Puukeskuslämmitykselle mahdollisuus?

[Pähkäilijä]

Jotain sen suuntaista aavistelinkin. Harmi sinänsä, sitä olisi vuoden aikana saatavilla ilmaiseksi jokunen vaihtolavallinen...

Mites sitten käytännön toteutukset, kun lämpökeskus/pannuhuone on kaukana asuinrakennuksesta? Putkikanaalia pitkin tulee tietysti lämmitysjärjestelmän putket. Tämän lisäksi tulee lämmin käyttövesi, se vaatii varmasti jonkinlaisen kiertosysteemin? Tuleeko vielä jotain muuta?

Järjestelmän kun pitäisi olla melko automatisoitunutta, niin miten lämmityksen tarpeen säätö toteutuu? Onko asunnossa joku termostaatti, joka haistelee sisäilman lämpötilaa ja samalla keskustelee kattilan kanssa paljonko polttoainetta pitää polttaa? Vai perustuuko vain ulkolämpötilaan?

normi puukattilaan noi naulasetkin voi mättää kunhan itse pilkkoo sopivankokoiseksi ja toki kannattaa tuhkasta kerätä rauta pois ennenkun sen nurmikolle levittää ettei ne kesällä löyty jalkapohjasta.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=1235.msg28720;topicseen#new

tuossa parilla käyttäjällä kokemuksia miten homma toimii, on täällä useempiakin kanaalin takana.

Yksinkertaisemmillaan systeemit haistelee ulkolämpöä ja avaavat shunttia pannuhuoneessa suuremmalle ja siitä lähtee sitten kuumempaa vettä lämmityskiertoon. Etenkin jos sinne tulee patterilämmitys niin nollakelillä riittää haalea ja paukkupakkasilla sitten kuumaa. Toki tässä mukana voi olla sisätiananturikin joka haistelee sitten huonelämpöä, mutta tuossa siu systeemissä tulee sitten vastaan eri lämpöiset huoneet ja niiden säätö - onko se helpompaa tehdä patterikohtaisilla termostaateilla vai miten, tietänee joku enempi lvi alaan perehtynyt.

 Kattilalalle on asetettu rajat joiden välissä se toimii, esim herää ylläpidosta 65 asteessa ja menee takaisin ylläpidolle 85 asteessa (siis kattilaveden lämpöä mitaten). Suurempien laitosten polttimet on enempi ylläpitopolttimia. OKT kokoluokassa etenkin pellettipuolella on sammuviakin kattiloita joissa sitten on sytytin mikä laittaa pannun starttaamaan kun kattilaveden lämpö putoaa alle raja-arvon. Tälläinen reagoi hitaammin mutta esim kesäisin huoletii ettei tuota "turhaa ylläpitolämmitystä" tarvita.

[att57]

Oletko matkustanut talvipakkasella ilman takkia / sisävaatteissa autossa, jonka sisälämpötila onn +20C. Takki käsineet ja hattu estää kylmäsäteilyn tuntemisen. Taas auton ulkopuolella pakkasella on lämpösäteily.
Jos näin avoimesti kerron, niin meillä, vaikka oli 80-vuonna asennetut 3 lasiset  ikkunat, niin olohuoneen sohvalta havainnoi pakkasilla tämän kylmäsäteilyn ja jokainen ymmärtänee, mikä lämpötila oli ikkunan ulkopinnoissa. Nyt, -10C pakkasella  ikkunoiden välissä lämpötila on -6C eli ulkolasilla ei ole enää erikoista merkitystä  energian siirtymiseen.
Pakko oli pitää paksuja verhoja. Nyt  tämä ongelma on poissa ja ikkuna ja seinä on samanlämpöinen. Puhumattakaan jos ikkunat olisivat olleet 2 lasiset.

Minä pidän kyllä kylmällä vaatteita estämään lämmön karkaamista kehostani.
Saman syyn takia meillä on seinissä lämpöeristeet, ettei lämpö sisältä siirtyisi kylmempään ulkoilmaan. Ikkunoiden kohdalla sama asia, toiset ikkunat estää lämmön siirtymisen ulos paremmin toiset huonommin.

[hekuli]

Hienoa, että tälläkin foorumilla saatiin asiantuntevaa ja hyvää keskustelua aikaiseksi ja vastauksia noviisin kysymyksiin, kiitos siitä. 

