Tallin kattila? Ei painevettä!

[oksam]

Editointia tähän alkuun:
Neljännessä viestissä on varsinainen kysymys: Mikä kattila puulle?
Tämä alku on taustatietoa ja vähän kyselyäkin, mutta selkeämmin myöhemmässä viestissäni.
--- --- --- ---

Minulla on noin vuosi sitten muun kiinteistön kanssa hankittu erillinen tallirakennus, jota itse käytän harrastetilana. LVI-asioissa olen täysi aloittelija, puuta on tullut joskus polteltua.

Rakennuksessa on hieman yli 60 neliötä ja korkeutta liki 4 metriä eli tilavuutta lähes 250 kuutiometriä. Sitä ei käytetä enää autotallina, vaan puhtaasti ns. harrastekäytössä. Mulle riittää peruslämpö 6 - 10 astetta ja parina viikonloppuna kuukaudessa noin 15 asteen lämpötila.

Rakennus on valmistunut noin kymmenen vuotta sitten vanhan asuinrakennuksen perustalle, siinä on vesikiertoinen lattialämmitys, noin 2000 l varaaja ja puukattila. Eristykset ovat kohtuulliset, mutta ovi on suuri eikä mitenkään erityisen hyvin eristetty rakennusvuoteen nähden. On myös erillinen sisäänkäynti, eli isoa ovea ei käytännösä avata talvisaikaan.

Varaaja on käytetty, en tiedä tarkemmin mikä malli; kai se on ko. käyttöön tarkoitettu päätellen liitännöistä ja jonkinlaisesta toimivuudesta tähän asti. Varaajassa myös 6 kW sähkövastukset noin 0,5 m ja 1,5 m korkeudella, kokonaiskorkeus varaajalla n. 2m + päälllä jonkinlainen paisuntasäiliö.

Tilassa on erillinen pannuhuone: pohja-ala noin 1,5 x 2 m, jossa vanha ja käytettynä kuulemma ostettu, nyt siis rikkoontunut yläpalokattila. Vaikuttaisi joltakin vanhalta öljykattilalta?

Ongelman muodostaa kattilavalinnasa (ymmärtääkseni) että rakennukseen ei tule painevettä eikä siinä ole myöskään viemäröintiä.

Kalliista ratkaisusta en välitä, joku alapalokattila tmv voisi olla siinä ollutta "jatkuvalämmitteistä" parempi, meni 4 pesällistä koivuklapeja illassa tunnin välein joka toinen tai joka kolmas päivä pakkaskeleillä: -5:stä -25:een asteeseen.

Ja tarve on tosiaan se 6-10 asteen ylläpito ja parin viikon välein nosto 15 asteeseen.
Olisiko perusteltuja suosituksia ja neuvoja? Tai muuten vaan mielipiteitä.

[Pähkäilijä]

Ongelman muodostaa kattilavalinnasa (ymmärtääkseni) että rakennukseen ei tule painevettä eikä siinä ole myöskään viemäröintiä. 

Nykykattiloissa on jäähdytyskierrukka joka sähkökatkoissa jne - estää kattilan kiehumisen. Sinänsä toimii vain siellä missä on kunnallinen painevesi tarjolla. Toisaalta viemäröinnin puute ei vaikuta kattilavalintaan, jokaisen räjähtäessä on vedet lattialla...

4 pesällistä koivuklapeja - ehkä 40 kiloa? => 160 kWh yläpalokattilalle hyötysuhteeksi 2/3 => 106 kWh. Jos se menee joka kolmas päivä /72 tuntia tarvitset lämmitystä 1.5 kW keskiteholla. Tai lämmität muutenkin tilaa sähköllä ettei pääse jäätymään ja tarpeen vaatiessa puulla?

Jos tilassa on tarkoitus pitää vain ylläpitolämpöjä niin sähköllähän tuo onnistuu mikäli pääset säätämään termostaatilla sen noin alhaiseksi - ettei vaan pääse jäätymään. Sitten tarpeen vaatiessa lämmität puulla tilat lämpimäksi, termari auki ja menoksi. Sinänsä systeemissä jos on avopaisunta ei liene pahitteeks laskea vähän vettä pois ja lisätä tynnyrillinen Zeroa (tai muuta pakkasnestettä) sekaan ettei pääse jäätymään. Pakkasnesteet johtavat huonommin lämpöä ja lienevät pienempiä pintajännitykseltään? (huhujen mukaan - en muista lähdettä) mutta 10% seos lienee ihan ok.

Jos kattila ei vuode mistään ei kait tuossa vielä kannata alkaa vaihtaa kattilaa seuraavaan. Paremmalla pannulla puunkulutus on pienempää muttei se tuossa kohteessa saavuta koskaan varsinaista hyötyä.

