Puukeskuslämmitykselle mahdollisuus?

[Iskä]

Nyt tulikin yllättävän monta eriävää mielipidettä siitä, että varaaja pitäisi saada täyteen yhdellä pesällisellä. Perustelenpa hiukan lisää. Minun lähtökohtani on lämmitystyön vaivan vähentäminen.

Laitetaan pesään 200 kg puita ja poltetaan 100 kW antoteholla loppuun 29 kg/h. Aikaa kuluu melko tarkkaan 7 tuntia. Jos tässä välissä on ollut yö tai työpäivä matkoineen, on kattila kuitenkin käytännössä sammunut ennen kuin tulee lisäämisen aika, eli käytännössä puita ei lisätäkään, vaan annetaan varaajan taas jäähtyä, minkä jälkeen toistetaan lämmitys yhdellä pesällisellä. Mihin tarvitset ylimääräistä varaajatilavuutta?

Otetaanpa toinen esimerkki pienemmällä kattilalla, vaikkapa Veda 35. Laitetaan pesään 35 kg puita ja poltetaan pois käytännössä noin kolmessa tunnissa. Varaaja ei tullut täyteen. Jos sytytit illalla, laitatko kellon soimaan kahdelta yöltä ja lataat lisää? Jos sytytät aamulla, tuletko töistä välillä lataamaan? Töistä tullessä sytyttämisen kanssa tämä onnistuu, mutta silloinkin olet sidottu olemaan paikalla tuon kolmen tunnin päästä. Jos et lataa lisää, mitä teet ylimääräisellä varaajakapasiteetilla, joka maksaa paperirahaa ja vie tilaa?

Edelleenkään en puolusta vajaiden pesällisten polttamista, eikä varastopesän ja varaajatilavuuden 1:1 mitoittaminen tähän välttämättä ollenkaan johda. Pyrkimys on varmaankin siihen, että päästään lämmitysvälissä n kappaletta täysiä vuorokausia (n=1...2 lämmityskaudella). Silti, pesä on helpompi jättää vajaaksi kuin lisätä puita.

Mitoittamiseni lähtökohtaan sisältyi, että käyttövesi tehdään esimerkiksi lämpöpumpulla, koska siirtomatka on melko pitkä, eikä käyttöpaikalla ole varastointimahdollisuutta.

Minulla on kokemusta 1400 varaajan lataamisesta 135 litran varastopesällä 0,65 hyötysuhteella ja 170 litran varastopesällä 0,85 hyötysuhteella. Ensimmäiseen piti lisätä, toiseen jää vähän tilaa. Minä valitsen jälkimmäisen. Olen tehnyt paljon töitä kotona, jolloin minulla on ollut helppo pääsy pannuhuoneeseen myös päivisin. Tässäkin tilanteessa mielestäni on parempi, että ei tarvitse lisätä puita. Lisäksi, ainakin tuon SLX:n kanssa tilanne on se, että pesän pitää olla hyvin loppuun palanut ennen lisäämistä, jos ei halua palvata itseään. Se lisäämiskäynti ei siis välttämättä onnistukaan ensimmäisellä yrittämällä.

[Zetor]

Miks sitä puuta ei voi lisätä aamulla jos laitat illalla pesän täyteen. Minusta ainakin toimiva on että sitä reserviä on varaajissa et ei tarvi miettiä mahtuuko pesällinen vai ei. Ja voi sit lämmittää putkeen kun on enemmän aikaa.

[Iskä]

Miks sitä puuta ei voi lisätä aamulla jos laitat illalla pesän täyteen. Minusta ainakin toimiva on että sitä reserviä on varaajissa et ei tarvi miettiä mahtuuko pesällinen vai ei. Ja voi sit lämmittää putkeen kun on enemmän aikaa.