Kävi sellainenkin asia mielessä, että myös tuo naapuritalo taitaa olla vailla keskuslämmitystä. Oliskos siinä järkeä jos tekisi naapurin isännän kanssa vähän isomman hakejärjestelmän, jolla lämmittäisi molempien talot? Vieressä on myös viljankuivuri, kenties siihenkin saisi lämmön hyödynnettyä? Jos tälläinen on mahdollista, niin tuleeko perustamiskustannuksiltaan halvemmaksi tehdä yksi iso järjestelmä, saatikka molemmat tekisi omat pienemmät?

[Jusehut]

Varmaan aikamoinen klapisavotti pitää tiehä jos polttopuilla lämmittää.
Yksi vaihtoehto on pelletti. Tuossa menisi n.12tn pellettiä vuodessa, jos käyttövesi lämitetään myös pelletillä. Ja sehän tekee
n.2600e vuodessa. Ja perustamiskulut ovat edulliset vrt. maalämpö ja varsinkin hakesysteemit.
Paljonka menisi puuta jos kulutus olisi n.60000kw?? joku kellä kokemusta voisi laskea

Itse laskin oman talon energia tarpeen niin jotta kun tarvittava lämpöenergia oli tiedossa (eli tässä vaiheessa 60000kw) puu länmityksen hyöty yleensä 75-80%. Eli pinomotti koivua painaa n.410kg ja sen energia sisältö n.1700kw on 75% hyödyllä talteen saatua energiaa 1275kw. 60000÷1275= 47pino m3. Eli nuissa määrissä kannattaa jo kahtoo paremman hyötysuhteen kattila missä hyöty lähemmäs 90% niin säästää puuta vuodessa aika paljon.

[markkulievonen]

Itse laskin oman talon energia tarpeen niin jotta kun tarvittava lämpöenergia oli tiedossa (eli tässä vaiheessa 60000kw) puu länmityksen hyöty yleensä 75-80%. Eli pinomotti koivua painaa n.410kg ja sen energia sisältö n.1700kw on 75% hyödyllä talteen saatua energiaa 1275kw. 60000÷1275= 47pino m3. Eli nuissa määrissä kannattaa jo kahtoo paremman hyötysuhteen kattila missä hyöty lähemmäs 90% niin säästää puuta vuodessa aika paljon.

Toisaalta  energian tarpeen  laskeminen puun tilavuuteen liittyen on hieman harhaan johtavaa ja erikoisesti jos laskee hyötysuhteita. Niin, painaako todella  halko motti tuon 410kg? Onko joku tarkistanut / punninnut asian? Tuohan on yleinen  määritys, johon vaikuttaa juuri puun koko.
Toinen ääripää on täällä päin eli poltettavat puut klapeina painaa n 280.....300kg/m3 ja siksi mielummin tiedostan miten paljon puuta polttelen vuodessa. Noin 6000kg.

Niin, olisiko todella käytännössä. Jos ostaisin poltettavan puumäärän koivuhalkoina, niin tarvitsisin vain 15m3 määrän. Tosin koskaan en ole poltellut kunnon koivua ja siten määritelyt mitä todellisesti kuutio painaisi.

[markkulievonen]

Hienoa, että tälläkin foorumilla saatiin asiantuntevaa ja hyvää keskustelua aikaiseksi ja vastauksia noviisin kysymyksiin, kiitos siitä. 

Kävi sellainenkin asia mielessä, että myös tuo naapuritalo taitaa olla vailla keskuslämmitystä. Oliskos siinä järkeä jos tekisi naapurin isännän kanssa vähän isomman hakejärjestelmän, jolla lämmittäisi molempien talot? Vieressä on myös viljankuivuri, kenties siihenkin saisi lämmön hyödynnettyä? Jos tälläinen on mahdollista, niin tuleeko perustamiskustannuksiltaan halvemmaksi tehdä yksi iso järjestelmä, saatikka molemmat tekisi omat pienemmät?

Niin, kaukolämmön järkevyyshän perustuu juuri kuvaamaasi asiaan eli on yksi suuri lämpölaitos ja sitä hyödyntää monet taloudet. Taas naapurusten kesken toteutettuna siihen liittyy tekijöitä, joita ei kaukolämmitykseen liity. Ihmisen käyttäytyminen ja sukupolvien muutos.Jos   ihmissuhteisiin liittyvä alue pysyy hallinnassa ja on siten toimiva, niin energian tuottaminen lienee jopa halvempaa suuressa laitoksessa.

[Jusehut]

Toisaalta  energian tarpeen  laskeminen puun tilavuuteen liittyen on hieman harhaan johtavaa ja erikoisesti jos laskee hyötysuhteita. Niin, painaako todella  halko motti tuon 410kg? Onko joku tarkistanut / punninnut asian? Tuohan on yleinen  määritys, johon vaikuttaa juuri puun koko.
Toinen ääripää on täällä päin eli poltettavat puut klapeina painaa n 280.....300kg/m3 ja siksi mielummin tiedostan miten paljon puuta polttelen vuodessa. Noin 6000kg.

