Uusi puulämmittäjä eikä homma meinaa luonnistua

[janzu]

Tervehdys,

Tähtitieteellisiin sähkölaskuihin kyllästyneenä vaihdoimme suoran sähkölämmityksen puukattilaan ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen.  Pannuhuoneeseen tuli Dakonin KP Pyro 38 eli 38 kW käänteispalokattila ja eristämätön 1,8 m3 varaaja käyttövesikierukalla ja 9 kW vastuksella.  Kattilan ja varaajan välissä on Termovarin latauspaketti.  Varaaja eristettiin Parocin Lamella matilla.

Välipäivinä saatiin ensituntumat uuteen lämmitysjärjestelmään ja alun opettelun jälkeen puun polttaminen järkevästi alkoi sujua.  Tuli vain huomatuksi, että puuta saa polttaa aika lailla ennenkuin varaaja lämpenee, mutta ajattelin johtuvan siitä, että varaaja oli täynnä alle 20 asteista vettä.  Nyt kuukausi käytön aloituksesta ja viisi pinokuutiota poltettuna on herännyt epäilyksiä puulämmityksen järkevyydestä varsinkin, kun säät täällä etelässä on ollut paria edeltävää talvea paljon lämpimämmät.  Muiden kokemuksia kun luettiin, niin pesällinen pari päivässä riitti pitämään talon ja käyttöveden lämpimänä.  Nyt kun tuota kattilan toimintaa on tutkaillut tarkemmin oikein kellon kanssa, niin polton aloituksesta parin tunnin kuluttua varaajan yläosassa veden lämpötila on 70 astetta ja lämpötila keskiosassa sekä alhaalla 25-30 astetta.  Hanasta tulee hädin tuskin haalea vettä ja tuntuu, että omakotitaloasumisesta tulikin mökkiasumista, kun saa kantaa puuta kattilaan yhtäjaksoisesti koko päivän, että tarkenee suihkussa käydä.

Mistähän mahtaa johtua varaajan heikko lämpeäminen?  Kattila kyllä tuntuu toimivan oikein, lämpötila nousee melko nopeasti (n. 15min) tuonne 75-80 asteen tuntumaan ja pysyykin siinä aika pitkään polton loppumisen jälkeen.  Latausputket tuntuu todella kuumilta, mutta varaaja lämpeää hitaasti.  Termovar on III-asetuksella, mutta onko normaalia, että itse pumpun moottori on tulikuuma?  Ja oma huomio kiinnittyy myös varaajan ja kattilan välisiin putkiin.  Putkifirma käytti tähän 25 mm AL-PEX putkea ja nyt kun on tarkemmin katsonut liitäntöjä, niin kattilasta lähtöliitäntä on 55 mm ja varaajassakin liitännät on paljon isommat kuin nuo putket.  Voisiko putkien liian pieni halkaisija olla syy varaajan huonoon lämpeämiseen?

Tapaan lämmittää iltaisin, että aamulla olisi lämmintä vettä käytettävissä, mutta aamulla varaajan ylälämpötila on enää alle 40 astetta eikä tuolla pari-kolme pesällistä iltaisin periaatteella varaaja lämpene keskiosastaankaan kuin korkeintaan 40 asteiseksi.

Tällä hetkellä vasta alakerrassa on lattialämmitys käytössä eli neljäsosa lämmitettävästä pinta-alasta, niin luulisi ettei se n. 30 asteinen vesi veisi niin nopeasti lämpöä varaajasta ettei kattilan lämmityksen aikana lämpö ehtisi varautua varaajaan.  Talo on siis -65 rakennettu 2-tasoinen ja 180 m2 talo rinnetontilla.

Löytyiskö täältä vinkkejä millä saataisiin asumisen mukavuus taas oikealle tasolle?

