Puukeskuslämmitykselle mahdollisuus?

[hekuli]

Terve! Uusi käyttäjä täällä, katsotaan saako täällä keskustelua aikaiseksi ja kenties neuvojakin.

Talo on satavuotias hirsirunkoinen vanhan maatilakeskuksen päärakennus. Pinta-alaa n. 250 m2, yksi asuinkerros, huonekorkeus reilut 3 m, eli lämmitettäviä kuutioita pyöreästi n. 800.

Taloa lämmitetään nykyään vanhoilla tulisijoilla, joita käytössä on seitsemän. Lämmityksen tukena on kaksi ILP:iä, yksi talon molemmissa päissä. Tämän lisäksi on muutama sähköpatteri. Lämmintä käyttövettä varten on 300 litran varaaja. Polttopuiden kulutusta en osaa sanoa, keväällä alkaa aina tuntua, että ehkä riittävästi.  Sähköä kuluu vuodesta riippuen n. 20-23 000 kWh.

Lähivuosina on tulossa ajankohtaiseksi lämmitysjärjestelmän toteuttaminen, jotta eläminen hieman helpottuisi eikä talvipäivät olisi niin sidottuja tulisijojen lämmitykseen.

Lämmitysmuotoa on mietitty muttei mitään vielä päätetty. Tai oikeastaan se on päätetty, että lämmönjakotapana tulee olemaan vesikiertoinen patterilämmitys. Talo on ns. perinnetalo vanhoine lankkulattioineen, joten lattialämmityksiä ei tulla tekemään.

Maalämpö on vahvana vaihtoehtona, eniten helppokäyttöisyyden ja vaivattomuuden takia. Tutuilla myös positiivisia kokemuksia maalämmöstä, ei tosin näin isosta talosta. Maalämmössä mietityttää perustamiskustannukset ja samalla käyttökustannukset, talo kun on iso ja sähkön hinta harvemmin laskee.

On myös mielessä käynyt klapilämmitys, vaikkakin ihan jokapäiväisestä tulisijojen poltosta yritetään päästä eroon. Selvä asia on, että jonkun verran joutuu tulisijoja lämmittämään, tulee uusi lämmitysmuoto olemaan mikä tahansa, sen verran monta tonnia on kivikasoja huoneissa, jotka huokuvat kylmää mikäli ollenkaan ei lämmitä.

Talosta noin 50 m päässä on vanha navetta, jossa on vanha käytöstä poistettu pannuhuone, jonka varmasti pienellä (tai sitten vähän isommalla  ) remontilla saisi otettua käyttöön.

Polttopuita on täällä tehty aina ja tullaan aina tekemään, eli koneet niiden tekoon löytyy. Metsääkin on jonkun verran, varmasti osan joutuisi kyllä ostamaan.

Onko järkeä sijoittaa pannuhuonetta noinkin kauas talosta? Onko mahdollista sellaiseen kattilaan, jossa voisi polttaa metrin mittaisia halkoja? Niiden teko olisi joutuisinta ja mielekkäintä. Minkälaista järjestelmää muuten, kattilan ja varaajan koko? Muita huomioita?

Tuli ehkä alunperin suunniteltua pitempi tarina, toivottavasti joku jaksaa loppuun asti lukea. Ajatuksia ja mielipiteitä saa kertoa, vastailen kysymyksiinkin kyllä. Itsellä ei kokemuksia näistä järjestelmistä.

[Zetor]

Urpo82 on täällä. Semmoinen vigas 80 lambda syö metristä halkoa ja siihen 5-6 kuutiota varaajia niin en usko että metsään menee pahasti. Lue urpon tai sakarif pannuhuone projektit.

[markkulievonen]

Asunrakenuksen lämmitystä ja sen tarvetta ajatellen kokonaisuuskin tulee huomioida. Tässä tapauksessa kysäisenkin. Onko taloon tehty remonttia energia talouteen liittyen? Joskus lämmityksen mielekkyyttä etsien remontoiminenkin on kannattavaa puuhastelua.
Esim. jos talossa on paljon ikkunapinta-alaa ja käytössä on  kymmenien vuosien vanhat ikkunat, niin jo ikkunaremontti alentaa energian tarvetta erittäin paljon.
Puhumattakaan yläpohjan / seinien eristämisestä nostatten tietysti talon arvoa ja jos päämääränä on päästä eroon jokapäiväisestä lämmittämisestä, niin remontointi lie välttämätöntä.

Ajattelen näin. Jos lämmitystarve on joka tapauksessa suuri ja valitset puulämmityksen, niin laitteiston koko huomioiden, niin hukkalämpö on melkoinen vuositasolla ja siksi varaaja / kattila tulisi sijoittaa asunrakennuksen yhteyteen ja näin hukkalämpö hydyntyisi. Kanaali lisäisi vielä entisestään lämmitystarvetta.