Ilman muuta voi lisätä aamulla. Pienellä varastopesällä tosin pesä on aamulla musta. Kyse on siitä, onko tämä sujuvin tapa vai ei. Lisäksi, varaajatilavuus on hinnoiteltu euroa/litra. Kattilat hinnoitellaan aika pitkälti euroa/kW, ei euroa/(varastopesän litra).

Jotkut lämmittävät 3000 litran varaajaa yläpalolla lisäten 4 kg puita puolen tunnin välein, ison kulutuksen aikaan 12 tuntia vuorokaudessa. Tämäkin voi olla jollekin oikea tapa. En minä tuomitse.

[Pähkäilijä]

Jotkut lämmittävät 3000 litran varaajaa yläpalolla lisäten 4 kg puita puolen tunnin välein, ison kulutuksen aikaan 12 tuntia vuorokaudessa. Tämäkin voi olla jollekin oikea tapa. En minä tuomitse.

kun tätä on joskus tehnyt niin siihen aikaan ei ole ikävä yhtään takaisin  Toisaalta teholla ei ole niin suurta merkitystä vaan minkä verran varastopesään voi kerralla laittaa puita jotta palotapahtuma säilyy kohtuullisena.

Nyt on omalla kohdalla tilanne jossa pesälliseen mahtuu 45-60 kg puuta (varmaan 70 kg jos osuu pelkkää koivua joskus kohdalle) ja jos pesällisestä saa vaikka 150 kWh energiaa talteen niin nollakelillä sillä tässä torpassa pärjää 2 vrk, -15c kelissä 1 vrk ja -30c noin 15 tuntia. Varaajiin voi saada luokkaa 60c hysteressin -> 300 kWh. Joten täällä ainakin suurempi varaajakapasiteetti antaa pelivaraa lämmitänkö nyt vai huomenna vai ylihuomenna vai ylihuomisenhuomenna suurimman osan vuotta. Esim tänään on tilanne että voin kyllä lämmittää mutta voin olla lämmittämättäkin (täyden pesällisen) ja lämmittää huomenna ja myös -30c kelissäkin voi tarpeen vaatiessa pitää välipäivän jos lähtee hummailemaan (lue kisamatkoille) niin esim 35 asteeseen säädetyn sähkövastuksen ei pitäs viel startata suuremman varaajan puolvälissä vaan varauksen pitäs vuorokaudeksi riittää asunnon enempiä jäähtymättä. Toki tämä vaatii ennakointia että varaajat saa ajettua "täyteen" kovan kulutuksen aikaan.

[Iskä]

kun tätä on joskus tehnyt niin siihen aikaan ei ole ikävä yhtään takaisin  Toisaalta teholla ei ole niin suurta merkitystä vaan minkä verran varastopesään voi kerralla laittaa puita jotta palotapahtuma säilyy kohtuullisena.

Nyt on omalla kohdalla tilanne jossa pesälliseen mahtuu 45-60 kg puuta (varmaan 70 kg jos osuu pelkkää koivua joskus kohdalle) ja jos pesällisestä saa vaikka 150 kWh energiaa talteen niin nollakelillä sillä tässä torpassa pärjää 2 vrk, -15c kelissä 1 vrk ja -30c noin 15 tuntia. Varaajiin voi saada luokkaa 60c hysteressin -> 300 kWh. Joten täällä ainakin suurempi varaajakapasiteetti antaa pelivaraa lämmitänkö nyt vai huomenna vai ylihuomenna vai ylihuomisenhuomenna suurimman osan vuotta. Esim tänään on tilanne että voin kyllä lämmittää mutta voin olla lämmittämättäkin (täyden pesällisen) ja lämmittää huomenna ja myös -30c kelissäkin voi tarpeen vaatiessa pitää välipäivän jos lähtee hummailemaan (lue kisamatkoille) niin esim 35 asteeseen säädetyn sähkövastuksen ei pitäs viel startata suuremman varaajan puolvälissä vaan varauksen pitäs vuorokaudeksi riittää asunnon enempiä jäähtymättä. Toki tämä vaatii ennakointia että varaajat saa ajettua "täyteen" kovan kulutuksen aikaan.