[Pähkäilijä]

reilu kulutus neliöihin verrattuna... Miten kuuma tuo varaajahuone on? Eli eristys on onnitunut hyvin eikä varaaja sen takia ole ylimääräinen kuuma patteri?

jos kattilasta saa 40 kW ulos voi sen luulla käyttävän 50 kw edestä puuta tunnissa (80% hyötysuhde) eli 12.5 kg. 40 kw teholla 1.8 kuution varaaja lämpenee tunnissa 19 astetta (2.1 kwh/aste). Samalla kaavalla voit laskea kuinka paljon talo vie energiaa. Varaajan lämmöt ylös illalla (mittari1+mittari2+mittari3/3= keskilämpö) ja aamulla saman kaavan mukaan lasket. Jos vaikka 12 tunnissa varaaja on jäähtynyt 30 astetta silloin talon lämmitykseen menee 30 x 2.1 kWh/12 tuntia = 5.25 kW keskiarvolla.

Jos varaajan yläosassa on tunnin lämmityksen jälkeen 70c lämpötila eikö lämminvesikierrukka ole samassa tasossa? Silloinhan senkin pitäisi olla 70c veden ympäröimänä ja lämmintä vettä tulla reippaasti.

Jos puuta ei pala tuntiin tuota noin 12 kiloa silloin ei kattilasta lähde myöskään 40 kw tehoa. Siinä ois ensimmäinen kohta josta lähtisin ongelmaa ratkomaan. Toinen tuo varaajan jäähtyminen eli selvittää kuinka paljon talon lämmitykseen energiaa menee.

EDIT - itsellä noin 140 m2 rintsikassa jäähtyy varaaja nollakelillä noin 3 kw ja -15c kelissä 5-6 kw teholla. Minkä verran aikaisemmin sähköä meni? Onko ollut etälukumittaria että ois kuukausiarvoja tiedossa?

[Taikuri]

Miten taloa lämmitettiin aikaisemmin? Oliko käytössä sähköpannu ja patteriverkosto, vai...? Ja kuinka paljon sähköä kului vuositasolla lämmittämiseen? Noilla jutuilla pääsisi jo paremmin kiinni ongelmaan.

[lorvi]

Ensimmäisistä sanoistahan tuo jo ilmenee (tähtitieteelliset sähkölaskut) talo on energiasyöppö.
minulla menee puita noin 200 neliön lämmittämiseen näillä pakkasilla (15-20) noin 80 kg/vuorokausi.
Ei se energiantarve vähene puilla lämmitettäessä-halvemmaksi vaan ehkä tulee.

[janzu]

Varaajan eristys lienee onnistuneen hyvin, kun tilan missä varaaja on, lämpötila on melko lailla sama kuin muualla.  Itseasiassa ensimmäisinä päivinä ei varaajaa oltu vielä eristetty, niin tila suorastaan huokui lämpöä, kun oven avasi ja tätä efektiä ei enää eristämisen jälkeen tullut.  Lisätään vielä, että varaaja on tilan ahtauden takia suorakulmainen malli ja eristystä on sivuilla 50 mm ja päällä 100 mm.  Lämpötila putoaa siis yön aikana n. 25-30 astetta (70->40), mutta lähtökohtana on ollut ylhäältä tuo 70 astetta ja keskeltä n. 45 asteinen, alaosaa en ole missään vaiheessa saanut yli 40 asteen.  Lämpömittarit ovat aivan ylärajassa, keskellä ja alhaalla 10 cm pohjasta.  Käyttövesikierukka on suoraan varaajan tulovesi liitännän alapuolella n. 15 cm yläosasta ja kierukan laippa on halkaisijaltaan 30 cm (kupari -- Ø22 mm, 9,4 m, 30 l/min 30 ºC, 90/60).  Varaajan tiedot: https://docs.google.com/document/d/1hralAuOjUzil-_RgRCRsnob0A1xHte728YzPW2LymhM/edit

En ole punninnut puita, mutta sylillinen klapeja on varmaan tuota n. 15 kg:n luokkaa ja se sinne kattilaan aika tarkalleen menee kerralla sekä palaa, molemmat ilmansäädöt täysin auki, tunnissa ellei allekin.  Täytyy laskea tarkemmin tuo lämpöhäviö, kun puuta haetaan lisää ja voi surutta polttaa aamusta iltaan.