[Jolli]

Lisäksi pitää muistaa kanaalin hinta, on äkkiä 5000-6000eur pelkkä kanaali ja sen upottaminen maahan.

[Zetor]

Jos ottaa 2  putkisen niin ei 50m kuitenkaan niin paljo maksa.

[Pähkäilijä]

noilla kuutioilla ja hataruudella harkitsisin hakelämmitystä.

[hekuli]

Asunrakenuksen lämmitystä ja sen tarvetta ajatellen kokonaisuuskin tulee huomioida. Tässä tapauksessa kysäisenkin. Onko taloon tehty remonttia energia talouteen liittyen? Joskus lämmityksen mielekkyyttä etsien remontoiminenkin on kannattavaa puuhastelua.
Esim. jos talossa on paljon ikkunapinta-alaa ja käytössä on  kymmenien vuosien vanhat ikkunat, niin jo ikkunaremontti alentaa energian tarvetta erittäin paljon.
Puhumattakaan yläpohjan / seinien eristämisestä nostatten tietysti talon arvoa ja jos päämääränä on päästä eroon jokapäiväisestä lämmittämisestä, niin remontointi lie välttämätöntä.

Ajattelen näin. Jos lämmitystarve on joka tapauksessa suuri ja valitset puulämmityksen, niin laitteiston koko huomioiden, niin hukkalämpö on melkoinen vuositasolla ja siksi varaaja / kattila tulisi sijoittaa asunrakennuksen yhteyteen ja näin hukkalämpö hydyntyisi. Kanaali lisäisi vielä entisestään lämmitystarvetta.

Varsinaista energiatehokkuutta parantavaa remonttia ei ole tehty. Toiseen päähän taloa on yläpohjaan lisätty selluvillaa ja myös toinen pää on työlistalla, viimeistään lämmitysjärjestelmän tekemisen aikaan.

Talo on siis satavuotias perinnetalo, joka tarkoitus pitääkin sellaisena. Ja vieläpä osittain suojeltu, eli ulkoa päin ei muutoksia saa tehdä. Ikkunat ovat alkuperäiset, kaksipuitteiset, joidenka energiatehokkuutta tullaan parantamaan tiivistyksillä. Seiniä ei ole tarkoitus sen kummemmin lisäeristää, lattian eristykset mahdollisesti jollain aikavälillä tarkastetaan ja tarvittaessa lisätään. Lattiaan asennetaan siinä yhteydessä paperointi, jolla parannetaan tiiveyttä. Tiiveys usein jo pelkästään lisää asumismukavuutta vanhassa talossa kun vedon tunne saadaan kuriin.

Kattilan sijoittaminen rakennukseen ei onnistu, jo pelkästään tuon rakennuksen suojelustatuksen takia. Mikäli navetan pannuhuone on mahdoton yhtälö, tulee miettiä muita vaihtoehtoja, esim. sitä maalämpöä.

Tietoinen olen kanaalin aiheuttamasta lämpöhukasta, mutta olen ajatellut, että puulla lämmitettäessä lämpöhukka olisi "halvempaa" vrt. maalämpöön.

Pitääpä etsiä ja tutustua mainittujen herrojen järjestelmiin.

[puhalluspelletti]

Varmaan aikamoinen klapisavotti pitää tehä jos polttopuilla lämmittää.
Yksi vaihtoehto on pelletti. Tuossa menisi n.12tn pellettiä vuodessa, jos käyttövesi lämitetään myös pelletillä. Ja sehän tekee
n.2600e vuodessa. Ja perustamiskulut ovat edulliset vrt. maalämpö ja varsinkin hakesysteemit.
Paljonka menisi puuta jos kulutus olisi n.60000kw?? joku kellä kokemusta voisi laskea

[markkulievonen]

Ymmärrän, ettei tapauksessasi ole  tärkein päämäärä taloudellisuus,- vaan wanhojen perinteiden säilyttäminen sen ajan tasolla, jolloin talo oli rakennettu.

Ainut järkevin ja viisain vaihtoehto on maalämmitys. Kun pohditaan pitkäkestoisuutta ja energian kulutusta, niin puulämmitys  vaatii erittäin paljon työtä ja ylläpitämistä. Tämän päivän maalämmitys,- oikein suunniteltuna ottaa  sähköverkosta 1kw/h ja antaa lämpöverkkoon 4kw/h  lämpöenergiaa ja on huoletonta lämmittämistä.

Niin, tulkoon tässäkin esille. Kun ihminen omistaa tämän tyyppisen asumismuodon eli perinteen säilyttämisen esim. wanhan koulun / maalaistalon, niin asuinkustannuksen kalleus tulee ehdottomasti unohtaa. Tämä asumismuoto ei todella sovi vähävaraisille,- vaan perheille, joille raha on numeroita,- koska  tähän yhtälöön ei sovi kahta tekijää. Perinteen säilyttäminen ja taloudellisuus.

