Talon lämmitys

[repa]

Mistä johtuu käsitys, että patterille tulevan veden lämpötilan laskeminen laskee myös paluuveden lämpötilaa, jos patterista otetaan sama teho.

Patterista otettu teho on insinööriopin mukaan lämpötilaero patterin tulo- ja lähtöpuolen välillä kertaa virtausmäärä, eikä siten ole väliä mikä on tulolämpötila. ehe, ehe .

Käytännössä kuitenkin patteri antaa,( sen minkä antaa ) tehon, joka on patterin pinta-ala kertaa patterin keskilämpötilan ja huoneen lämpötilan erotus.

Jos patterin tulo olis 80 C ja lähtö 10 C ( monien toiveuni että saadaan mahd. kylmää paluuvettä, ehe, ehe  ), niin patterin keskilämpötila on n. 45 C. Tuosta sitten hoksitaan että jos koko patteri olis 45 C niin sen kuumempaa tulovettä ei tarvittaiskaan. Toisaalta sitten lähteväkin vesi olis 45 C eli lämpöinsinöörin paradoksi: patteri ei anna lämpötehoa koska lämpötilaeroa tulon ja lähdön välillä ei ole. ehe, ehe .

Tuommonen 80 C / 10 C tilanne vois oikeasti olla esim isohkossa autotallissa, jossa halutaan pitää vaikka vesimittari sulana. Jos syöttövesi on 80 C niin muita pattereita pitää rajoittaa termostaateilla.

Tuosta hoksataan sitten se että varaajassa alle 80 C vesi ei ole riittävän kuumaa lämmitykseen ja lisäksi se että varaajanvettä on kuumennnettava 70 astetta jotta olisi käyttökelpoista lämmitykseen .

IMHO. Ite lisäisin veden kiertonopeutta pattereissa, jotta patterille tuleva vesi olis 45 C ja lähtevä 44 C, jolloin koko patterin pinta-ala on tehokkaasti käytössä,( mitä hyötyä on isosta patterista jos se on alaosasttaan niin "viileä" ettei tuota tilaan lämpöä? ). Varaajan vettä tarvii kuumentaa vain 1 C astetta ja on taas käyttökelpoista lämmitykseen, eli varaajassa ei varastoida kylmää vettä.

Mistähän johtuu käsitys että varaajaan palaava vesi pitää olla mahd. kylmää?

[seppol]

Sitä viileää paluuvettä tässä keskustelussa on juuri toivottu, ettei varaajan kerrostuminen sekoittuisi.

Esimerkki:
Patteriin menee 40 asteinen vesi ja tulee paluuseen 25 asteisena 5 l minuutissa. Ulos tuleva teho on lämpötilaero 15 kertaa vesimäärä. = 75 yksikköä

Nostetaan veden lämpötila 60 asteeseen ja paluu edelleen 25. lämpötilaero 35. Jos halutaan sama teho, vettä tarvitaan vain 2,14 l / min. Teho on edelleen 75 yksikköä.

Jos patterin tilavuudeksi otetaan vaikka 5 l, ensimmäisessä esimerkissä patterillinen vettä viipyy patterissa 1 minuutin. Toisessa esimerkissä patterillinen vettä kestää 3 min 18 sek vaihtuakseen.

Jos joku kappale, olkoonpa vaikka patteri on kauttaaltaan 45 asteinen ja se on jossain kylmemmässä ympäristössä, se luovuttaa määrätyn lämpötehon kiertää siinä vesi tai ei.

[repa]

Sitä viileää paluuvettä tässä keskustelussa on juuri toivottu, ettei varaajan kerrostuminen sekoittuisi.

Esimerkki:
Patteriin menee 40 asteinen vesi ja tulee paluuseen 25 asteisena 5 l minuutissa. Ulos tuleva teho on lämpötilaero 15 kertaa vesimäärä. = 75 yksikköä

Nostetaan veden lämpötila 60 asteeseen ja paluu edelleen 25. lämpötilaero 35. Jos halutaan sama teho, vettä tarvitaan vain 2,14 l / min. Teho on edelleen 75 yksikköä.