Sähköä meni 8/2010 - 6/2011 34600 kWh eli riittävästi, pahimmat piikit olivat 1/2011 (4800 kWh) ja 2/2011 (5500 kWh).  Kesäkuukausien kulutuksia vertailemalla laskettiin, että sähkölämmityksen osuus oli n. 3/4 laskusta.  Viime kuussa kulutus oli 2500 kWh.  Täsmennetään vielä, että siis tällä hetkellä lattialämmitys on käytössä vasta alakerrassa 34 m2 alalla eli toistaiseksi eletään vielä pääasiassa sähkön varassa.

Kyllä, talo on siis varsinainen energiarohmu ja hyvin oli tiedossa, että lämmitysjärjestelmän vaihtaminen ei korvaa uusia ikkunoita ja eristepaksuutta, mutta puusta kun maksetaan myyjän ja ostajan kesken sovittu hinta eikä valtiovarainministeriö ole siinä välissä, niin haettiin säästöä lämmityskuluihin.

Joku insinööri tai muuten asioista perillä oleva voisi laskea mikä tuon putken halkaisijan vaikutus on tuohon lämmönsiirtymiseen, nyt löysin Termovarin esitteestä tiedon, että putkiston halkaisija pitäisi olla DN 25 eli 33,7 mm.  Meillä siis nyt tuota 8,7 mm ahtaampi, onkohan minkäänlaista vaikutusta?

[LKN-FIN]

Tapaan lämmittää iltaisin, että aamulla olisi lämmintä vettä käytettävissä, mutta aamulla varaajan ylälämpötila on enää alle 40 astetta eikä tuolla pari-kolme pesällistä iltaisin periaatteella varaaja lämpene keskiosastaankaan kuin korkeintaan 40 asteiseksi.

Suosittelen punnitsemaan puut ja laskeskelet noita kulutus juttuja niin kuin täällä on muutamat tehneet. Siten saa aika hyvän käsityksen systeemistä ja näkee ollaanko kuinka paljon mettässä!   Tollaista varaajaa saat lämmittää kyllä sen 1 kerran päivässä. Itse käyn laittamassa valkeen heti aamusta. Ensimmäisen 12h tulee tarpeeksi suihkuvettä varaaja ollessa 95-65c ja viimeinen 12h (yö) 65-45c riittää vesi pitämään kämpän lämpimänä.
Tosiaa kerro vähän lisää taustoja niin kyllä me systeemi toimimaan saadaan!

[Eko]

Kattilasi polttaisi luultavasti paremmin jos pienentäisit alaosan ilman saantia.

molemmat ilmansäädöt täysin auki

Omassa kattilassa ( Attack DPX25 ) säädöt toimii automaattisesti ja
olen seurannut ilman saantia ohjaukselta silloin tällöin .Polton alkuvaiheessa
alaosa on täysin kiinni ja yläosa täysin auki . Sitten kun kattila
on saavuttanut käyttölämpötilan ja palo tapahtuu kaasuttamalla alaosassa niin
yläosan ilmansaanti pienenee n.70-80% ja alaosa saa tällöin ilmaa 15-30% .
Polton lopussa kunnon hiilloksella taas alaosan ilmansaanti on täysin kiinni ja
ylhäällä ilmansaanti on 100% .

Tuo polttotapahtuma optimaalisesti on melko tarkka tapahtuma ja se vaatinee
jonkin verran perehtymistä , kuinka paljon ilmaa polttoon antaa . Tänään
panin kattilaan n. 18-19kg puuta ja parin tunnin päästä varaaja 1200l
oli ylhäältä alas +80c ylhäällä jäännös hiilloksesta lämpö noussee +85 asteeseen
yläosasta .

