Suomi haluaa muuttaa tulisijojen CE merkintää - otsikko muutettu

[Pähkäilijä]

Tän päiväsestä Maastullista bongattu sivulta 6 jossa 2/3 sivun juttu klapikaupasta

Tulisijojen päästöt kuriin - kirjoittanut Jarmo Palokallio

"uusille tulisijoille on tulossa päästönormit. Jatkossa uusien saunan kiukaiden, takkojen ja kakluunien on täytettävä päästönormit" kertoo europarlameetikko Satu Hassi (vihr.)

Hassin mukaan pienpuun polton säännöksiä on hiottu vuodesta 2009. Tänä syksynä asiaa on puitu erilaisten sidosryhmien kanssa.

[Pähkäilijä]

http://yle.fi/uutiset/suomi_haluaa_muuttaa_tulisijojen_standardointia/6310564

Suomi haluaa muuttaa tulisijojen standardointia
Nykyisillä standardointimittauksilla saatu savukaasun keskilämpötila ei vastaa normaalissa käytössä syntyviä lämpötiloja, jotka voivat olla satoja asteita korkeampia. Ensi heinäkuussa pakolliseksi tuleva CE-merkintä voi näin ollen johtaa harhaan hormin valinnassa ja uhata paloturvallisuutta.


 
Standardin mukaisessa mittauksessa puiden määrä on mitattava tarkasti. Kuva: Jan Hynnä / Yle
 




Mistä on kyse?

Suomi haluaa muuttaa tulisijojen yleiseurooppalaista CE-merkintätapaa
Tulisijojen CE-merkinnät voivat johtaa puutteellisen savuhormin valintaan ja aiheuttaa paloturvallisuusriskin
Tuore tutkimus osoittaa, että savukaasujen lämpötilat voivat nousta satoja asteita ilmoitettua keskilämpötilaa korkeammiksi
Kun suomalainen sytyttää lauantai-iltana  tulet saunan pesään, puupinoa ei käytetä vaa'an kautta. Niin kuitenkin tapahtuu, kun mitataan tulisijassa syntyvien savukaasujen lämpötilaa. Silloin tulisijaa käytetään tarkasti valmistajan antamien ohjeiden mukaan.

Mittauksella saatu keskilämpötila mainitaan tulisijan CE-merkinnässä, minkä Suomessa arvioidaan osoittautuneen paloturvallisuusriskiksi.

- Suomessahan valitettavasti joudutaan lämmittämään hieman enemmän kuin monissa muissa maissa ja lämmitystavat ovat hieman rankempia, kuvailee suomalaista tulisijojen käyttöä rakennusneuvos Matti J. Virtanen ympäristöministeriöstä.

Suomessahan valitettavasti joudutaan lämmittämään hieman enemmän kuin monissa muissa maissa ja lämmitystavat ovat hieman rankempia.
- Matti J. Virtanen
-Nyt on todettu, että puulämmitteisissä tulisijoissa oleva CE-merkintä savukaasujen lämpötilasta on meidän mielestä aivan liian alhainen savupiipun mitoittamisen kannalta.

Lisääntyneet tulipalot paljastivat

Ongelmaan havahduttiin muutama vuosi sitten, kun kevythormit alkoivat olla entistä useammin ainakin osasyyllisenä tulipaloihin.

Tästä syystä Tampereen teknillisessä yliopistossa käynnistettiin vuonna 2010 tutkimus metallisten kevythormien paloturvallisuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa tietoisuutta paloriskeistä ja vaikuttaa yleiseurooppalaisten standardien parantamiseen.

Tampereen teknillisessä yliopistossa on mitattu tulisijojen savukaasuja valmistajien käyttöohjeiden mukaisesti, mutta  palolaboratorian takassa on palanut tuli myös suomalaiseen tapaan.  Silloin savukaasujen lämpötilat ovat olleet jopa satoja asteita ilmoitettua keskilämpötilaa korkeampia. Suomesta vedotaankin nyt Euroopan standardointijärjestöön CEN:iin, jotta CE-merkintään johtavaa mittaustapaa muutettaisiin.