Niin, olisiko todella käytännössä. Jos ostaisin poltettavan puumäärän koivuhalkoina, niin tarvitsisin vain 15m3 määrän. Tosin koskaan en ole poltellut kunnon koivua ja siten määritelyt mitä todellisesti kuutio painaisi.

 Koivun laskennallinen energia arvo on 4,15kw /kg. Eli 4,15×410=1701.5kw.

Puitten välinen energia sude kg:ssa ei heitä paljoa mutta pinokuutioissa on iso ero johtuen puun ominais tilavuus painosta. Seb takia esim leppäpuu pino m3 palaa enemmän samaan energian saamiseen kuin vastaavasti koivua.

[vesimies]

Hienoa, että tälläkin foorumilla saatiin asiantuntevaa ja hyvää keskustelua aikaiseksi ja vastauksia noviisin kysymyksiin, kiitos siitä. 

Kävi sellainenkin asia mielessä, että myös tuo naapuritalo taitaa olla vailla keskuslämmitystä. Oliskos siinä järkeä jos tekisi naapurin isännän kanssa vähän isomman hakejärjestelmän, jolla lämmittäisi molempien talot? Vieressä on myös viljankuivuri, kenties siihenkin saisi lämmön hyödynnettyä? Jos tälläinen on mahdollista, niin tuleeko perustamiskustannuksiltaan halvemmaksi tehdä yksi iso järjestelmä, saatikka molemmat tekisi omat pienemmät?

Tulee varmasti halvemmaksi tehdä yksi järjestelmä kahden sijaan, koska ei nuo mainitsemasi lämmitettävät kohteet ole mitään sellaisia joihin vaadittaisiin joku voimalaitos vaan ihan tavallinen isohko hakesysteemi riittää hyvin. Kattila tietysti on hieman kalliimpi kun vaatii vähän isompitehoisemman, mutta ei isompitehoinen kattila yleensä maksa kuin vähän enemmän. Ja tuollaisessa mallissa kaikkea muuta tarvitaan kuitenkin vain yksi kappale verrattuna siihen että molempiin tehtäisiin omat jolloin kaikkia tarvitaan tuplat. Kyllä se suuruuden ekonomia jyrää tässäkin

[Iskä]

Ihmisen käyttäytyminen ja sukupolvien muutos.

Markkulievonen puhui ylempänä asiaa. Käytännön järjestelynä tämä helposti tarkoittaa sitä, että toinen rakentaa laitoksen ja hoitaa sitä. Sille toiselle osapuolelle jää energian ostajan rooli. Kun sopimuksen tekee alkuunsa niin pitkäksi, että laitos on sen voimassaoloaikana kuoletettu, on tämä puoli ihmiselämää ja -suhteita jonkinlaisessa hallinnassa.

[vesimies]

Jos tekee yhteisen laitoksen niin toki homman pitää lähteä käyntiin siitä että tehdään kunnon sopimus laitoksen käytöstä ja kustannusten jaosta ettei sitten myöhemmin tule riitaa. Tosin ilmeisesti maaseudulla kun ollaan niin voi olla että naapurissa asuu aika usein vaikka vanhemmat tai joku sisaruksista, jolloin sopiminen voi olla helpompaa tai sitten ei
Ei kannattaisi kylläkään sulkea pois sellaistakaan vaihtoehtoa että naapurin kanssa perustaisi vaikka firman/yhtymän/osuuskunnan tuohon lämmöntuotantoon ja osakkaat ostaisivat lämmön, tällöin pystyisi käyttämään verotusta hyväksi kun esim. hankitaan haketta tms. samaten kun laitteisto vaatii korjausta, huoltoa ja itse laitteiston hankinnankin voisi tuossa tapauksessa vähentää kun pistää ensin firman pystyyn.

[hekuli]

Jos tekee yhteisen laitoksen niin toki homman pitää lähteä käyntiin siitä että tehdään kunnon sopimus laitoksen käytöstä ja kustannusten jaosta ettei sitten myöhemmin tule riitaa. Tosin ilmeisesti maaseudulla kun ollaan niin voi olla että naapurissa asuu aika usein vaikka vanhemmat tai joku sisaruksista, jolloin sopiminen voi olla helpompaa tai sitten ei
Ei kannattaisi kylläkään sulkea pois sellaistakaan vaihtoehtoa että naapurin kanssa perustaisi vaikka firman/yhtymän/osuuskunnan tuohon lämmöntuotantoon ja osakkaat ostaisivat lämmön, tällöin pystyisi käyttämään verotusta hyväksi kun esim. hankitaan haketta tms. samaten kun laitteisto vaatii korjausta, huoltoa ja itse laitteiston hankinnankin voisi tuossa tapauksessa vähentää kun pistää ensin firman pystyyn.