[oksam]

Ongelman muodostaa kattilavalinnasa (ymmärtääkseni) että rakennukseen ei tule painevettä eikä siinä ole myöskään viemäröintiä. 

Nykykattiloissa on jäähdytyskierrukka joka sähkökatkoissa jne - estää kattilan kiehumisen. Sinänsä toimii vain siellä missä on kunnallinen painevesi tarjolla. Toisaalta viemäröinnin puute ei vaikuta kattilavalintaan, jokaisen räjähtäessä on vedet lattialla...

4 pesällistä koivuklapeja - ehkä 40 kiloa? => 160 kWh yläpalokattilalle hyötysuhteeksi 2/3 => 106 kWh. Jos se menee joka kolmas päivä /72 tuntia tarvitset lämmitystä 1.5 kW keskiteholla. Tai lämmität muutenkin tilaa sähköllä ettei pääse jäätymään ja tarpeen vaatiessa puulla?

Jos tilassa on tarkoitus pitää vain ylläpitolämpöjä niin sähköllähän tuo onnistuu mikäli pääset säätämään termostaatilla sen noin alhaiseksi - ettei vaan pääse jäätymään. Sitten tarpeen vaatiessa lämmität puulla tilat lämpimäksi, termari auki ja menoksi. Sinänsä systeemissä jos on avopaisunta ei liene pahitteeks laskea vähän vettä pois ja lisätä tynnyrillinen Zeroa (tai muuta pakkasnestettä) sekaan ettei pääse jäätymään. Pakkasnesteet johtavat huonommin lämpöä ja lienevät pienempiä pintajännitykseltään? (huhujen mukaan - en muista lähdettä) mutta 10% seos lienee ihan ok.

Jos kattila ei vuode mistään ei kait tuossa vielä kannata alkaa vaihtaa kattilaa seuraavaan. Paremmalla pannulla puunkulutus on pienempää muttei se tuossa kohteessa saavuta koskaan varsinaista hyötyä.

Sori, jos en ilmaissut ongelmaani selkeästi... ?
Jäi kai epäselväksi tekstissä mainittukin asia: kattila aivan oikeasti meni rikki, joten sillä ei ylläpidetä tai nosteta mitään enää.. 

Ja sitten kun se repesi, meni vedet (noin 8-10 % glykoleineen) lattialle... ja sehän tarkoitti palokunnan toimesta siivousta ympäristörikoksen ehkäisemiseksi. Onneksi oli lämmitys kesken niin ei menny kuin parisataa litraa...

Ja sitten nyt tällä viikolla alkaa vakuutusyhtiön hyväksymän firman toimesta harrastetilassa olleiden tavaroiden pesu (alaosistaan), siirto suojaan, lattioiden kuumapesu, vesivaraajan (itsetehtyjen = joku muu eli edellinen om.) vuoraksen purku ja korjaus, seinien alaosan avaus vesivahinkijen toteamiseksi ja mahdollinen uusinta jne...

Nyt on joku viikko ollut sähköillä, menee normikulutuksen yli sähköä koko taloudessa 2,0 - 3,4 kW enemmän tunnissa kuin samoilla lämpötiloilla aiemmin. Eli kyllä toimii lisäsähkölämmittimet ko. tiloissa. Meillä on tuntiseuranta kokonaiskulutukselle, josta on helppo myös harrastemenoja seurailla, kun tietää mitä muualla taloudesa tapahtuu.

Mutta kun täällä reuna-alueilla toi sähkökin on välillä epävarmaa, ja toisaalta puuta saa...
ja sitä rakennusta pitää jatkossakin jollakin lämmittää, niin siksi kyselen edelleen...

Kiitos ja anteeksi!

[oksam]

Niin se yksinkertainen kysymys oli, että minkälaista kattilaa puunpolttoon foorumilaiset suosittelisivat?

A)
Hoidetaan koko homma kattilalla + puulla lattiakiertoisena eli mukavana lämmityksenä alhaisillakin ylläpidon lämpötiloilla

B)
Ylläpitolämpö pääsääntöisesti jollakin sähkövehkeellä vaikka ilmalämpöpumpulla, joka kuitenkin on taloudellisempi kuin suora sähkö tai varaajan sähköllä lämmittäminen
ja
puukattilalla silloin tällöin ylläpitoa ja sitten kovemman lämpötilan tarve muutama päivä / kk

C)
Ylläpito ja työskentelylämmöt jollakin muulla kuin puilla.