[peku]

mulla on termovarin jatkeena 28mm kuparia ja 90 asteen mutkia enemmän kun tarpeeks . varaaja toisessa huoneessa. luin jostain että 90 asteen mutka vastaa metrin suoraa putkea? kyllä mulla vähä ahtaalta putket tuntuu kun kattilan lämmöt on 110-120 koko ajan. tosin ajan II asennolla pumppua. 80 asteen termostaatti on ollu tilauksessa pari kolme viikkoa, muttei oo näkyny. luulis että sulla kattila kävis kuumenpana jos putket ahtaat. mulla arimax 240.

[Jäykkä]

No meillähän lähtökohta oli vähän samanlainen,talo lämpesi varaavalla yösähköllä ja sähköä meni aikas tarkkaan 25000kw vuodessa,lämmityksen osuus lienee 20000kw joka rahaksi muutettuna noin 2000e vuodessa.
Kellarissa kun oli valmiiksi 5m3 varaaja niin lämmitysratkaisun valinta oli helppo.
Kesällä tuli Veto B-40 alapalokattila ja Termovar 32 latauspumppu jotka liitettiin varaajaan, sähkövastukset jäi edelleen varalle.
Kattilalta varaajaan menevä putki on DN25 ja varaajasta kattilaan menevä on DN32.
Puuta poltellaan noin 1-2 pesällistä tarpeen mukaan.
Ongelmallisinta on omassa järjestelmässä se että varaajan vesi ei kerrostu vaan muuttuu kauttaaltaan tasalämpöiseksi vuorokaudessa.
Olettaen että pakkasta on noin 0-5 astetta
1 pesällinen riittää noin vuorokaudeksi pesuvesiin ja lämmitykseen
2 pesällistä riittää 2 vuorokaudeksi.

Nyt pakkasta -15 ja 2 pesällistä näköjaan pitää polttaa että riittää vuorokaudeksi.

Lämmitys on muutenkin melkolailla harjoittelua vielä mutta alkaa hahmottumaan,kiitos saatujen hyvien vinkkien niin täältä kun muiltakin palstoilta.

[janzu]

Noniin, aamupäivä mennyt tieteen parissa.  Eli tästä lähtee:

- klo 9.35 aloitetaan lämmitys, kattilan lämpötila 25, varaajan lämpötilat 22/20/19 (ylä/keski/ala)
- klo 9.44 kattilan lämpötila 60, täyttö 14 kg puuta, poltto yläpalolla
- klo 9.55 kattilan lämpötila 70, kattilan ohjaus käynnistää latauspumpun, lämpötila putoaa 62 asteeseen ja latauspumppu sammuu
- klo 10.02 kattilan lämpötila 70, kattilan ohjaus käynnistää latauspumpun, lämpötila putoaa 64 asteeseen ja latauspumppu sammuu
- klo 10.05 kattilan lämpötila 70, kattilan ohjaus käynnistää latauspumpun, lämpötila putoaa 64 asteeseen ja latauspumppu sammuu, tämä latauspumpun sykli toistuu muutaman minuutin väliajoin
- klo 10.13 varaajan lämpötilat 30/20/19, latauspumpun sykli jatkuu
- klo 10.25 varaajan lämpötilat 50/20/19, latauspumppu toimii jatkuvasti, kattilan lämpötila pysyy 70 asteessa
- klo 10.32 varaajan lämpötilat 60/20/19
- klo 10.38 varaajan lämpötilat 70/20/19, kattilan lämpötila 75
- klo 10.45 kattilan poltto käänteispalolle
- klo 10.55 hanasta tulee kuumalla puolella kädenlämpöistä vettä
- klo 11.00 varaajan lämpötilat 72/20/20, alalämpötilan nousu asteella johtuu todennäköisesti lattialämmityksen paluuveden tulosta varaajan alaosaan
- klo 11.06 lisätty puita kuuman hiilloksen päälle, kattilan lämpötila 75

