Puunpolton teoriaa ja vinkkejä aloittelijoille

[MVa~1]

En tiedä olisiko tämä ollut parempi tuolla puukattiloiden puolella, mutta saiskos tähän kokeneempien vinkkejä ja havaintoja kattilan lämmityksestä ja miksei muidenkin tulisijojen. Jostakin yhden aiheen löysinkin, mutta sekin oli jollekkin toiselle kattilatyypille.

Mulla on ollut nyt 2 kuukautta puulämmitteinen talo ja olen yrittänyt tältä foorumilta lueskella ja hakea tieoa ja niksejä tuohon puun polttoon. Kattilana on vanha jäspi jämä ja ilmeisestihän se on nyt yläpalokattila, kun puita pannaan pesään vain sen mitä kerralla palaa yhtäaikaisesti.

Sen verran olen ollut ymmärtävinäni, että alemmasta luukusta johdetaan ilmaa arinan alle, mikä tarvitaan puiden kaasuttamiseen ja ylemmästä luukusta, mistä puutkin lapetaan sisään, johdetaan sitten ilmaa kaasujen palamiselle. Palokaasujen lämpömittaus on mulla heti kattilan jälkeen, piipussa, class ohlsonin paistolämpömittarilla. Kaasujen lämpötila on pyörinyt jossain 180 asteen tienoilla, kun olen yrittänyt ilmaa säätää niin, ettei savuttaisi kovin rajusti piipun nokasta.

Mites ne nuo ensiö- ja toisioilma säädetään? ja kumpi nyt oli kumpi? Nyt menee puiden päälle ilmaa niin paljon kun tuota luukkua saa raotettua tuolla omalla säädöllä ja sitten arinan alle menevällä ilmalla säädän kaasujen lämpötilaa ja savutusta.

Mikä tarkoitus on tuolla pellillä, joka on piipussa heti kattilan jälkeen. Käyttövipu ko. pellielle tulee kattilan läpi siihen kattilan eteen. Onko se ihan vain piipun pelti, vai voiko sillä jotenkin rajata tuota vetoa pienemmäksi? Tämä pelti on mulla aina täysin auki, eikä se muistaakseni kovin hyvin mene kiinnikkään, sitä kun tutkin tuossa yhden nuohouksen yhteydessä. Nuohoustarve on noin kerta kuukuteen näin kesäaikaan, kun pitää lämmittää n. 3 päivän välein kolme pesällistä (semmoinen class ohlsonin tai ikean iso säkki puita). Toki mahdan vieläkin lappaa liikaa puita pesään, tai ainakin välillä tulee semmoinen tunne, mutta vaikea sanoa kun ei ole vielä ihan jyvällä tästä kaikesta.

Varaaja mahtaa olla 1500 tai 2000 litraa, jos se nyt vaikuttaa johonkin ja olen sen yleensä päästänyt hivenen alle 50 asteen ja sitten lämmittänyt kolme pesällistä, millä se yleensä nousee jonnekkin vajaaseen 80 asteeseen. Mittari tuossa parimetriä korkeassa varaajassa on noin puolessa välissä.

Menikös tämä nyt ihan metsään, vai joko olen oikeilla jäljillä? Toki tarkat säädöt ja puumäärät yms. oppii varmaan kattilakohtaisesti ajankanssa seurailemalla, mutta jos pääsis edes oikeille jäljille, niin ei tarvis ihan alusta asti kaikkea kokeilla. Näin kesällä varsinkin kun on kolme päivää aikaa unohtaa, mitä tuli edellisellä kerralla keksittyä ja mitä piti kokeilla toisin seuraavalla kerralla.

[Pähkäilijä]

Moi,

ensiöilma on siellä tuhkaluukussa alhaalla joka kaasuttaa puut ja toisioilma on yläluukussa josta puut laitetaan sisälle. Toisioilman tarkoitus on saada ne kaasut palamaan. Omien kokemusten perusteella yläpalokattilassa ei kannata polttaa enempää puuta kerrallaan kun millä savukaasumittarissa nousee lukema riittävän ylös, muuten kaasut karkaavat palamattomina piippuun. Karkeasti kun säätelet alemmalla savukaasujen lämmön sopivaksi ja ylemmällä sillein ettei piipusta tule näkyvää savua toiminee kattila hyvin. Jos vähän nostat savukaasujen lämpötilaa saattaa konvektoreihin tulla vähemmän nokea - mutta tuokin ratkeaa testailemalla. Omaa yläpalokattilaa (Arimax 240) olen vähän yrittänyt mittailla ja jossain kokoluokassa 5-6 kg tuntiin palaa puuta. Ihan käytännön vinkkinä laita joskus puukassi henkilövaakaan niin suunnilleen tiedät minkä verran siinä puuta palaa esim tuntiin ja kun säätelet voit seurata palaakos puuta enemmän vai vähemmän.

