Uusi puulämmittäjä eikä homma meinaa luonnistua

[Pähkäilijä]

Itsellä vedenlaskuventtiili on varaajan päällä (vedetty putkella helpompaan käyttöpaikkaan). Kun painetta on kokoajan järjestelmässä ja vettä ilmausruuvien takana niin itselle ei ilmaa pääse järjestelmään. Tuosta lasken itse ilmat pois jos kattila on päässy kiehahtamaan (unohtunu laittaa latauspumppu päälle joskus...   )

Toisaalta huomaahan sen nopeasti jos kalvopainesäiliö ei toimi. Itsellä oli alussa ongelmia liian kovan esipaineen takia ja lämmittäessä varo laukesi sitten hyvinkin nopeasti tehden pannuhuoneesta saunan...

[janzu]

Nyt ihan säikähdin.  Korjataanpa sen verran, että astia mihin päästin vettä olikin 9 litraa kertaa 6 ämpärillistä eli 50-60 litraa on laskettu järjestelmästä pois.  Nyt varaajan lämpötilat on 78/78/65 ja painemittari näyttää 1,2 bar eli vesi on varmaan laajimmillaan nyt kuin aiemmin.

Mutta ei sieltä enää mitään kuulu, laskin vettä siis kattilan päällä olevasta varoventtiilistä, jonka vieressä on tuo ilmausventtiilikin, on siis kattilasta varaajaan linjan päällä.  Se porina kuului kattilan menoveden putkesta ja kuulosti siltä, että varaajasta olisi tullut paineella vettä varaajasta kattilaan päin.

Toivottavasti ei ole mitään särkynyt, kun nyt vaikuttaa siltä, että vihdoin järjestelmä toimii kuten pitää, kahdella pesällisellä päivä.  Pitäisikö sitä vettä nyt lisätä ja katsoa koska paine alkaa nousta?

edit. Paisuntasäiliö on tyhjä (heiluu kevyesti, kevyt nostaa ja ei tunnu sisältävän vettä heiluttaessa) ja varaajan lämmöt on ylhäällä eli yhtälö ei ole kohdallaan.

Lisäsin nyt hieman vettä varaajaan ja kaikki tuntui menevän paisuntasäiliöön, ilmausventtiileistä kuului suhahtelua.   Paisuntasäiliössä on se ilmaventtiili, kun painoin siitä niin tuli vielä ilmaa paineella kuten renkaasta.  Jos kalvo olisi puhjennut, niin eikö sieltä pitäisi tulla vettä.  Minkä verran esipaineiden pitäisi olla?  Eikö tuota voi vähentää ihan perusrenkaantäyttömittarilla.

[Pähkäilijä]

Jos siellä ois kalvo pettänyt niin samantien veden lämmetessä ois paineetkin noussu ylös. Tuo 1.2 lopettaessa on ihan ok. Siitä ne aamuksi tippuu sitten varmaan jonnekin 0.5 paikkeille. Parilla kattilallisella sait lämmöt ylös ja osa meni kulutukseenkin - hyvin näyttää toimivan.

[LKN-FIN]

Minkä verran esipaineiden pitäisi olla?  Eikö tuota voi vähentää ihan perusrenkaantäyttömittarilla.

 Meille putkimies pisti 0.8 bar:a 140l paisariin.

[Pähkäilijä]

Ei paisarin painetta enää saa mitattua kun siellä on jo vettä muistelen jostain lukeneeni. Itsellä oli 1.5 jonka laskin 0.5 putkimiehen oppien mukaan. Mutta huomaathan huomenaamulla mihin kohtaan paineet laskeutuu kun varaaja jäähtyy 1.2 baarista.

[janzu]

Tervehdys pitkästä aikaa.

Uusi lämmityskausi on tässä aloitettu jo hyvän aikaa sitten ja piti tänne palata kertomaan hieman kokemuksia sekä ennen kaikkea kiittämään kaikkia vastanneita ja aloittelijaa opastaneita.

Lopputalvi meni tätä hommaa harjoitellessa ja kevättä kohti hommasta tulikin jo hyvää rutiinia, jonka ansiosta pääsin vähän suunnittelemaan järjestelmää täydentäviä osia.  Toukokuulle asti talon lämmitys ja käyttövesi hoidettiin puulla, kunnes kesäkuussa käyttöveden lämmittämisessä siirryttiin sähkölle ja alkoivat remontit, salaojitus ja sokkelin eristys tuli teetettyä sekä piha laitettua.  Samassa yhtedessä , kun uusittiin käyttövesiputkia ja viemäreitä, mietin tuon 270 litran sähkövaraajan roolia lämmitysjärjestelmässä ja putkimiesten kanssa toteutettiin eräänlainen puskuri lämpimälle käyttövedelle.  Eli tuosta 1800 litran varaajan lämminvesikierukasta kiertää vesi tuohon sähkövaraajaan, joka antaa melkoisen paljon väljyyttää puun polttamiseen, koska 40 asteinen vesi riittää loistavasti vielä lattialämmitykselle, ei tarvitse enää huolehtia varaajan ylälämpötilan riittävyydestä lämpimän käyttöveden tuottamiseen.  Parasta on ettei tule enää soraääniä kylmistä suihkuista.

Ulkona pakkasta lähes 20 astetta ja puuta menee se kolme pesällistä, että saa varaajan 30 asteesta 80 pintaan ja latauspumppu pyörii kolmosella alusta loppuun eli homma oikeastaan toimii kuten sen halusinkin.