Allekirjoitan ajatuksesi täysin. Sinulla näkyy olevan varaajatilavuutta 3000 + 1100 litraa. Käytät maksimikapasiteetista normaalisti noin puolta ja pääset sillä normaalissa talvikelissä, eli nollakelissä, yhdellä pesällisellä kahden päivän lämmitysväliin ja sinulla on pelivaraa lämmityspäivän valintaan. Systeemisi on täydellinen, mutta pärjäisit hienosti puolta vähemmälläkin varaajalla.

Tässä ketjussa on mitoitettu järjestelmää 26 kW huipputeholle, josta reilusti, mutta ei hullutellen, on saatu yli 7 m^3 minimivaraajatilavuus, joka juttelee erään kattilan varastopesän kanssa yhden pesällisen kieltä. Se, mistä minä yritän puhua, on panos-tuotos suhde. Laitetaanko 3 kpl 2,5 m^3 varaajaa ja 10 m^2 lämpöeristettyä tilaa niitä varten, vai laitetaanko 6 kpl 2,5 m^3 varaajaa ja 20 m^2 lämpöeristettyä tilaa? Jossain kohtaa haluaminen ja tarvitseminen ovat erisuuria.

Pähkäilijä, toinen kappale ei ollut vastine sinulle, vaan tuonne ylemmäs.

[Pähkäilijä]

Jep lähtökohdissa on eroa. Täällä nimellistehoisella 40 kW pannulla ja max 10 kW kulutuksella tämä systeemi, jos laitat kertoimeksi 2.6 niin sittenhän tuo tomisi sinullakin samalla lailla (no minä suosittelin sinulle edit - ketjun aloittajalle heti alkajaisiksi haketta). Toi 4 kg puolen tunnin välein tuntui vaan niin tutulta, viimeeks aiheesta täällä kirjoitin alle 2 viikkoa sitten 

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=1243.msg28894#msg28894

[Iskä]

Talossa patterilämmitys, uusilla konvektoripattereilla. Laskeskelin että saan varaajiin talteen noin 350kWh jos pattereille lähtevä vesi on 40-50 asteista.

Perde, konvektoripatteri on minulle kohtalaisen uusi tuttavuus. Olisiko omistasi jotain linkkiä ja hintatietoa? Onko tullut ostamisen jälkeen parempaa vaihtoehtoa vastaan?

[perde]

Perde, konvektoripatteri on minulle kohtalaisen uusi tuttavuus. Olisiko omistasi jotain linkkiä ja hintatietoa? Onko tullut ostamisen jälkeen parempaa vaihtoehtoa vastaan?

Tuollainen konvektoripatteri (en tiedä onko edes oikea termi) on tuollainen normaali 2 tai 3-levyinen patteri ja noiden levyjen välissä on tuollaiset peltiset konvektorit:



En tiedä onko noista nyt jotain parempaa olemassa, tuollaisia ne nykyisin on. Sitten on tietysti puhallinkonvektoreita, joissa on joku pieni puhallin puskee ilmaa noiden konvektorien läpi. Kyllä nuo uudet luovuttaa lämpöä ihan eri tavalla kun vanhat kaksi- tai yksilehtiset patterit  omat isommat patterit on tyyppiä C22 ja pienemmät C21 tai C11.

edit: hinnoista en osaa sanoa, sain lankomieheltä (putkari) heidän firmansa ylijäämäpattereita, jotka eivät ole menneet jonnekin isoille kerrostalotyömaille syystä tai toisesta. Viisi patteria (2 isoa 500x1600mm ja 3 vähä pienempää ~500x1000mm) tais maksaa yhteensä jotain 800e.

edit2: Muistin ihan perseelleen. Kannakkeineen makso mulle 450e. Torujyristä saa aika halvalla.

