Kiertovesipumppu

[seppol]

Olisi hyvä että jos puhutaan shuntista, kaikki tietäisivät mistä venttiilistä on kysymys. Se on kolmitie jakoventtiili, jolla ei voi kuristaa mitään jos kaikkiin kolmeen yhteeseen tulee vettä. Siihenkin on kuulemma kehitetty jotain erikoista niin että sen virtausvastus ei aivan pysy vakiona. Järjestelmässä on kuitenkin niin paljon muita muuttujia ja kuristeita esimerkiksi patteritermostaatit ettei ominaisuuksilla ole mitään käyttöä.

Sitten Pähkäilijä kirjoitti että "shuntti on täysin auki kun pakkasta on pitempään 30. Silloinkin veden puolesta riittäisi pumpun 1. asento". Minkä veden? Itse vesi ei tarvi pumppua lainkaan. Pumppu tarvitaan juuri patteriverkon vastusten voittamiseksi että vesi pattereissa kiertäisi ja tulisi lämmitä. Vesi ei kiertoa tarvitse.

Shunttiventtiilin paras parametri olisi ulkoilman lämpötila. Sen muutosten mukaan säädetään patteriveden lämpötilaa. Kenellä on näin ja ellei, niin mikä se on.

Haluaisin myös selvityksen, miten varaajan kerrostuminen lisää varaajan kapasiteettia? Jos minä lämmitän koko varaajan 100 asteeseen, niin miten saatte sinne suuremman lämpömäärän jos se alaosastaan on esimerkiksi 50?
 

[Pähkäilijä]

Jos luit edellisen viestini niin ymmärsit. Kun pumppuu pumppaa 100 niin siitä 3 tieventtiilin jälkeen menee 30 patterikiertoon ja 70 takaisin varaajaan. Joten 70 on täysin turhaa kun riittäisi pumpulta pumpattavan vain se 30. Vain pitemmillä pakkasilla ohjaan täyden 100 patteriverkostoon 3-tie venttiililtä ja 0 palaa takaisin kiertämättä patteriverkoston kautta.

[Rhodelab]

Jos luit edellisen viestini niin ymmärsit. Kun pumppuu pumppaa 100 niin siitä 3 tieventtiilin jälkeen menee 30 patterikiertoon ja 70 takaisin varaajaan. Joten 70 on täysin turhaa kun riittäisi pumpulta pumpattavan vain se 30. Vain pitemmillä pakkasilla ohjaan täyden 100 patteriverkostoon 3-tie venttiililtä ja 0 palaa takaisin kiertämättä patteriverkoston kautta.

Jos sulla menee 30% takaisin kiertoon ja 70% varaajaan, niin tulee sieltä varaajasta myös tuo 70% patterikiertoon takaisin.
Tuo patterikierron 100% pysyy vakiona.
Venttiili säätää vain lämpöä ei veden määrää.
Ja mikäli varaajaan palaa 70% vedestä, on varaajasta pakko tulla sama määrä vettä kiertoon.

[lorvi]

Shunttiventtiilin paras parametri olisi ulkoilman lämpötila. Sen muutosten mukaan säädetään patteriveden lämpötilaa. Kenellä on näin ja ellei, niin mikä se on.

Minun systeemissä (ouman80) patteriveden, tuon shuntin asentoa säädetään ulkolämpötilan, sisälämpötilan ja patterimenoveden lämpötilan mukaan. Lisäksi ulkoannturissa on parintunnin "mekaaninen" viive tasoittamassa äkillisiä vaihteluita.

Haluaisin myös selvityksen, miten varaajan kerrostuminen lisää varaajan kapasiteettia? Jos minä lämmitän koko varaajan 100 asteeseen, niin miten saatte sinne suuremman lämpömäärän jos se alaosastaan on esimerkiksi 50?
 

Jos olisi viitsinyt lukea aiemmat kirjoitukseni olisi asia jo selvillä sinullekin. Ei sen oivaltamiseksi akateemisia loppututkintoja tarvitse.

Tässä vielä uudelleen:
Lainaus käyttäjältä: seppol - 20.03.2012-09:06
Jännää kun itsestään selvä asia on saatu mitattuakin.
Olen ollut noin vuoden näillä puulämmityksen keskustelupalstoilla ja koko ajan kritisoinut sekä lataustermostaattia ja kerrostunutta varaamista. Syy on se että kumpikin huonontaa sekä varaamisen tehokkuutta että kattilan hyötysuhdetta. Kukaan yhdessäkään kirjoituksessa ei ole esittänyt yhtään syytä miksi olisin väärässä. Syyksi ei riitä että näin lataustermostaattien valmistaja väittää.