- klo 11.35 varaajan lämpötilat 72/20/20, kattilan lämpötila 75, poltto käänteispalolla

@Eko: Meilläkin harkittiin tuota Attack DPX kattilaa, mutta myyjällä oli esittelykäytöstä tuo Dakon ja saatiin sen verran edullisesti, että päädyttiin siihen.  Tässä mallissa on käsin säädettävä yksinkertainen tuloilman säätö ja itseasiassa en huomannut sen säädön olevan molemmin puolin kattilaa ja ensimmäisellä kerralla ei meinattu saada kunnolla syttymään, kun sai ilmaa liian vähän.  Säädöt on siis molemmin puolin kyljissä samassa kohtaa, joten tuosta ei kai saa säädettyä yläilmaa tai alailmaa.

Nyt, kun tuota tuli oikein tarkasti seurattua, niin onkohan tuo kattilan toiminta ihan optimi, kun lämpötila pysyy tuossa 75 asteessa.

Lisäys:
- klo 11.55 varaajan lämpötilat 74/20/20, kattila on ja pysyy 75 asteessa

Seuranta jatkuu..

[janzu]

Ongelmallisinta on omassa järjestelmässä se että varaajan vesi ei kerrostu vaan muuttuu kauttaaltaan tasalämpöiseksi vuorokaudessa.
Olettaen että pakkasta on noin 0-5 astetta
1 pesällinen riittää noin vuorokaudeksi pesuvesiin ja lämmitykseen
2 pesällistä riittää 2 vuorokaudeksi.

Nyt pakkasta -15 ja 2 pesällistä näköjaan pitää polttaa että riittää vuorokaudeksi.

Hurjan kokoinen varaaja teillä, riittääkö siis 2 pesällistä lämmittämään tuon varaajan kauttaaltaan 60+ asteiseksi?  Täällä taitaa olla enemmän päinvastainen ongelma, lämmin vesi kerrostuu vain yläosaan eikä vesi keskiosassa tunnu sekoittuvan riittävästi.

[Eko]

Kattila pysyy minullakin tuossa 75-78 asteessa sen oman mittarin mukaan , mutta lähtöputkessa mikä
on ylhäällä , lämpö huitelee koko tapahtuman ajan +80 . Kannattaisi koittaa kytkeä toi käänteispalo
aiemmin päälle koska silloin luultavasti saat puista enemmän irti  kuin yläpaloisena . Kattilassasi
on puhallin joten veto ei liene ongelma .

Miten tuossa varaajassa on putket kytketty kattilalta , siis ovatko ne samassa päädyssä varaajaa ?
Silloinhan varaajan vesi ei sekoitu niin hyvin , kuin jos tulo ja paluu olisi eripäissä varaajaa .

[janzu]

Päivitystä:
- klo 12.20 kattilan lämpötila noussut 80 asteeseen, varaaja sinnikkäästi 76/20/20, latauspumpun mittarit 60/60 kierto kattilaan ja 20 asteista sekaan

Kattila pysyy minullakin tuossa 75-78 asteessa sen oman mittarin mukaan , mutta lähtöputkessa mikä
on ylhäällä , lämpö huitelee koko tapahtuman ajan +80 . Kannattaisi koittaa kytkeä toi käänteispalo
aiemmin päälle koska silloin luultavasti saat puista enemmän irti  kuin yläpaloisena . Kattilassasi
on puhallin joten veto ei liene ongelma .

Miten tuossa varaajassa on putket kytketty kattilalta , siis ovatko ne samassa päädyssä varaajaa ?
Silloinhan varaajan vesi ei sekoitu niin hyvin , kuin jos tulo ja paluu olisi eripäissä varaajaa .