Jos patterin tilavuudeksi otetaan vaikka 5 l, ensimmäisessä esimerkissä patterillinen vettä viipyy patterissa 1 minuutin. Toisessa esimerkissä patterillinen vettä kestää 3 min 18 sek vaihtuakseen.

Jos joku kappale, olkoonpa vaikka patteri on kauttaaltaan 45 asteinen ja se on jossain kylmemmässä ympäristössä, se luovuttaa määrätyn lämpötehon kiertää siinä vesi tai ei.

Asian ytimessä 

Mie valkkaan tuon 40 asteisen  menoveden patteriin

Mitä mieltä olet tästä minun päähän pinttymästä että paluuvesi pitää olla mahd lämmintä, lähes sama kuin kuin menovesi? Silloinhan varaajassa on lähes lämmitykseen kelpavaa vettä ja esme pakkasen lauhtuessa se riittää edelleen lämmitykseen pitkäksi aikaa.

[seppol]

Vesipatterin tasalämpöisyyttäkin on joskus tarjottu ratkaisuksi. Ouman tai joku muu valmistaja näitä ehdottelee. Hyvin oppi menee perille, vaikka en näe siinä mitään hyvää. Se pelaa, jos kaikki huoneet on tarkoitus pitää tasalämmössä ja jatkuvasti. Miksi laittaa patteritermostaatit, jos aio niitä käyttää?

Mulla on tässä rintsikassa 6 huonetta ja kylmä eteinen. Yhteensä 7 patteria keskuslämmitysjärjestelmässä. Asuinkerroksen huoneita ei
normaalitilanteessa tarvitse lämmittää ollenkaan, kun teen sen puu-uunilla olohuoneessa. Siitä on kaksi patteria joilla lämmitetään keittiö ja makuuhuone. Keskuslämmityksen termostaatit on säädetty 16 -17 asteeseen. Lämpötila laskee siihen, jos en lämmitä puilla tai ole kotona.

Eteisen patteri on vain jäätymisen estoasennossa. Yläkerran toinen huone on nukkumiskäytössä ja on koko ajan 20 asteen lämpötilassa. Toinen huone on varastokäytössä ja lämpötila 10 astetta.
Pattereihin tulevan veden lämpötilan säädän vain kattilan veden lämmöllä. Nyt se on 60. Sunttia tai muuta en käytä ollenkaan. Patteritermostaatit kaikissa pattereissa käytössä mikä missäkin säädössä.

[Mosku]

Hei,

Omia kommentteja tähän aiheeseen.

Patteriverkoston menoveden muutos noin 3-4 astetta vaikuttaa 1 asteen huonetilassa. Tonylle vinkki, kun säädät lämpötilaa ja kannattaa odottaa vuorokausi muutoksesta.

Mikäli on verkoston säätö on ulkolämpötilasta eikä ole huonekompensointia säätimessä, kannattaa huonetermarit pitää paikallaan. Mikäli lämmittää pirttiä muulla tulisijalla termarit sulkee venttiiliä, kun lämpötila nousee esim .yli 21. Ja, jos paljon huoneita voi pudottaa termarilla lämpötilaa, niistä missä ei oleskelua juuri ole.

Jos verkoston säädössä on mukana huonekompensointi eli verkoston menoveden säätöä kompensoidaan huonelämpötilasta voi patteritermarit ottaa poiskin ja säätää vakiovirtaamalle. Tuo on erinomainen esim. keväällä, kun aurinko lämmittää tms muu tulisija.

Mulla on omassa käytössä päiväasetus 21 ja yöasetus 19-20astetta. Maksimi Kompensointi noin -15 astetta. Kun kello tulee 21:00 päivätoiminto lakkaa ja yö alkaa. Menoveden säätö arvo putoaa esim -10 astetta ja huonelämpötila hiljalleen laskee. Aamulla klo 05:00 heräilee päivätoiminto ja lähtee korottamaan menoveden asetusta. Ja taas päivällä, jos aurinko tai muu lämmittää verkoston kompensointi voi olla jopa -10 astetta ilman että huonelämpötila putoaa.