Kun kukaan ei ole vielä esittänyt mitään, niin minä nyt esitän. Kun menee katsomaan lämpötiloista, niin huomaa kerrostuneisuuden ja varaajan ylälämpötila on 60°c ja alemmat <35°c, suihkuun voi vielä mennä kun olen asentanut kierukan sojottamaan ylös.Varaajan keskilämpötila on 35°c ja käyttövesi vielä yli 40°c

Jos nyt seppol väittämän mukaan sekoitetaan tuo varaajan vesi, niin ainakin minun järjen mukaan käyttövesi on lämpöhäviöt huomioon ottaen ~30°c

Kerrostuneisuuden ansiosta käytettävissä oleva lämpö, mikä on hyödynnettävissä, on suurempi verrattuna tasalämpöiseen varaajaan.

Tässä nyt näyttöä kun kukaan ei ole esittänyt mitään.

(Nuo linkit olivat sen hetkisiä arvoja)

[lorvi]

Jos luit edellisen viestini niin ymmärsit. Kun pumppuu pumppaa 100 niin siitä 3 tieventtiilin jälkeen menee 30 patterikiertoon ja 70 takaisin varaajaan. Joten 70 on täysin turhaa kun riittäisi pumpulta pumpattavan vain se 30. Vain pitemmillä pakkasilla ohjaan täyden 100 patteriverkostoon 3-tie venttiililtä ja 0 palaa takaisin kiertämättä patteriverkoston kautta.

Ihan samaa asiaa kun me muutkin, mutta selität sen vain niin poikkeavasti jotta se ei kaikilla heti mene jakeluun-ei mennyt heti minullakaan. Sama asia eri tavoin ilmaistuna.

[Pähkäilijä]

Siis... yksi kuva valehdelkoon enemmän kun tuhat sanaa. Kuvassa on tämän talon putkimiehen hoitama lämmönjako. Merkitsemättömät putket käyttövedelle ja vasemmalla puolella sijaitsevalle paisuntasäiliölle.

Kertauksena. Talossa ei ole shunttia joka ohjaisi lähtevän veden käyttölämpötilaa vaan 3-tie venttiili josta putkimies sanoi rakentaessaan "siinä on manuaalishuntti". Hmmm - pumppu on 3-tie venttiilin jälkeen... jos sen kiertää kiinni ei pumpulle tule vettä...

Kytkis lienee joku vanhan liiton kaavan mukainen. En ole putkimies mutta pistipähän miettimään miten täällä on homma hoidettu 

Hyvin tämäkin lämmittää

[lorvi]

On tuo väärin tehty, mutta toiminee? Oikeaoppisesti pumppu asennetaanheti patteripaluuputkeen.
Jos sanon mitä ensimmäiseksi mieleen tulee, niin päin v***ua tuo on asennettu.

[Erbish]

Ei tuo nyt niin väärin ole kuin joku voisi väittää.
Pumppu kestää 110c ihan heittämällä jo ohjeen mukaan ja tuskin tuosta käyttöikä lyhenee.

[lorvi]

Ei tuo nyt niin väärin ole kuin joku voisi väittää.
Pumppu kestää 110c ihan heittämällä jo ohjeen mukaan ja tuskin tuosta käyttöikä lyhenee.

Joo, on se kuitenkin jo vesivahingon varalta parempi jos se on verkoston paluuputkessa,  jos joku paikka pettää niin pumppu ei paina tuvanpuolelle koko varaajan vesimäärää, jotta sillee, väärin on asennettu.
Ja toiseksi, lämmitettäessä varaajan/kattilan linjassa on pumpun paineen verran suurempi paine joka nostaa kiehumispistettä. Ei näihinkään päätelmiin akateemista loppututkintoa tarvita, maalaisjärki riittää.

[Pähkäilijä]

On tuo väärin tehty, mutta toiminee? Oikeaoppisesti pumppu asennetaanheti patteripaluuputkeen.
Jos sanon mitä ensimmäiseksi mieleen tulee, niin päin v***ua tuo on asennettu.

yleensähän kaikki muu menee päin vittua paitsi munat 

On tää toiminu kohta 10 vuotta.

[seppol]

Ei ollut varaajan kerrostumisen yhteydessä mitään puhetta lämpötiloista vaan kapasiteetista. Se on eri asia.