Kuumana pidät varaajaa kesällä. Varaajan yläpäässä on varmaan käyttövesikierukka ja sieltä saa lämmintä käyttövettä oletettavasti edelleen vaikka varaajan puolessa välissä on tuo 50c lämmintä, tai vaikka olisi vain 40c. Onkos nyt kesäaikaan varaajahuone miten kuuma? Kuitenkin lämpöä karkaa eristeiden välistä ulos sitä enemmän mitä kuumempi varaaja on. Etenkään jos patteriverkossa ei juurikaan vielä lämmintä vettä tarvita ellei kosteissa tiloissa sitten lämmitetä (sauna/pesuhuone), mikäli talossa on lattialämmitys sitten ei muutenkaan tarvita niin kuumaa lämmitysvettä. Täällä näyttää olevan nyt varaajan puolessa välissä 35c ja yläpäässä 50c eikä tänäänkään tule lämmitettyä.

[seppol]

Vierastan "savukaasu" nimitystä koska jos puut poltetaan lähellekin täydellisesti, mitään näkyvää savua ei muodostu. Savu on palamattomaa polttoainetta jota syntyy liian pienen ilmamäärän tai alhaisen palolämpötilan vuoksi. Palokaasujen lämpötila kattilan jälkeen kertoo vain sen lämpötilan.
Jos halutaan tietää jotain palotapahtumasta, joku osuus kaasujen kokoomuksesta on mitattava. Kun polttoaine ja ilman koostumus tunnetaan, mitattu osa voi olla mikä tahansa, hiilidioksidi, typpi tai happipitoisuus. Muut voidaan laskea jos yksi tunnetaan. Myös ilmakerroin voidaan laskea mistä tahansa palokaasupitoisuudesta edellyttäen että palaminen tapahtuu täydellisesti.
Matalaan kaasujen lämpötilaan kattilan jälkeen päästään tai joudutaan mm. polttamalla epätäydellisesti eli liian pienellä ilmamäärällä tai johtamalla uunin läpi liikaa ilmaa jolloin se jäähdyttää palotapahtuman. Nämä molemmat ovat huonoja palokaasujen jäähdytystapoja koska ne huonontavat hyötysuhdetta.
Paras on säätää liekin tehoa mutta pitää siitä huolimatta palotapahtuma optimaalisena. Se on kuitenkin vaikea yksinomaan vetoa säätämällä suorittaa. Myös polttoaineen tehollista määrää pitäisi muutella.
Palokaasuhäviöitä on laskettu eri menetelmillä ja herra Siegert on kehittänyt yksinkertaisen likimääräisen kaavan viime vuosisadan alkupuolella. Pitää mitata vain kuivan palokaasun hiilidoiksidi-prosentti ja kaasujen lähtölämpötila - huoneilman lämpötila. Sen mukaan häviöt ovat   

0,65 x  lämpötila / hiilidioksidiprosentti 

Palamisen ilmakertoimella 1 hiilidioksidipitoisuus on 13 % luokkaa. Jos ilmamäärää lisätään, prosentti laskee ja jos kituutetaan, prosentti nousee. Tämä johtuu typen määrän muutoksista joka ei mitenkään osallistu palamiseen. Niin muuten, poltetaan miten tahansa, typpeä on palokaasuissa aina kaikkein eniten.

[Pähkäilijä]

Vierastan "savukaasu" nimitystä koska jos puut poltetaan lähellekin täydellisesti, mitään näkyvää savua ei muodostu. Savu on palamattomaa polttoainetta jota syntyy liian pienen ilmamäärän tai alhaisen palolämpötilan vuoksi. Palokaasujen lämpötila kattilan jälkeen kertoo vain sen lämpötilan.

Ei kait savukaasu kirjaimellisesti oikein ole mutta vakiintunut ilmaisu ja esimerkiksi Googlessa haku

savukaasuanalysaattori antoi 1580 osumaa
palokaasuanalysaattori antoi 8 osumaa

savukaasumittari 580
palokaasumittari 8

onhan näitä muitakin asioita mitkä ei aivan kohdalleen osu, GMT keskiaikana, Suomi Skandinaviassa tai valkohäntäpeura.