[Zetor]

Sähköä se maalämpökin vie tosin tuossa on mahdollista polttaa puuta kovilla pakkasilla. Mut jos puuta on eikä laske sille aikaa eikä rahaa niin se pannuhuone isolla kattilalla ja varaajalla on yksi mahdollisuus.

[vesimies]

Asunrakenuksen lämmitystä ja sen tarvetta ajatellen kokonaisuuskin tulee huomioida. Tässä tapauksessa kysäisenkin. Onko taloon tehty remonttia energia talouteen liittyen? Joskus lämmityksen mielekkyyttä etsien remontoiminenkin on kannattavaa puuhastelua.
Esim. jos talossa on paljon ikkunapinta-alaa ja käytössä on  kymmenien vuosien vanhat ikkunat, niin jo ikkunaremontti alentaa energian tarvetta erittäin paljon.
Puhumattakaan yläpohjan / seinien eristämisestä nostatten tietysti talon arvoa ja jos päämääränä on päästä eroon jokapäiväisestä lämmittämisestä, niin remontointi lie välttämätöntä.

Ajattelen näin. Jos lämmitystarve on joka tapauksessa suuri ja valitset puulämmityksen, niin laitteiston koko huomioiden, niin hukkalämpö on melkoinen vuositasolla ja siksi varaaja / kattila tulisi sijoittaa asunrakennuksen yhteyteen ja näin hukkalämpö hydyntyisi. Kanaali lisäisi vielä entisestään lämmitystarvetta.

Meidän talo täyttää muutaman vuoden päästä 150v. ja kaikki ovet ja ikkunat on alkuperäisiä, toki niissä on liimatut tiivisteet ja paperit ikkunoissa. Lämmitettäviä kuutioita on noin tuhat ja huonekorkeudet 3,5 - 4,5 metriä. Seinissä, lattiassa ja katossa ei ole mitään lisäeristeitä.
Meillä päädyttiin pellettilämmitykseen, koska ajateltiin että jos ei puulämmitys vaikka terveydellisistä syistä onnistu niin pellettilämmityksen saa toimimaan lähes täysin automaattisesti.
Meillä ei kaikissa huoneissa ole samaa lämpötilaa koko talvea vaan esim. salissa ja muutamassa muussa huoneessa jossa ei yleisesti olla on alennettu lämpötila, meillä on käytössä lämmönohjausjärjestelmä jolla lämmitystä ohjaillaan.
Pellettiä kuluu noin 8 tonnia +- talvessa.
Eli sanoisin että ensin kannattaa vähän selvitellä että onko jotain poikkeuksellisen suuria lämmön vuotokohtia eikä ainakaan aloittaa mitään energiaremontteja suinpäin, niin saa pahimmillaan vaan sisäilmaongelmia aikaiseksi.

[markkulievonen]

Meidän talo täyttää muutaman vuoden päästä 150v. ja kaikki ovet ja ikkunat on alkuperäisiä, toki niissä on liimatut tiivisteet ja paperit ikkunoissa. Lämmitettäviä kuutioita on noin tuhat ja huonekorkeudet 3,5 - 4,5 metriä. Seinissä, lattiassa ja katossa ei ole mitään lisäeristeitä.
Meillä päädyttiin pellettilämmitykseen, koska ajateltiin että jos ei puulämmitys vaikka terveydellisistä syistä onnistu niin pellettilämmityksen saa toimimaan lähes täysin automaattisesti.
Meillä ei kaikissa huoneissa ole samaa lämpötilaa koko talvea vaan esim. salissa ja muutamassa muussa huoneessa jossa ei yleisesti olla on alennettu lämpötila, meillä on käytössä lämmönohjausjärjestelmä jolla lämmitystä ohjaillaan.
Pellettiä kuluu noin 8 tonnia +- talvessa.
Eli sanoisin että ensin kannattaa vähän selvitellä että onko jotain poikkeuksellisen suuria lämmön vuotokohtia eikä ainakaan aloittaa mitään energiaremontteja suinpäin, niin saa pahimmillaan vaan sisäilmaongelmia aikaiseksi.

Mielenkiinosta. Paljonko pelletti kilo maksaa tänä päivänä.

