Lämmitystavan vaihto puukattilaksi, mutta mihin merkkiin? ATMOS/ ATTACK/ MUU

[Polka]

Tänä vuonna tuo energia-avustus oli  8,27 %. Vissiin rahat loppu 

[Eko]

Täällä voi käydä "excursiolla" jos kiinnostusta riittää , sijainti on jonkin verran lapinläänin alapuolella .
Yv:tä tulemaan jos tännepäin on tulossa .

Attack DPX 25 Lambda on tilattu ja on saattanut saapua jo maahan.
Kytketään 1000 l varaajaan, 132 m2 talo ja erillinen 62 m2 at

Ekalla kerralla kannattaa lämmittää maltilla , muistan kuinka itse laitoin parin koekäyttökerran kattilaani
täys laidallisen ja sen jälkeen ihmeteltiinkin mihin tuo kuuman veden kanssa joutuu . No eipä silti
mennyt ylikuumenimesin puolelle mutta kun aiemmin tuli värkättyä yläpaloisen kanssa , niin ero siihen
oli melkoinen .

[Juhani]

Täällä voi käydä "excursiolla" jos kiinnostusta riittää , sijainti on jonkin verran lapinläänin alapuolella .
Yv:tä tulemaan jos tännepäin on tulossa .

Jep,
Kiitos mahdollisuudesta, kiinnostustakin riittäisi. Mutta on tämä Suomi vaan iso maa kun näin maantieteellisesti ajattelee.
Taitaa Pirkanmaalta kuitenkin olla vähän liian pitkä matka, ellei sitten tule muuta ajoa sinnepäin. Pidetään korvan takana.

[VPJ]

Jep,
Kiitos mahdollisuudesta, kiinnostustakin riittäisi. Mutta on tämä Suomi vaan iso maa kun näin maantieteellisesti ajattelee.
Taitaa Pirkanmaalta kuitenkin olla vähän liian pitkä matka, ellei sitten tule muuta ajoa sinnepäin. Pidetään korvan takana.

Meiltä on matkaa Pirkanmaan rajalle 100 km mutta kattila on vielä matkalla eli aivan vielä ei pääse toimivaan laitteistoon tutustuman.
Eko:n kanssa juttelin käyttökokemuksista ja se vahvisti kattilavalintani.

[Juhani]

Meiltä on matkaa Pirkanmaan rajalle 100 km mutta kattila on vielä matkalla eli aivan vielä ei pääse toimivaan laitteistoon tutustuman.
Eko:n kanssa juttelin käyttökokemuksista ja se vahvisti kattilavalintani.

Ok, palataan asiaan kun "hardware" saapuu. Omaa projektiani vähän jarruttaa tuo epäselvyys energia-avustusten
ensivuoden jakoperusteista. On kai menossa tarveharkintaiseksi= myönnetään tulojen mukaan.
Eipä tuo nyt kummemmin projektiin toisaalta vaikuta, omassa asuinkauungissa tämänvuoden myönnetty pros määrä
oli 12.7%.
Ensivuodelle tiedossa puhdas 0% jos vain tämä valmisteltava esitys menee läpi.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan....

Nyt pitäisi orientoitua vahvasti piippu ja kanaalisuunitelmiin, hyviä vinkkejä kaivataan yv:nä jos täällä ei saa mainostaa.

[Rampe]

Ainakin Pex-flex ja Calpex kanaaliputkien ilmoitetaan kestävän jatkuvaa lämpöä 80 c ja hetkellisesti 95 c
10 metriä on lyhyt matka, ei tarvi isoa putkea.
Mulla on lämpökeskukselta matkaa 1 varaajalle 35 metriä ja 2 varaajalle  yli 85 metriä. Molemmissa kanaali 2x40 mm.
Ei ole otettu käyttöön vielä, mut pitäis tuon pelata 

[25mottia/v]

Kovin kauheasti en ole kaukolämmitykseen perehtynyt, mutta työssäni monia materiaaleja + painelaitteita ainakin sivuan sekä puulämmittäjänä tiedän, että kattilasta saattaa ajoittan lähteä esim. 110-asteista vettä.  ja jossain häiriössä myös höyryä, jos vaikka pumppu pysähtyy. 
Oma kattila pelaa termostaatilla siten että se pyrkii pitämään varaajasta tulevan veden vakiona, ettei kylmähikoilua kattilassa olisi. En muista termostaatin arvoa, mutta joku 72 tai sinne päin se on.   Se siis suojaa vain kattilaa ruostumsielta.  termostaatti sekoittaa kattilasta lähtevää ja varaajan alaosan vettä sopivaksi esilämmitetyksi vedeksi jota kattila sitten kuumentaa ja se kuuma osuus puhalletaan varaan yläosaan.
Kun varaajan pohjaltakin alkaa tulla lämmintä vettä ja termostaatti sulkee välikierron, alkaa koko syteemin lämpö nousta ja kattilan mittarikin on silloin 100-120 asteessa.  Siihen olisi hyvä lopettaa mutta joskus ajan pesän loppuun ja saattaa olla varaajassa alhaalla 80 ja ylhäällä 90-95, jopa 100 ( sitä vältän ettei vastuksien lämpösuoja häiriinny) 
Eli varmistaisin kanaaliin asennettavista putkista, että joko kestävät reilusti k.o lämpöjä taikka sitten pitäisikö varaaja tuoda kattilan lähelle? Lisäksi:  Viileämpi vesi kanaalissa = pienempi lämpötilaero eristeiden yli= pienemmät lämpöhäviöt.
Ongelmaksi jäisi käyttövesi.