Mutta asiaan - oletkos MVa~1 mitä muutoksia tehnyt? Toisaalta kunhan mennään muutama kuukausi eteenpäin niin sittenhän lämmitysjärjestelmään tutustuminenkin on helpompaa kun lämmitystarve alkaa lisääntymään vaikka tällä hetkellä elokuukin näyttää kolean puolensa...

[MVa~1]

Eipä ole taas tarvinnut lämmittää vasta kun tänään, kun varaajan päästin kokeeksi kylmemmäksi.kyllähän sieltä vielä lämmin vesi tuli vaikka mittari näytti alle 40.
Nyt sitten kokeilen polttaa hieman kuumempana tuota ja kokeilen pitää kaasut jossain 200:n tienoilla. Vaakaa ei ole vielä kerenny hankkimaan.

[MVa~1]

Nyt on taas kokkeiltu kaikenlaisia variaatioita tuohon polttamiseen. Kaasut oon pitänyt vähän kuumempana, eli jossain 200-220 astetta ja hieman kylmempänä olen pyrkinyt varaajan pitämään, mutta kylläpä sitä silti yhtä tiheästi pitää lämmittää. Latauspumpun säädin käynnistymään 65 asteesta entisen 85 asteen sijaan ja nyt lataa ensimmäisellä pesälliselläkin jo reilummin.

Toki kaikkia pieniä hienouksia olen tämän talon lämmitysjärjestelmästäkin löytänyt ja sieltä kokeillu saaha vähän turhia pois.

Ouman säätää siis koko kertoa niinkuin pitääkin, mutta sitten tuohon ilmalämpökoneeseen on pistetty termostaattiohjattu hana ja kun sisälämpötila nousi tarpeeksi, niin koko lämmityskiertovesi menikin kylppärin lattilämmitykseen, jossa ei ole mitään säätösysteemejä, muutakuin hanat pannuhuoneessa. Oli muuten mukavan lämmin lattia kylppärissä. Nyt on tuo termari-venttiili ohitettu ja Oumannista haen säätöjä ja oikeaa käyrää, että homma pelaa. Samalla pistin lämmönjakopumpun pienemmälle, kun ei ainakaan vielä ole tullut kylmä missään vaiheessa. Toki Oumannia vois vielä yhden käyrän puottaa alemmas, mutta en usko, että -80 luvun taloon riittäisi tuo oumannin matalin käyrä. Noh kokeilut jatkuu ja talvi on vasta tulossa. tarkoitus kyllä olisi pitää jonkinmoinen peruslämpö vain vesikierrolla ja sitten loput takalla, niin vaimo ja muksut pärjäis ehkä pitempään ku välillä pitää olla useampi päivä töissä ja pannuhuone on niin vaikeasti, ettei sinne mennä tuosta noin vain ilman, että joku vahtii lapsia.

Kylmävesiputket menee pannuhuoneen katossa ja siittä tulee suoraan alas varaajan kuumavesikierukalle. Jos vettä ei käytä muutamaan tunttin, niin on koko kylmävesiputki lämmin, kun nousee lämpö suoraan sinne. Auttaiskohan jos muutais putken käymään lattian rajassa ennen kuin menee kierukalle?

Menee jo vähän ohi puunpolton teoriasta, mutta lämmitykseen liittyy kuitenkin.

[Pähkäilijä]

Lämmönjakopumppu lienee kiertovesipumppu mikä pyörittää vettä pattereihin? Täällä se on kellokytkimen takana keväästä syksyyn, nyt vesi kiertää tunnin verran päivässä verkostossa, aikaisemmin kesällä pyörähti varttitunnin aamuin illoin kosteita tiloja lämmittäen.

Takan suhteen jos poltat 10 kiloa puuta vuorokaudessa ja siitä saa talteen 3/4 on takka sitten 1.25 kW lämmitin keskimäärin. Hyvä apuri mutta ei sillä taloa saa lämpimänä pidettyä (vaikka monet tarinat kertovatkin että uunillinen päivässä talvella pitää koko talon lämpimänä mutta koskaan tarinankertojat eivät ole sitten suostuneet laittamaan muuta lämmitystä kiinni  ) Omassa tuttavapiirissäkin tullut törmättyä aiheeseen ja sitten erehdyin sanomaan että ompas patteri kuuma...

tuo kylmävesiputki tietysti lämpenee enemmän katon rajassa kun lattian rajassa muttei siellä alhaallakaan kauhean viileää liene? Onko putki eristetty ja oletko mitannut lämpötilaeroa pannuhuoneen lattian ja katon välillä? Helpoin tapa lienee jos eristät sen niin vähemmän sitten jäähdyttää pannuhuonetta ja paremmin pysyy vesikin vähän viileämpänä. Esimerkiksi tuollaisilla

http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/LVI/Putket-ja-putkiosat/Tarvikkeet/Putkieriste-860018/

[vmj]

Nyt on taas kokkeiltu kaikenlaisia variaatioita tuohon polttamiseen. Kaasut oon pitänyt vähän kuumempana, eli jossain 200-220 astetta ja hieman kylmempänä olen pyrkinyt varaajan pitämään, mutta kylläpä sitä silti yhtä tiheästi pitää lämmittää. Latauspumpun säädin käynnistymään 65 asteesta entisen 85 asteen sijaan ja nyt lataa ensimmäisellä pesälliselläkin jo reilummin.

