Keskuslämmityskattilan hyötysuhteesta..

[Arimax35]

Aloin tarkastelemaan lämmityskattilani hyötysuhdetta ja minusta tuntuu että se on vähän heikonoloinen..

Eli kattilana on arimax 35 vuodelta 2007 ja varaajana arimaxin ovaali 1800 litraa. Varaajassa lämpömittari ylhäällä sekä alhaalla. Varaajasta lähtee lattialämmityskiertoon vesi.

Lähtötilanne: Varaajan ylälämpö 42 astetta, alalämpö 22 astetta ja kattilan veden lämpötila 39 astetta.
Latasin kattilan täyteen polttopuuta ja sen paino oli noin 33kg. Puu on sekapuuta eli koivua, mäntyä, kuusta, haapaa ja netistä lukemalla sekapuun lämpöarvo olisi 4,1kwh/kg eli tässä olisi jotain 135kwh edestä lämpöenergiaa. Kosteusmittaria mulla ei ole mutta kyllä uskon noiden olevan polttokelpoista kun viime talvena klapitettuja ja kevän ja kesän kuivannut ilmavasti katoksessa ja alkusyksystä siirretty sisään.

Pesällinen paloi n.2,5h ja siitä oli varmaan reilu puoli tuntia sellaista hiillosta. Palaminen tuntui ihan tavanomaiselta, joskin savukaasujen lämmöistä en pysty sanomaan kun epäilen mittarin olevan rikki kun näyttää vähän liian isoja lukuja mielestäni ja on aina näyttänyt kun tässä 3v ollaan asuttu. Vedon siis pyrin pitämään riittävänä mutten liiallisena.

Lopputulos: Varaajan ylälämpö 71 astetta, alalämpö 50 astetta ja kattilan lämmöksi jäi 72 astetta.
Arvio mitä latautui varaajaan on n.59kwh ja kattilaan joku 4kwh..eli ei tuosta järin hyvä hyötysuhde jäänyt..
Niin ja ulkona -3 joten kämppäkin tarvii lämpöä koko ajan. N. Reilu 200m2 lämmitettävää tilaa. Ja toki tuo pannuhuonekin lämpeää.

Mielipiteitä/ajatuksia? Uuden savukaasumittarin ajattelin hommata ja muuten tuota kattilaa nuohoilen parin viikon välein lämmityskaudella.

[Pähkäilijä]

Kahdella mittarilla varaajassa saa suuntaa-antavat laskelmat mutta lämmön kerrostuminen varaajassa tekee tuohon ison virhemarginaalin. Lämmityksen lopetukseta lämmityksen aloitukseen kannattaa ottaa varaajan lukemat ylös ja siitä saa samalla kaavalla laskettua kuinka paljon asunto haukkaa energiaa milläkin kelillä.

Aikoinani laskeskelin paljonkin, käytin vähemmän desimaaleja, puulle 4 kWh/kg ja varaaja + rauta 1.2 kWh/c kuutiolle. Varaajan kokohan lienee jonkunnäköinen arvio, täälläkin 3000 litran varaaja on varmaan sitä luokkaa mutta tarkka litramäärä liene jotain sinnepäin. Toki KV pumpun sammuttaminen lämmityksen ajaksi vähentää heittoa mutta lämmityskaudella se kyllä kadottaa osan asumismukavuudesta 

[Iskä]

Palamisen aikana kiertoon menevä energia on luultavasti isoin epätarkkuus. Siitä pääsee hajulle tarkkailemalla varaajan tyhjenemiseen kuluvaa aikaa ja lähteneitä kwh:a. Jos kierron lähdössä ja paluussa on lämpömittarit, voit tehdä päätelmiä myös jäähtymästä, joka on suoraan verrannollinen lämmitystehoon (jos oletetaan virtaus vakioksi, eikä kierrossa ole huonetermostaatteja). Omassa lattialämmityksessäni yhteys on melko tarkkaan 1 asteen jäähtymä per 1 kw teho.

Kerrostumaepätarkkuuden pystyt poistamaan aloittamalla tasalämpöisestä varaajasta ja lopettamalla tasalämpöiseen varaajaan, vaikka sitten lisäämällä puita. Mikäli huonelämpötila on kovasti ehtinyt jäähtyä, saattaa lämmitysteho aluksi yllättää. Niinpä oikeimman tuloksen saamiseksi pitää mahdollisesti odottaa kesää.

[Tune]

Ehkä on hifistelyä mutta omassa systeemissäni on energiamittarit sekä puukattilan latauspiirissä että lämmityksessä. Näkee aika helposti milloin nuohous on tarpeen, kun havupuulla teho on nimellistehosta ollaan 10-15 % vajaalla.