Tosiaan tuo kattilan lämpötila on sen oman mittarin lukema, mutta lähtöputki on niin kuuma ettei siinä kättään voi pitää.  Normaalisti käännä tuon käänteispalon vivun alas, kun tuli on syttynyt kunnolla eli n. 20 minuuttia polton aloituksesta, mutta ei vaikuta tekevän suurta eroa lämpötiloihin.  Onko se oikein, että käänteispalolla paloaika on jonkin verran pidempi?  Puhallin tosiaan on ja hormiliitäntä on 150 mm putkella kattilan ohjeiden mukaan, piipun pituus on n. 8 metriä, mutta sitä ei ole vielä sukitettu eli tiilihormi.  Kuitenki vetoa on eikä luukun avaamisen jälkeen tule savua sisään.

Jos katsoo tuota kuvaa minkä laitoin varaajasta toiseen viestiin, niin kattilalta tulee lähtöputki varaajan vasempaan ylänurkkaan 1" liitäntään, välissä on T-haara latauspumpulle, ja kattilaan menevä vesi tulee latauspumpun kautta tuosta hieman keskikohdasta oikealla olevasta 2" liitännästä, josta haaroitetaan sekoitusvesi myös lattialämmitykselle.  Lattialämmitykseltä palaava vesi tulee tuohon alhaalle vasemmassa reunassa olevaan 2" liitäntään.  Pitäisi koittaa saada piirrettyä nuo putket tuohon kuvaan.

[jiihuima]

Eiköhän tuo mee ihan ok, tuo lataus. Ylälämpö nousee aina aika nopeasti, keskilämmön nousussa sitte meneekin pitempään, onhan siinä kuiten kyse puolen varaajan lämpeämisestä, toisin kuin ylälämp joka on vain murto-osa varaajan tilavuudesta. Tuo toinen pesällinen kertoo sen totuuden tuosta toiminnasta vasta. Tuossa laskeskelin, että puiden 56kwh:sta on sulla varaajaan mennyt eka pesällisellä ehkä noin 35kwh, noudattelen tässä Pähkäilijän laskukaavoja, joilla omianikin oon laskenut. Kyllä siinä menee aikaa ja puuta, kun nuin kylmästä varaajasta lähdetään liikkeelle.

Edit. Se, että keskilämpö pysyy pitkään samana kertoo hyvästä kerrostumisesta. Jos se tuosta hujahtaa sitten aika nopeasti kuumaksi, niin hyvä.

[janzu]

Päivitystä jälleen:
- klo 12.45 varaaja 76/21/21, kattila 76 ja jäljellä oli enää hiillos joten uusi täyttö, puun määrä joka täytöllä ollut siis sama n. 14 kg

Kattilan kyljessä olevan tarran mukaan teho onkin 36 kW eikä 38 kW, mutta tuo nyt tuskin suurta eroa tekee.

Eiköhän tuo mee ihan ok, tuo lataus. Ylälämpö nousee aina aika nopeasti, keskilämmön nousussa sitte meneekin pitempään, onhan siinä kuiten kyse puolen varaajan lämpeämisestä, toisin kuin ylälämp joka on vain murto-osa varaajan tilavuudesta. Tuo toinen pesällinen kertoo sen totuuden tuosta toiminnasta vasta. Tuossa laskeskelin, että puiden 56kwh:sta on sulla varaajaan mennyt eka pesällisellä ehkä noin 35kwh, noudattelen tässä Pähkäilijän laskukaavoja, joilla omianikin oon laskenut. Kyllä siinä menee aikaa ja puuta, kun nuin kylmästä varaajasta lähdetään liikkeelle.

Edit. Se, että keskilämpö pysyy pitkään samana kertoo hyvästä kerrostumisesta. Jos se tuosta hujahtaa sitten aika nopeasti kuumaksi, niin hyvä.

Jos tämän kolmannen täytön jälkeen lopetan polton ja jään odottelemaan miten lämpötilat muuttuu, niin voin yrittää laskea Pähkäilijän ohjeiden mukaan tuota kulutusta.