Homma paranee hieman jos saat tuon latauspumpun ohjauksen savukaasutermostaatista. Tämä sen vuoksi, että se alkaa pumpun avulla kierrättää kattilan vettä heti savukaasulämpöjen noustua riittävästi, tämä nopeuttaa kattilan "käyntilämmön" saavuttamista ja pienentää tulipintojen kondenssia sytytysvaiheessa. Jos tuossa nimittäin on vapaakiertomahdollisuus, lähtee vesi kiertämään kattilan ja varaajan välillä lämmön noustessa ja tämä tietenkin laskee itse kattilassa olevan veden lämpötilaa. Mahdollinen vapaakierto loppuu siinä vaiheessa kun pumppu lähtee päälle, mutta jos tosiaan pumpun ohjaus on vain ja ainoastaan veden lämmöstä niin käynnistyminen kestää savukaasutermostaatin ohjaamaan verrattuna kauemmin.

Ouman säätää siis koko kertoa niinkuin pitääkin, mutta sitten tuohon ilmalämpökoneeseen on pistetty termostaattiohjattu hana ja kun sisälämpötila nousi tarpeeksi, niin koko lämmityskiertovesi menikin kylppärin lattilämmitykseen, jossa ei ole mitään säätösysteemejä, muutakuin hanat pannuhuoneessa. Oli muuten mukavan lämmin lattia kylppärissä.

Olethan tietoinen ettei lattialämmitysputkistoon sovi kovin kuumaa vettä ajaa?

Kylmävesiputket menee pannuhuoneen katossa ja siittä tulee suoraan alas varaajan kuumavesikierukalle. Jos vettä ei käytä muutamaan tunttin, niin on koko kylmävesiputki lämmin, kun nousee lämpö suoraan sinne. Auttaiskohan jos muutais putken käymään lattian rajassa ennen kuin menee kierukalle?

Pähkäilijä tätä jo valottikin ja eristäminen on ehkäpä se helpoin tapa. Pitäisi tehdä minunkin... Kylmävesiputken tapauksessa kondenssi on tosin lämpimässä ongelma eli eristeessä pitäisi olla höyrysulku. Itse ajattelin käyttää kivivillaa ja alumiinifoliota/paperia.

[MVa~1]

Ei ole putkea eristetty ja sitäkin olen suunnitellut, mutta toistaiseksi kondenssin takia pidättäytynyt siiittä.
Suurempi ongelma mielestäni on se, että kylmä vesi kierukalle tulee suoraan ylhäältä varaajan kylkeen. Lämpöhän nousee siis ylös päin ja selvästi tuntee kädellä kuinka putki lämpeää ylöspäin ja kylmävesilinjan haaroituksen molemmin puolin lämpeää. Eli vettä ei siis niinkään lämmitä pannuhuoneen lämpö, vaan varaajasta ja kierukasta ylöspäin nouseva lämpö ja tämän putken, joka on haaroitettu T-haaralla kylmävesilinjasta, ajattelin ensin pudottaa lattian rajaan ja sieltä nostaa ylös kierukalle. Näin ollen kierukalta ei pääsisi lämpö nousemaan putken sisällä suoraan kylmävesilinjaan.

Lattialämmityksen lämpörajat on tiedossa ja Oumannilta on lämpötilaa rajoitettu

[Eko]

Meillä linjoihin laitettu takaiskuventtiilit esim. http://www.taloon.com/takaiskuventtiili-r-1-1-4-dn-32-jousella/LVI-3911110/dp?openGroup=6279 .
Teet vain pienen lenkin putkella alaspäin ja tämä siihen mutkaan niin johtuminen loppuu .
Asennettaessa hyvä tarkistaa suunta koska venttiili toimii kuten diodi , johtaa vain toiseen suuntaan .
Samoja takaiskuventtiilejä olen käyttänyt lämmityskierron puolellakin estämässä veden liikkumista väärään suuntaan .