[Iskä]

Kiitos täsmällisestä vastauksesta! Mikä teillä on kiertoveden lämpötila, kun ulkona 0°C ja -20°C?

[perde]

Kiitos täsmällisestä vastauksesta! Mikä teillä on kiertoveden lämpötila, kun ulkona 0°C ja -20°C?

Nytpä heitit pahan, tämänhetkinen lämmitysjärjestelmä on nimittäin vanha jämän yläpalokattila ja tuntemattoman kokoinen itse tehty varaaja. Patterikierron sekoitusventtiilikin on jumissa ja aika lämmintä se antaa kun kattilaa lämmittää. Ensi keväänä tulee siis uudet systeemit. Mitä nyt tarkkailin niin nollakelillä noin 40 asteinen vesi patterikierrossa lähtee nostamaan sisälämpötilaa suhteellisen nopeasti 20 asteesta ylöspäin. Yläkerrasta missä nuo uudet patterit on, ei ole oikein tietoa tai mittausfaktaa kun siellä ei tällä erää elämäntilansteesta johtuen juurikaan oleskella. Tuosta lämmitysjärjestelmän huonoudesta johtuen ihan kauheasti ei voi lämmittää, vaan kovemmilla pakkasilla pitää poltella pesällinen aamulla ja pari pesällistä illalla ja siltikin sisälämpötila seilaa. Ensi talvena pystyn antamaan vähä paremmin faktaa tosta sopivasta patteriveden lämpötilasta,. Yläkertaan kun uusittiin nyt nuo patterit niin 55 asteisella vedellä siellä on lämpötehoa ehkä reilu 4kW. Jos katselet esim. taloon.comin sivuilta noita purmon pattereita niin siellä on listattu patterin teho eri veden lämpötiloilla. Esim 55 asteisella vedellä tuollainen 500/1600mm C22 patteri antaa tehoa noin 1,2kW.

Väittäisin että ikinä ei ole meidän asumisaikana vanhoillakaan pattereilla patteriveden lämpötila ollut suurempi kuin 50-55 astetta ja hengissä on selvitty -35 huippupakkasillakin. Tämän lisäksi on kyllä lämmitetty kovilla pakkasilla tuvan uuniakin aika perusteellisesti, kun 50m2 tuvassa ei ole tällä hetkellä kuin kaksi ikivanhaa yksilehtistä patteria 

[vesimies]

Meillä on noita samanlaisia konvektiopattereita 3 kpl kolmerivistä ja 12 kpl kaksirivisiä. Kaikki tilattu kotly.pl ja hintaa tuli muistaakseni silloin noille kaksirivisille jotain 80 euroa kappale sis. kiinnikkeet ja termostaattiventtiilit, kolmeriviset vastaavat maksoi noin 100 euroa kappale.
Meillä noissa pattereissa on kiertoveden lämpö nollakeleillä 42 astetta ja parinkympin pakkasella 58 astetta. Huoneet on 3,5 - 4 metriä korkeat ja kaikki ovet, ikkunat ja seinät ovat aitoa 1800-lukua ilman nykyeristeitä.

[perde]

Meillä on noita samanlaisia konvektiopattereita 3 kpl kolmerivistä ja 12 kpl kaksirivisiä. Kaikki tilattu kotly.pl ja hintaa tuli muistaakseni silloin noille kaksirivisille jotain 80 euroa kappale sis. kiinnikkeet ja termostaattiventtiilit, kolmeriviset vastaavat maksoi noin 100 euroa kappale.
Meillä noissa pattereissa on kiertoveden lämpö nollakeleillä 42 astetta ja parinkympin pakkasella 58 astetta. Huoneet on 3,5 - 4 metriä korkeat ja kaikki ovet, ikkunat ja seinät ovat aitoa 1800-lukua ilman nykyeristeitä.