Tämä viimeinen vaihtoehto itselleni näin maalla kasvaneena ja taas maalla asuvana (onneksi tänne asti ei tule ikuna kaukolämpöä, hyvän kun edes sähköä) kiinnostaa kun olen jo kuuskytluvulta tehnyt välillä puita, pystyy osin omasta metsästä tekemään nytkin ja pieni askartelu ei ole kai pahasta.
Toki sitä polttopuuta saa edullisesti näin Keski-Suomen korkeuksilla rahallakin verrattuna muiden lämmitymuotojen enegiaan.

[Pähkäilijä]

Niin se yksinkertainen kysymys oli, että minkälaista kattilaa puunpolttoon foorumilaiset suosittelisivat?

A)

Käänteispaloinen kattila, niitä saa alle kahden tonnin, sinänsä ihan peruspannu riittänee vailla hienouksia kun lämmitettävää on noin vähän.

B)

ILP lämpöjä et saa hyödynnettyä lattialämmitykseen. 3-4 kW antavia ILPpejä kyllä löytyy vielä -10c pakkaselle muttei enää -20c keleihin - kannattaa lukea lämpöpumppufoorumin "Hemmotestejä". Samalla laskea jos säästät 20 kWh vuorokauteen kuinka monta talvea ilpin pitäs olla käytössä ennenkun pystyt kuolettamaan sen hinnan verrattuna sähkövastukseen.

C)
Ylläpito ja työskentelylämmöt jollakin muulla kuin puilla.

 tarkoittaa noin 1 kg puuta tuntiin (kilossa 4 kWh mutta hyötysuhde karkeasti 75%) öljylämmitys alkaa olla turhan kallista, maakaasukakaan ei taida olla tarjolla eikä aurinkokaan talvella lämmitä. Suosittelen puuta
3 kWh

[oksam]

Osaisitko kertoa tai suositella mistä löytäisi alle parin tonnin käänteispalokattilaa, joka ei vaadi sitä painevettä edellyttävää jäähdytyskierukkaa?

Mielelläni suosisin puuta 

[Pähkäilijä]

Osaisitko kertoa tai suositella mistä löytäisi alle parin tonnin käänteispalokattilaa, joka ei vaadi sitä painevettä edellyttävää jäähdytyskierukkaa?

Mielelläni suosisin puuta  

http://www.hemeltron.fi/kiintean-polttoaineen-kattilat-puukattilat-kaanteispalokattilat-ylapalokattilat-alapalokattilat.html

ainakin Atmoksen ja Attackin kattilat on käytössä ihan toimiviksi osoittatuneet, Atmoksen pannuja saa Suomestakin Ricalta mutta hinta ei ole tiedossa.

Noiden jäähdytyskierrukan voit rakentaa omalla vesisäiliöllä pannun yläpuolelle? Toisaalta esimerkisi täällä kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolella ei ole jäähdytyskierrukoista mitään hyötyä - sähköt kun katkee ei tule vettäkään sen jälkeen. Kun itse on paikalla lämmittäessä ehtii sulkea ilmansäädöt ennen kattilan keittämistä. Attack ainakin sammuttaa savukaasuimurin 95c kattilalämmössä - toisaalta sammuuhan se muutenkin jos sähköt katkee. EKO voinee kertoa sulkeekos lambdaohjattu kattila ilmansaanninkin sähkökatkossa? Jäspistä olen sen lukenut.

EDIT - ja kaithan täällä yksi Dakoninkin pannu saatiin toimimaan

[Eko]

Ei ole sattunut sähkökatko vielä kohdalle käytön aikana  , muulloin kyllä .
Meillä vesi juoksee vaikka sähkökatko olisikin , siitä huolimatta hommasin
edullisen invertterin lataus- ja ups toiminnalla vastaisuuden varalle .
Olisi tarkoitus jossain vaiheessa sähköistää pannuhuone aurinko ja/tai
tuulisähköllä , jolloin olisin melko pitkälle riippumaton sähkön jakelusta .

[oksam]

Onko millaisia kokemuksia Enekan 25 kW alapaloisesta? Verrattuna vaikka esim. Veto B-28:iin.
En löytänyt netistä kuin esitteen Enekasta ainakaan pikaisella haulla.

Tuossa harrastetilassani muodostaa lisäongelman se, että kattilahuone on pieni, joten sinne ei kovin kookas kattila mahdu. Leveydeltään 67 cm Atmos tai 69 cm Veda ovat jo liikaa, pitäisi huoltaakin, nuohota ym.
Tietysti yhtenä vaihtoehtona olisi Ecopuu 25, joka kyllä mahtuisi, mutta teknisten tietojen mukaan jää pieneksi 2000 litran varaajalle.