Liitteessä on verkoston jäähdytymään TA:n käyrä, josta voi nähdä mikä on laskennallinen optimi jäähtymä ja verrata omaan tilanteeseen. Jokainen talo elää tyylillään ja verkostot siinä samalla, mutta tuota jäähtymää kannattaa mielestäni tarkatella siitä voi päätellä verkoston toimintaa ja kuluuko energiaa tarpeettomasti.

Liian suuri jäähtymä esim +40 / +20, kierto heikko tai muu vika?
Liian pieni jäähtymä esim +40 / +37, lämmönluovutusta ei tapahdu kierrossa riittävästi



 

[markkulievonen]

Niin, itse aloitukseen. Toki oumannillakin onnistuu koko huonelämpötilojen säätö, mutta käytännössä huonelämpötilojen säätö tuottaa ongelmia. Siis patterien koko / teho tulisi olla joka huoneessa huoneen lämpöhäviöitä vastaava ja tätä tekijää ei kukaan osaa huomioida suunnittelu vaiheessa. Siis toinen patteri tarvitsee matalampaa lämpötilaa kuin toisessa huoneessa oleva patteri. Siksi termostaatit ovat välttämättömiä huonekohtaise lämpötilan ylläpitämiseen.

Jos tiedetään lämmitystavan olevan  puu/ varaaja järjestelmnä, niin ylisuuret patterit ovat välttämättömiä / matala lämpöiset.  Huomioiden varaajassa ja pattereissa hyvä veden kerrostuminen, niin omassa mörskässäni patterit on ensiksikin ylimitoitettuja ja tulovesi tulee  patterin yläosaan ja paluuvesi lähtee patterin alaosasta ,- patterin toisesta päästä eli mahdollisimman viilentyneenä.
Taas vedenkierto on säädetty siten, että patteri on nipin napin lämmin  alaosastakin kun veden kiertoa ei rajoita termostaatti. Käytännön tasolla termostaatti säätää kierron niin, että  leudoilla keleillä paterin yläosa 1/5 tuuntuu lämpimältä ja alaosa on viileä. Pakkasten kohotessa lämpövyöhyke laskeutuu alemmaksi, mitä kovempi pakkanen on/lämpimämpi vesi. Patterit tulisi siten olla korkeamallisia. Mitä lämpimämpi tuleva vesi, niin sitä pidemmän matkan vesi  tarvitsee viilentymiseen.

Punainen lanka siis on, että termostaatti reagoi  herkästi huoneen ylilämpöön. Aikoinaan kokeilumielessä kokeilin myös  laskea pattereille +65C vettä ja  termostaatti rajoitti / liritti vettä vain sen verran mitä  huoneen lämpötilan ylläpitämiseksi vaati. Tämäkin toimii, mutta uskon sen olevan energiaa hukkaavampi piiitkässä juoksussa /epätarkempi säädöltään.
 Aloittajan kohdalla  paras tilanne on pitää veden lämpötilaa mahdollisimman alhaisena kanaalin lämpöhäviöihin liittyen.

[seppol]

markkulievonen on aivan oikeassa. Jos halutaan huonekohtainen lämpö halutuksi, sitä on mitattava ja säädettävä sen huoneen lämmitystehoa. Mitä patteritermostaatti käytännössä säätää? Se säätää patterin lämmittävän osan pinta-alaa, eli patterin tehollista kokoa. Juuri missään olosuhteessa ei ole yhtä oikeaa kiertoveden lämpötilaa kaikkiin huoneisiin, jos virtausnopeus on vakio.

Muuten lämmön tarve on lämpövirta eristeiden läpi + ilmastoinnin häviö ym. Kiertoveden lämpötila ei vaikuta siihen mitään. Se vaikuttaa ainoastaan jo järjestelmässä on siirtoputkisto, jonka hukkalämpö ei saada sisälle. Mulla kaikki putket on huonetiloissa suoraan kattihuoneen katosta läpi.