Mites on vielä 1800-luvun ikkunat paikallaan? Jonkinlaista kunnostusta on niille varmaan tarvinnut tehdä? Ihme, jos on tosiaan alkuperäiset lasitkin paikoillaan, nehän taisi 1800-luvulla olla niitä suomessa tehtyjä hieman vihertävänsävyisiä ja todella ohkaisia laseja (jotain alle 2mm tai sinne päin).

Puskeeko kovasti kylmää laseista 20 asteen pakkasella? 

[Iskä]

Puskeeko kovasti kylmää laseista 20 asteen pakkasella? 

Suomalainen mies vastaa, kun ei kysytä..

Olen enemmän kuin kerran kuullut juttua ikkunaremonteista ja niiden onnistumisesta. Jos talossa on hirsiseinät, ulkoverhous ja pinkopahvi, on se ikkunan lämmittävä vaikutus yksinomaan kokijan uskosta riippuvainen asia. Se, puskeeko laseista kylmää, saadaan varsin hyvin aisoihin ikkunan alla olevien patterien konvektion väärään suuntaan kääntävällä vaikutuksella. Lattialämmityksen kanssa voisikin olla vähän niin ja näin, samoin kuin kaukana ikkunasta sijaitsevalla tulisijalla lämmitettäessä. Silloin ikkunapinta aivan varmasti tuntuu kylmältä ja aiheuttaa vetoa, kun ilma jäähtyy kylmässä lasipinnassa ja valahtaa lattialle.

Toisaalta ilmatiiviyden tasolla on huima vaikutus asumismukavuuteen, ja mikäli energiatehokkuudesta hirsiseinän kyseessä ollen voidaan puhua, energiatehokkuuteen. Jos ikkunapokan ja -karmin raosta käy kylmä viuhka sisään, on ikkunan alla oleva patterikin voimaton. Ikkunarakojen päälle liimattavat paperisuikaleet, mahdollisesti lattian kiertäminen ilmansulkupaperilla ulkoseinillä ja ehjät pinkopahvit seinillä ja katossa vievät talon ja asukkaat pitkälle. Sitä lienee turha mainitakaan, että jatkuva koneellinen poistoilmanvaihto on myrkkyä asumisterveydelle, jos reunaehdot on lueteltu yllä.

[vilhos]

Hei

Minä olen lähtenyt siitä oman puulämmitys automaation teossa että varaajan täytön loppuvaiheessa ei tarvitse kytätä milloin varaaja on 90 astetta. Lisäksi haluan että saisin puut palamaan haluamallani tavalla puhtaasti 5-6 h. Tämä helpottaa kovan pakkaskauden aikana paljon. Minulla on juuri nyt hektiset ajat tuon automaatio systeemin kanssa. Ilmineeraan heti kun on todellisia tuloksia

Terv. Kajaani Koutaniemi

[markkulievonen]

Hei

Minä olen lähtenyt siitä oman puulämmitys automaation teossa että varaajan täytön loppuvaiheessa ei tarvitse kytätä milloin varaaja on 90 astetta. Lisäksi haluan että saisin puut palamaan haluamallani tavalla puhtaasti 5-6 h. Tämä helpottaa kovan pakkaskauden aikana paljon. Minulla on juuri nyt hektiset ajat tuon automaatio systeemin kanssa. Ilmineeraan heti kun on todellisia tuloksia

Terv. Kajaani Koutaniemi

Itse taas varaajan täytön  määritelen puiden lisäyksen määritteellä eli pesällinen + 12 kg puuta jos varaaja on tyhjä lämmöstä. Jokaisessa kattilassa lienee jo vakiovarusteena tuo kattilan lämpötilaan sidottu savukaasuimurin pysähtyminen , kun / jos varaaja on täysi ja siten kattilan lämpötila kohoaa säädettyyn arvoon.

Mutta, huonona pidän tuossa kattilan likaantumista. Kaikenlainen katkokäynti ja pysäyttäminen likaa aina kattilaa. Kattila tulisi aina ajautua  alas puiden / palamisen päätyttymisen johdosta,- ei  vedon pysäyttämisen avulla.