- Ehdotamme, että tavallista käyttötapaa kuvaavasta lämpötilaturvallisuustestistä määritetään savukaasujen maksimilämpötila, joka ilmoitetaan CE-merkinnässä. Tällöin tätä lämpötilaa voidaan käyttää savupiippujen mitoittamiseen, sanoo tutkija Perttu Leppänen.

 Käytössä olevat hormit voivat olla vaarallisia

Suomessa on kuitenkin jo tuhansia tulisijoja, joiden CE-merkintä on voinut johtaa riittämättömän hormin valintaan. Kevythormien CE-merkintä on ollut Suomessa pakollista jo usean vuoden ajan, mutta tällä hetkellä valmistajat ovat antaneet tulisijoille CE-merkintöjä vapaaehtoisesti. Ensi vuoden heinäkuussa merkinnät ovat pakollisia kaikille Euroopan alueella liikkuville tulisijoille ja kevythormeille.

Suomen vaatimukset toisenlaisesta mittaustavasta eivät ehdi muuttaa CE-merkintöjä, joten tekeillä ovat kansalliset soveltamisstandardit paikkaamaan tilannetta.

Tampereella tehdyn tutkimuksen mukaan tulisijaa tulisikin käyttää myös Suomessa tarkasti valmistajien antamien ohjeiden mukaan. Erityisesti silloin, jos hormin valinnassa ei ole varauduttu reilusti CE-merkinnän ilmoittamia arvoja korkeampiin lämpötiloihin, varoittaa tutkimusapulainen Martti Peltomäki.

- Polttoprosessi on silloin sellainen, minkälaiseksi valmistaja on sen harkitusti suunnitellut. Hyötysuhde on hyvä ja tulisija toimii, kuten sen on tarkoitettu toimivan. Tällöin hormilämpötilat savukaasujen osalta pysyvät maltillisempina.

Tosin käyttöohjeiden saatavuus eri tulisijoille vaihtelee.  Tulisijavalmistajat eivät myöskään anna aina tarkkoja ohjeita poltettavista puumääristä.

- Esimerkiksi paikallaan rakennettavissa takoissa ohjeistus on ehkä kaksi pesällistä, mutta pesän kokoja ei kuitenkaan määritellä, Peltomäki harmittelee. Olisi hyvin tärkeätä määrittää panoskoko kiloina, jotta käyttäjä tietäisi, miten pitäisi lämmittää ja ehkä myös puulajit ja klapin koko, koska kaikki vaikuttavat polttoprosessiin.

Ympäristöministeriö pitää Suomen puolia

Ympäristöministeriö on lähtenyt mittausmenetelmän muutokseen tähtäävän kirjelmän jo kesällä. Tampereen teknillisessä yliopistossa valmistuneet tutkimukset tulisijojen ja kevythormien paloturvallisuudesta sekä tulisijojen savukaasujen lämpötiloista käännetään englanniksi ja lähetetään kirjelmän tueksi.

Ympäristöministeriön rakennusneuvos Matti j. Virtanen ei epäile, ettei Suomen esille nostamaa ongelmaa otettaisi huomioon.

- Mutta kirjelmän ja tutkimuksen lisäksi meillä pitää olla asiantuntijoita Cen:in eli eurooppalaisen standardointijärjestön toimielimissä ja kokouksissa. Muuten se ei mene eteenpäin, Virtanen muistuttaa.

- Suomelta vaaditaan asiantuntemusta ja osaamista, mikä ei ole ongelmaa. Mutta Suomen on myös oltava itse aktiivinen, jotta tulee kuulluksi.

Kyse ei ole pelkästään tulisijoista tai kevythormeista, sillä kaikki säädökset tulevat jatkossa perustumaan eurooppalaisiin asiakirjoihin, mitä Virtanen pitää ongelmana.

- Koko rakentamisen tekninen laatu tulee perustumaan niihin ja meidän tulee huolehtia siitä, että  se palvelee hyvää suomalaista rakentamista.

- Täytyy ymmärtää, että meillä on pohjoiset olosuhteet, ja se vaikuttaa myös rakentamisessa, eikä pelkästään maataloudessa, sanoo Virtanen.