[VPJ]

Attack DPX 25 Lambda on tilattu ja on saattanut saapua jo maahan.

Eipäs tullutkaan, normaalia tuuriani.

Millä hintaa näitä saa ja mistä?
http://www.froeling.com/en/products/firewood/froling-s4-turbo.html

[Erbish]

Millä hintaa näitä saa ja mistä?
http://www.froeling.com/en/products/firewood/froling-s4-turbo.html

Kiinostaa itseäkin, täytyy laittaa kysely mihin hintaan kattilat ovat myynnissä !
Jos vaikka vaihtais 

[25mottia/v]

Äkkiä, piirtämättä ja miettimättä jos katsoo Vilhun ehdotusta, niin eihän se vaatisi kuin Oumanin ( tämä tuote on mielessäni kuin katepillari, eli monia muitakin puskukoneita on, muttei tule mieleen) ja suntin siihen varaajasta lähtöön ja aina olisi lähtevä kierto tasalämpöistä, aseteltavissa 20-80 asteeseen, tai jopa isommalla skaalalla. Kiinteä 60 astetta olisi varmasti helppo siis syöttää kanaaliin.  Pumppu sille kierrolle jo on eli Oumani ja kolmitieventtiili + venttiilin vaatima väliputki ( josta se venttiili sekoittaa viileää talosta tulevaa ja kuumaa varaajavettä ja tekee siten kanaaliin lähtevää +60 asteista... ) 

[Juhani]

Jep,

Eilen tuntui siltä että maksellaan vaan sitä sähköä per%&#e...

Nyt näkyy valoa tunnelin päässä, ketken pyöriteltyä noita kanaalijuttuja miten sen toteuttaisi niin tosiaan seuraavassa kuva miten putkitukset nyt menee. Lisänä tuossa on pikkuvaraaja ehkä tulevan kattilan viereen.



Noita käyttövesiputkia tosiaan vois käyttää lämpimän kv syöttöön asuinrakennukseen. Laittaisin pienehkön(lue edullisen) varaajan kattilan havinoille ja shunttaisin sieltä vain 60c vettä noita lattialämpöputkia myöden tuohon 2000L as.rak. varaajaan. Kylmä vesisyöttö säilyisi ennallaan ja kuuma vesiputki vaihtaisi suuntaa ja ottaisi varaajasta/ kattilasta kierukan kautta lämpöä.
Kanaaliin ei tarvisi koskea, siinä säästyneet kustannukset tosin menisivät suoraan pikkuvaraajainvestointiin.
Mikähän tuossa olisi hyvän kokoinen varaaja jos yrittäisin pitää kattilan kilowatit 30 tai alle?

[Juhani]

Eipäs tullutkaan, normaalia tuuriani.

Millä hintaa näitä saa ja mistä?
http://www.froeling.com/en/products/firewood/froling-s4-turbo.html

Tuolla ainakin suolaista, 28kw 7559€...

http://www.ebay.de/itm/Froling-S4-Turbo-Holzvergaser-Scheitholzkessel-Kessel-28KW-inkl-Steuerung-S3200-/140848182559?pt=Systemkomponenten_Heizung&hash=item20cb34b51f#ht_1842wt_906

Hieno kattila ja kehittynyt ohjaus , mutta miksi maksaa 3keur lisää muihin verrattuna?

[Pähkäilijä]

Mikähän tuossa olisi hyvän kokoinen varaaja jos yrittäisin pitää kattilan kilowatit 30 tai alle?

132.6 kWh/vrk -> yli viisi tuntia päivässä 25 kW kattilalla -> 2 pesällistä -> noin 18 tunnille sitten varausta varaajaan ~99.45 kWh suunnilleen    Jos varaajan saa käytettyä "tyhjäksi" jonnekin 30c paikkeille ja sitten ladattua +70c niin mahtuu. Tosin tuo käyttövesikierukka ei Niben (se osti Akvatermin) varaajissa ole varaajan yläkulmassa vaan jonkun verran alempana joten vilpoista vettä on tuossa vaiheessa tarjolla.

132 kWh 90% hyötysuhteella on noin 36 kg puuta.

tuosta jatkaen, kuinka viileäksi olet varaajan päästänyt että lämmin vesi riittää? jossain 35c keskilämmössä alkaa alkaa täällä tulla raja vastaan. Jos 35->60 c ajat päävaraajan sinne mahtuu 60 kWh, silloin vielä 40 kWh pitäs saada mahtumaan lisää talvella jos kerran vuorokauteen lämmittää. 1000 litran varaajassa 40 kWh on noin 34 astetta

[Pähkäilijä]

Aloitusviestissä kyseltiin kattilamerkkejä.