[Rampe]

Eiköhän tuollainen vielä klapeilla tai haloillakin lämpiä. Mutta ei se ilman työtä tule. Jollekin se voi olla vaihtelu päivän arkeen. Liikunnasta puhumattakaan. Sohvaperunoille ei sovellu.. Ne kairatkoon reiän maahan..
Itsellä noin 300 m2 paritalo 60-luvulta + firman vedet. Kanaalia toistasataa metriä maassa. Klapeilla lämmitetään.
Puuta menee kyllä ja paljon varmaan ihan lämpöhäviöihin ja suureen käyttöveden kulutukseen, mutta toisaalta roskapuun saa hävitettyä. Sitä tulee aina enemmän mitä kerkiää polttamaan pois 
Aikaakin jää kaikesta huolimatta vaikka kuinka ja paljon, ettei 24/7 tarvitse pannuhuoneessa juosta 

[jupekoo]

Ittellä kans pannuhuone ulkorakennuksessa matkaa noin 30 metriä. Kanaalissa menee se valmiiksi eristetty tuplaputki, nimee en nyt muista. Sellasta vähän jäykkää se on mutta kyllä sen mutkallekkin saa taipuun jos tarvii. Kaivantoon pistin lisäksi putken alle ja päälle kerroksen spu eristettä varmuuden vuoksi koska ei ole kovin syvä tuo kaivanto. Ainakin mulla toi lämpöhäviö on ihan olematon tolla matkalla.

[hekuli]

Meidän talo täyttää muutaman vuoden päästä 150v. ja kaikki ovet ja ikkunat on alkuperäisiä, toki niissä on liimatut tiivisteet ja paperit ikkunoissa. Lämmitettäviä kuutioita on noin tuhat ja huonekorkeudet 3,5 - 4,5 metriä. Seinissä, lattiassa ja katossa ei ole mitään lisäeristeitä.
Meillä päädyttiin pellettilämmitykseen, koska ajateltiin että jos ei puulämmitys vaikka terveydellisistä syistä onnistu niin pellettilämmityksen saa toimimaan lähes täysin automaattisesti.
Meillä ei kaikissa huoneissa ole samaa lämpötilaa koko talvea vaan esim. salissa ja muutamassa muussa huoneessa jossa ei yleisesti olla on alennettu lämpötila, meillä on käytössä lämmönohjausjärjestelmä jolla lämmitystä ohjaillaan.
Pellettiä kuluu noin 8 tonnia +- talvessa.
Eli sanoisin että ensin kannattaa vähän selvitellä että onko jotain poikkeuksellisen suuria lämmön vuotokohtia eikä ainakaan aloittaa mitään energiaremontteja suinpäin, niin saa pahimmillaan vaan sisäilmaongelmia aikaiseksi.

Tämän hetkisellä elämäntilanteella on meillä myös yksi sali talvisin kylmänä, lämmitetään vain tarpeen mukaan, esim. jouluksi. Oletettavissa on, että joskus hamassa tulevaisuudessa myös muuta osaa talosta voitaisiin pitää hieman viileämpänä.

Myös pellettilämmitys, muiden lämmitysjärjestelmämuotojen ohella on vieras mulle. Periaate ilmeisesti lähes sama kuin klapi-/halkokattilassakin ja saman kokoiset varaajat molemmat vaativat? Minkälaisen varaston/siilon pelletti vaatii? Ilmeisesti syöttö tapahtuu jonkinlaisen ruuvin kautta?

Kuinka pitkät on sitten nykyään lämmitysvälit näillä kattiloilla? Ja monet on kirjoittanut, että puita joutuisi paljon tekemään. Meillä siis jo nyt lämmitetään koko taloa klapeilla, mitenkään tarkkaa määrää en tiedä mutta varmasti ainakin 40 m2 menee, todennäköisesti enemmänkin, eli puiden teko on kyllä tuttua. Ja sellaista vajaan metrin halkoa tehdään leivinuuniin. Siitä ajatus tulikin, että voisiko tälläistä metristä polttaa kattilassa, jos vaikka sillä saisi lämmityskertojen väliä pidemmäksi? Nyt on talvipäivät sidottuja tulisijojen lämmitykseen, töistä kun tulet neljän aikaan ja valkeat virittelet pesiin, niin ilta on jo pitkällä kun peltejä saa kiinni. Jos taas jättää lämmittämättä, putoaa lämpötila äkkiä epämiellyttäväksi ja taas työlääksi nostaa normaaliin. Keskuslämmitys varmasti toisi helpotusta.

Perinnettä tässä tosiaan yritetään säilyttää, mutta silti raha on muutakin kuin numeroita ja ne talvikuukausien sähkölaskut kirvelevät joka kerta yhtä paljon. Maalämpö on varmasti hyvä ja huoleton vaihtoehto. Perustamiskustannukset tulisivat olemaan todella kovat, tämän kokoiseen rakennukseen täystehomitoitus tulee todennäköisesti vaatimaan kaksi porakaivoa. Valitettavasti porakaivoilla joutuisi sen tekemään, maasto kun ei ole paras keruuputkelle. Lisäksi itse maalämpöpumpun joutuu asentamaan niin suuren, ettei 25 A pääsulakkeet todennäköisesti riitä. Ja taas sähkölaitos kiittää.