[Pähkäilijä]

Siis edestä huollettava kattila paras vaihtoehto? Enekassakin näyttäisi olevan savukanavavien nuohous tehtävä takaa päältä ja taka alareunasta sitten tuhkien poisto. Sinänsä varastopesä Enekassa 70 litraa Jäspissä 65 - kumpaanin menee lyhyet klapit. Mitenköhän tuon Jäspin pystykanavan nuohous kun ei esitteestä selviä.

Vaikka kattila ois kapea niin vähäisen lisätilan syö usein putkitus, Jäspissä näyttäs lähtevän ylöspäin. Eiköhän nuo ole aika samantehoisia pannuja (arvio).

[arveccio]

Mitenköhän tuon Jäspin pystykanavan nuohous kun ei esitteestä selviä.

Ei mitenkään. Ainoa konsti että takatiili (varastopesän ja pystykanavan väli) pois ja sitten pääsee jynssäämään. En ole huomannut tehossa eroa vaikken ole lämmityskaudella tuota nuohonnutkaan. Pitäis varmaan testata miten vaikuttaa vai vaikuttaako.

[oksam]

Siis edestä huollettava kattila paras vaihtoehto? Enekassakin näyttäisi olevan savukanavavien nuohous tehtävä takaa päältä ja taka alareunasta sitten tuhkien poisto.
 ...

Edestä huollettavana mieluiten etenkin korkea kattila kuten Ecopuu. Tai sitten matala kattila päältä huollettavana ja niin kapea että mahtuu tarvittaessa takaosan sivulta vetämään / imuroimaan tuhkat pois.
Eli siinä mielessä ei Eneka 25 eikä Veto B-28:kaan ole täysin poissuljettuja. Mutta niistä kaipaisin käyttökokemuksia, etenkään Enekan 25:stä ei juuri tunnu löytyvän... Onko kellään tutun naapurin serkun kaverillakaan, jolta voisi jotain kysellä?

[oksam]

Pientä päivitystä harrasterakenuksen lämmitykseen liittyen.

Sitten viimeisen hommasin Ultimaten 13 Pro Plus Basic FP ilmalämpäpumpun, kun jossakin kehuivat sen ylläpito-lämmityksen ominaisuuksia. Ja totta on: pumppu on hankkinut jo 299 euron hintansa (asennustarvikkeita ja kuluja muutama kymppi) takaisin. Jos ei muuten niin muutamana kuumempana kesäpäivänä sisätilat nopeasti siedettäviksi viilentäen. Eikä tartte käyttää pitkään, niin ei ole enää hiostavaa. Ei häiritse hyttysetkään, kun kaikki ovat kiinni.

No nyt on sillä menty pari talvea, tämä talvi alkaa jo olla tässä...
Sen varsinaisen tehtävänsä eli ylläpitolämmityksen ILP on hoitanut hyvin: noin -12 C pakkasiin asti pitää sisälämmön +7 C:ssa. Joskus viidentoista pakkasasteen kylmemmällä puolella olen laittanut lisälämpöä. Ja ihan sähköpuhaltimella (rakennuslämmitin), kun varaajan 6 kW vastuksella koko reilu 2000 litraa ja varaajan oma massa sekä lattialaatta vie melko isot määrät sähköä (liki vuorokauden saa olla 6 kW:n vastus päällä) ennen kuin alkaa sisäilma lämmetä merkittävästi. Taitaa lämmittää perustukset ja kallionkin lattian pintavalun, eristyksen ja laatan alta 

Näin on pärjäilty, kun muista sattuneista syistä jäi kattila-asia pariksi talveksi odottelemaan.
Nyt (lähikuukausina) on kuitenkn Veto B-28 alapaloinen (ilman sunttia ja kierukkaa), latauspumppu ja muuta tarvittavaa menossa paikalleen pikkuhiljaa.

Kiehunnan estoa / järjestelmän varolaitteita olen ajatellut seuraavasti:
- pari varoventtiiliä
- sähkökatkon sattuessa lämmönnousun hillitsee (ja kattilan sammuttaa) palamisilman sulkeminen.
Ja toki vapaavirtauksinen vesikiertokin antaa hyvin turvavaraa ja estää kattilaa kuumenemasta osaltaan. Tyhmyydestä tai tietämättömyydestä johtuvaa käyttövirhettä ja sen seurauksena kattilaräjähdystä ei tämäkään estä, mutta eipä mikään muukaan järjestelmä

Laitoin muutama viikko sitten mittarin ilp'in kulutukselle ja esimerkiksi kaksi vrk ulkolämpötila -5 ... -6 C, piti sisälämmön +7C ja sähköä meni 33 kW 48 tunnissa. Nollan tuntumassa on kulutus pysynyt noin 10 kW/vrk tasolla.