Minä kun teen kaikki eri tavalla, niin -78 kun rakensin talon, pistin kiertopumpun pumppaamaan kuumaa vettä heti shuntin yläpuolelle.  Siis samalla tavalla kuin Pähkäilijä. Tosin se pumppaa ylöspäin. Siinä se pyörii edelleen. Syynä oli se että se oli ylin kohta koko järjestelmässä. Lämmön jakaa Valmet ilmalämmitys.  Ilmaaminen oli näin helpointa. Molemmat putket lähtee kattilasta alaspäin. Lämpötilan säätö tapahtuu edelleen pumpun jaksokäytöllä ja Danfossin huonetermostaatilla.
Erimielisyys oli vain siitä, säätääkö shuntti lämpötilaa vai vesimäärää. Siinä suhteessa en ole muuttanut mielipidettäni.
Muuten hienoa keskustelua ja ajatusten vaihtoa. Kiitos kaikille. Jatketaan.

[lorvi]

Ei ollut varaajan kerrostumisen yhteydessä mitään puhetta lämpötiloista vaan kapasiteetista. Se on eri asia.

Tätä odotinkin enkä viitsi nyt niin rumasti sanoa miksi tätä pikun...........kutsutaan. Kapasiteeti ei lämmitä yhtään mutta lämmin vesi lämmittää.
Minäkin sanoin vastineessani näin
"Kerrostuneisuuden ansiosta käytettävissä oleva lämpö, mikä on hyödynnettävissä, on suurempi verrattuna tasalämpöiseen varaajaan."
0-30 asteeseenkin on kapasiteetia mutta ei siitä käytettävaksi ole (tähänkin voi sitten tarttua)

[lorvi]

Lämpötilan säätö tapahtuu edelleen pumpun jaksokäytöllä ja Danfossin huonetermostaatilla.

Tuntuu hieman vastenmieliseltä arvostella aina, mutta tuossakin on varjopuolensa. Joskus on jopa hermoja repivää kuunnella sitä pattereiden napsumista mikä aiheutuu juuri suurista lämpötilan vaihteluista mitkä pumpun pätkäkäyttö aiheuttaa.

[Pähkäilijä]

Tuntuu hieman vastenmieliseltä arvostella aina, mutta tuossakin on varjopuolensa. Joskus on jopa hermoja repivää kuunnella sitä pattereiden napsumista mikä aiheutuu juuri suurista lämpötilan vaihteluista mitkä pumpun pätkäkäyttö aiheuttaa.

Kun patterit on "alimitoitettu" niin ne eivät ehdi napsumaan.

Joka tapauksessa kiertovesipumppu taitaa pumpata liikaa vettä tällä hetkellä lähes jokaisessa vesikiertoisessa kiertovesipumpulla rakennetussa lämmitysjärjestelmässä, kenellä on perinteinen I II III säätöinen pumppu.

Aivan sama ongelma latauspumpullakin täällä, kun minimi lienee 25w paikkeilla (hetkonen 37/60/78w) pumppaa alle 60c varaajan alalämmöllä liikaa vettä edelleen I asennolla jolloin termostaattikin ehtii menemään auki ja kiinni.

Jos ja kun tulevaisuudessa pumppuja ohjataan tarpeen mukaan (tekniikka voi maksaa lähes euron) tulee tässäkin muutaman energialampun kokoinen siirymä sähkölämmityksestä puulämmityksen suuntaan.

[lorvi]

Muutenhan tuo pähkäilijän putkitus on niinkuin pitääkin ja sinässä toimii samoin kuin pumppu olisi tulopuolella. Luulempa jos on vakuutus vesivahingon varalta niin tuohon on helppo takertua vakuutuyhtiön, se todellakin vaurion sattuessa pumppaa varaajan sisällön tuvan puolelle toisin jos pumppu on imupuolella niin se imasee vaan ilmat ilmat.

Toinen on tuo kiehumiseen vaikuttava paine, minulla kehittää 25-60 kakkosasennossa 0,4 bar ja jos tuo on pähkäilijän kytkennällä käänteinen niin vaikutus on merkittävä.

Akvallakin oli siviullaan joskus noin kytketty varaajan ja kattilan välinen yhteys jossain esimerkkikuvassa.
Missään ei pumppua kovin ylös suositella asennettavaksi kavitaation välttämiseksi. En nyt äkkiä löytänyt yhtään ohjetta missä se sallittaisi asennettavaksi menoputkeen.

Pätkäkäytöstä on kahta mielipidettä(kestävyyden kannalta), jotkut sanoo että laakerit menee, toiset taas väittää ettei vaikutusta kestävyyteen. Latauspuolella minulla on periaatteessa katkokäytöllä välillä 0-täysillä. 25-80 pumppu kesti vajaat 9 vuotta. Pari kuukautta sitten ostin samanlaisen uuden ja onhan se äänetön taas verraten vanhaan ja virrankulutus puolet pienempi mutta on kyllä todistettavasti tehottomampi.