Koko homman ideakin tuli nyt todettua ja aika tuntuva säästö on saatu aikaiseksi vaikka kesäkuusta lokakuun loppuun asti käyttövesi lämmitettiinkin sähköllä, sähkön kulutus siis 2011 lähes 30 000 kWh ja 2012 kulutus karvan päälle 11 000 kWh tähän päivään.  Odotukset vuodelle 2013 onkin alle 10 000 kWh, kunhan saadaan muutama hienosäätö vielä tehtyä ja koko talo vihdoin lattialämmityksen piiriin.

[Pähkäilijä]

Kiva kuulla että homma toimii. Paineetkin sait sitten kohdalleen?

Eihän puulämmitys loppujen lopuksi hankalaa ole kun homman oppii. Meillä kävi muutama vuos sitten hilpeesti nuohoajan kanssa kun tuli kevättalvella ja sanoin etten ole kertaakaan puhdistanut kattilaa tänä talvena. Katsoi ihmeissään ja alkoi opastamaan mutta sanoin että vaimo hoitaa meillä nuohoamisen. Siinä loksati leuat auki nuohoojalta - tuumas vaan että tietää monta paikkaa jossa vaimo ei edes käy pannuhuoneessa 

Vaan jos se onnistuu meiltä putkiaivoiltakin onnistuu se keltä tahansa 

Mitäs muuta olet Dakonista tykännyt? Kuitenkin vähemmässä tuon pannun käyttäjät kotimaassa.

[janzu]

Kiva kuulla että homma toimii. Paineetkin sait sitten kohdalleen?

Eihän puulämmitys loppujen lopuksi hankalaa ole kun homman oppii. Meillä kävi muutama vuos sitten hilpeesti nuohoajan kanssa kun tuli kevättalvella ja sanoin etten ole kertaakaan puhdistanut kattilaa tänä talvena. Katsoi ihmeissään ja alkoi opastamaan mutta sanoin että vaimo hoitaa meillä nuohoamisen. Siinä loksati leuat auki nuohoojalta - tuumas vaan että tietää monta paikkaa jossa vaimo ei edes käy pannuhuoneessa 

Vaan jos se onnistuu meiltä putkiaivoiltakin onnistuu se keltä tahansa 

Mitäs muuta olet Dakonista tykännyt? Kuitenkin vähemmässä tuon pannun käyttäjät kotimaassa.

Kyllä, paineet kuumana 1,4, ja kysyin parilta putkimieheltä tuosta ja ei kuulemma mitään haittaa ole.

Leuka loksahtaa kyllä täälläkin, hyvä jos avokki muistaa käydä kattilan sammuttamassa, kun pyydän.  Nuohouksesta sen verran, että se konvektori on tuossa Dakonissa pitkä putki poikittain keskellä kattilaa ja sille on oma nuohousluukku takana.  Olikin melko operaatio nuohota tuo lämmityskauden alussa, kun oli kesä poltettu pääsääntöisesti pahvia ja muuta roskaa.

No, kai tuo Dakon ajaa asiansa, sinänsä vaikea tehdä vertailua, kun ei muista ole kokemusta.  Sen verran voi summata, että hyvin yksinkertainen laite ja kiireisenä ihmisenä on tuo tieteellinen puoli vähän jäänyt asiasta, että lämmitys on käytännössä sytytys, pesä väljästi täyteen ja välillä vähän lisää puuta eli latauspaketti pyörii täysillä koko ajan ja ensiöilma lähes kokonaan auki, kattila aika vakiona 82-84 asteessa ja savukaasut 230 asteen tienoilla tosin mittari vieläkin kattilan sisällä eikä savusolassa, homma vaan tuntuu toimivan näin oikeastaan hyvin.  Taisi isoimmat ongelmat olla tuossa alun liian matalilla lämpötiloilla polttaminen ja sen aiheuttamat paksut nokikerrostumat.  Huonona puolena sanottakoon tuo laitteen automatiikka tai sen puute eli jos illalla laittaa pesän täyteen, niin aamulla puhaltaa kattilan jäännöslämpöjä harakoille, saisi olla jokin tunnistin sille, että onko pesässä tuli vai ei.  Osaa tuo sentään latauspumpun sammuttaa, kun kattilan lämpötila laskee alle 70 asteen.  On myös hyvin tarkka kuinka kosteaa puuta polttaa, jos tuo ulkoa puuvarastosta pakkashuurteisia puita suoraan kattilaan, lämpötilat em. asetuksilla putoaa 10 astetta, mutta tämä lienee sama kattilasta riippumatta.

Täytyy vielä kehua, että tuon käyttövesipuskurin rakentaminen tähän yhteyteen oli loistava veto, ihmettelen ettei tullut itsellä tai paikalla häärineiden alan ammattilaisten mieleen aiemmin.  Tuo kolmisen vuotta vanha Nibe on kuitenkin niin hyvin eristetty, että lämmin vesi säilyy siellä kuumana meidänkin käytöllä jopa kaksi päivää ja samassa ajassa tuon lämmitysvaraajan vesi alkaa olla lämmityskäyttöön turhan haaleaa.

Vielä onkin ajatuksena hyödyntää järjestelmää myös ilmanvaihtoon laittamalla vesikennoinen patteri tuloilman lämmittämiseen.