Millainen kapine tämä on ,onko kellään kokemusta?
Paljon puhutuksi hyötysuhteeksikin luvataan 91%
Sisältää ulkopuolisen kahvanuohouksen.
Toimii 16-30 kosteusprosentin puulla.

http://www.termocal.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/613372_puukattilat_suomi.pdf

tuntee maailmalla nimen Orlan, vähän kun Rica on Atmos.

http://www.orlanski.pl/oferta/kotly-na-zgazowanie-drewna/orlan/

pari tonnia hintaa Puolassa

http://kotly.com/index.php?currency=EUR&cPath=169_207&sort=1a

[vmj]

Aloitusviestissä kyseltiin kattilamerkkejä.

Millainen kapine tämä on ,onko kellään kokemusta?
Paljon puhutuksi hyötysuhteeksikin luvataan 91%
Sisältää ulkopuolisen kahvanuohouksen.
Toimii 16-30 kosteusprosentin puulla.

http://www.termocal.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/613372_puukattilat_suomi.pdf

Kuten Pähkäilijä jo sanoi, kattila on Orlan. Tästä kattilasta löytyy jonkin verran tietoa briteistä, http://www.ecoangus.co.uk/ Eco Anguksella on Youtubessa muutamia videoita kattilan toiminnasta, hae merkkijonolla "eco angus super". Bioenergiapalstalla http://www.hearth.com/talk/forums/the-boiler-room-wood-boilers-and-furnaces.13/ on brittien kokemuksia kattilasta ja muutaman pelle pelottoman kustomointeja.

Minulla on tuo 40kW versio, mutta kattila on vasta laitettu kiinni varaajaan ja talven lämmityskokemukset ovat vielä edessä päin. Koepolttojen osalta vaikuttaa soivalta ratkaisulta. Kattilassa on palokammion paineistava puhallin ja tuo pikanuohous. Isompaa nuohosta varten konvektorit saa auki kattilan päältä, takaosasta. Tuhkaa laitos tuottaa omien polttojeni perusteella vähän, riippunee puunkin laadusta. Sekundääripalokammiossa on kaksi irtotiiltä ohjaamassa palokaasuja. Nämä lienevät kulutustavaraa. Ilmamäärän säätömahdollisuuksia on itse puhaltimen kotelossa (siipiruuvilukitteinen "piirakka"säätö), primääri- ja sekundääri-ilmalle on omat säätönsä ja näiden lisäksi kattilan automatiikasta voi valita puhaltimen tehon 10% pykälin välillä 30-100%. Primääri-ilman säätöä varten kattilan etuosan suojapelti pitää irroittaa ja avata pultti säätöpalan lukituksen vapauttamiseksi joten tämä säätö ei onnistu kattilan ollessa käytössä. Sekundääri-ilman säätö tapahtuu ruuveilla kattilan etuosasta, on tehtävissä kattilan ollessa käytössä. EN 303-5 -standardin mukaisessa testissä kattila saavutti hyötysuhteen 90,5%, täyttäen vaativimman standardiluokan III vaatimukset.


Sytyttämistä varten kattilassa on sytytyspelti, joka avaa primääripesästä suoran röörin savupiippuun. Vastaa varaavan takan niin sanottua kesäpeltiä. Yksi tapa sytyttää laitos on laittaa pientä tikkua ja puuta, paperia ja myös vaikka haketta/höylän lastua primääripesään ja sytyttää kuin yläpaloinen kattila. Sekundääripesän luukkua voi pitää raollaan vedon parantamiseksi. Itse hankin kattilaan lisäksi savusolaan liitettävän savukaasuimurin, joka parantaa vetoa tässä sytytysvaiheessa ja myös puuta lisättäessä vie savukaasut paremmin piippuun. Sytytyspanoksen annetaan palaa jonkin aikaa hiilloksen muodostumiseksi ja sitten lisätään varsinainen panos. Suljetaan luukut, sytytyspelti ja käynnistetään puhallin.

Käytettävän puun kosteudesta en osaa sanoa, mutta en lähtisi kokeilemaan noilla ylimpien kosteusarvojen puilla. Itse olen polttanut kattilassa helmi-maaliskuussa pilkottua sekapuuta (mäntyä, kuusta, koivua, haapaa) joka on tämän niin sanotun kesän ajan ollut suursäkeissä tuulisella ja periaatteessa  aurinkoisella paikalla. Lämmityskauden puu kuitenkin olemaan sekoitus reilusti ylivuotista ja tuota viime kevään tavaraa. Harkinnassa on puun kosteusmittarin hankkiminen, kiinnostaisi tietää minkälaista tuo suursäkeissä kesän viettänyt puu lopulta on.