Tämä tässä oli niinkuin ensimmäisenä alustavana ajatuksena, että perustaisi lämpöyhtiön (yritysmuodosta ei kylläkään mitään hajua), jolta lämmön sitten ostaisi. Lämmöstä maksaisi ihan omakustannushinnan, eli ei mitään bisnesajatusta. Tietysti jos jossain vaiheessa joku muu naapurikiinteisö haluaisi liittyä, voisi sitten myydä lämpöä myös muille. Pienimuotoista maataloutta kun harrastetaan, voisi jotain verohyötyjäkin yrittää kaivaa. Täytyy jatkojalostaa ajatusta...

[vesimies]

Ensimmäisenä tulee mieleen osuuskunta.

[markkulievonen]

Ensimmäisenä tulee mieleen osuuskunta.

Johan minä sanoin, ettei suojelukohteet ole köyhän ihmisen puuhastelua. Toki hyvä asia, jos ei käytetä verovaroja. Moni kunta painii aivan samoissa ongelmissa  etsien ratkaisua.

[vesimies]

Henkilökohtaisen kokemukseni perusteella voin väittää että suojelukohteen ylläpito on normitaloa edullisempaa.
Ja vastoin yleistä luuloa ei yksityisomisteisiin suojeltuihin kohteisiin saa yhteiskunnalta mitään rahaa, ainoana poikkeuksena ovat korjausavustukset jos sellaisen sattuu saamaan (todella harvinaista ja epätodennäköistä) ja silloinkin kaikki pitää ensin maksaa itse ja sitten saa avustuksena pienen osan takaisin.
Suojelukohteisiin ei remontoidessa laiteta mitään lämpölaseja eikä metrisiä eristekerroksia eikä muutakaan nykyään vaadittavaa talotekniikkaa vaan suojelukohteen arvo omistajalleen tulee siitä että saa olla osa ketjua joka säilyttää historiaa tuleville sukupolville. Lisäksi suojelukohteissa on yleensä terveellistä asua ja hengittää.
Ja tuohon hekulin hommaan ehdotin yritysmuodoksi osuuskuntaa, koska se on aika kevyt muoto yritykselle tuollaisen toiminnan pyörittämiseksi ja siihen on helppo ottaa osakkaita eikä paperityötäkään tule älyttömästi.

[markkulievonen]

Henkilökohtaisen kokemukseni perusteella voin väittää että suojelukohteen ylläpito on normitaloa edullisempaa.
Ja vastoin yleistä luuloa ei yksityisomisteisiin suojeltuihin kohteisiin saa yhteiskunnalta mitään rahaa, ainoana poikkeuksena ovat korjausavustukset jos sellaisen sattuu saamaan (todella harvinaista ja epätodennäköistä) ja silloinkin kaikki pitää ensin maksaa itse ja sitten saa avustuksena pienen osan takaisin.
Suojelukohteisiin ei remontoidessa laiteta mitään lämpölaseja eikä metrisiä eristekerroksia eikä muutakaan nykyään vaadittavaa talotekniikkaa vaan suojelukohteen arvo omistajalleen tulee siitä että saa olla osa ketjua joka säilyttää historiaa tuleville sukupolville. Lisäksi suojelukohteissa on yleensä terveellistä asua ja hengittää.
Ja tuohon hekulin hommaan ehdotin yritysmuodoksi osuuskuntaa, koska se on aika kevyt muoto yritykselle tuollaisen toiminnan pyörittämiseksi ja siihen on helppo ottaa osakkaita eikä paperityötäkään tule älyttömästi.

Niin, mitä itse tiedän muutaman suojelukohteessa arkeaan viettävän perheen, niin lienee päivän selvää, miten asuinkustannukset ja mukavuus  on toisella tasolla kuin perus omakotitalossa. Jo lähes 80.000kwh energian kulutus kertoo asumiskustanuksista ja vanhat ikkunat kylmäsäteilyineen. Itselleni oli uutta, ettei näihin kohteisiin saa  uusia tämän päivän selektiivilasein valmistettuja ikkuoita,- jotka ovat näköisyydeltään kuin entiset. Aiemmin kuvittelin, miten monasti tämä monella oli rahasta kiinni.