Lämmityksen harjoittelua

[Jepulis 1]

 No niin maalämpö jäi tulevaisuuteen ja öljy historiaan. Nyt on alettu opettelemaan puulämmitystä. Nyt kyselisinkin että miltä seuraavat tulokset vaikuttaa.

 Kämppään asennettiin Automix 20 lämmönsäädin sisäyksiköllä nyt muutama päivä sitten. Nyt otin oikein koko lämmitysprosessin paperille.

 Eli speksit on tuo Arimax alapalokattila (mallista ei tietoa) puuteho 40Kw ja varaajana 3000l kerrostava varaaja. Polttoaineena koivu "halko" pit. 55cm. Lämmitysala :talo n.175m2 + ulkoverstas johon ajan n. 25c vettä ,siellä sisälämpö n. 13c ja pinta-ala 70m2.

 Aloitin lämmityksen eilen klo 11:00 varaaja 48c (mittari keskellä varaajaa) ja pannu 20c. Pesä täyteen koivua eli sen pesän tila on 550x415x1050 eli 0.23m3.
Puiden lisäys klo 14:30 pari syliä lisää. Lämmöt oli varaaja 70c ,pannu 75c.
Lämmitys päättyi klo 17:00 ,lämmöt oli varaajassa 88c ja pannu 92c.
Lämmitys aika 6t ,puita meni n. 0,3m3 ja varaajan lämpö nousi sen 48-> 88c.
Illalla kävi 5hlö saunassa ja nyt aamulla oli varaajan lämpö 84c.
Automix säätänyt runkoputkenlämmön n. 30c ja sisällä aika tasaiseen se 21c lämmintä.

 Miltä vaikuttaa tuo puumäärä onko kohtuullinen? Mikä olisi laskennallinen teho ja hyötysuhde?
Entä miten tuota kerrostavaa varaajaa pitäisi oikein käyttää? Mistä tasosta ajetaan lämmin pannusta sisään. Nyt kaikki 3 lähtöä oli auki varaajaan.
 Lämmityksen jälkeen suljin varaajan alatulon (latauspumpun edessä venttiili) pannulle. Nyt klo 13:00 lämmöt oli varaajassa n.80c ja pannussa 55c.
 Täytyy nyt seurata miten lämmöt kestää varaajassa.

Harjoittelua tämä on mutta pikkuhiljaa josko oppisi pelaamaan.

[Pähkäilijä]

3000 litran varaajassa asteen lämmönnousu on ~3.5 kWh. Kattila lienee Arimax 35 http://files.ariterm.fi/Pienkattilat/Kattilat/Arimax35ja60.pdf eli tuollainen?

0.3 p-m3 koivua = 510 kWh ja edes 50% hyötysuhteella pitäs varaajan lämpö nousta silloin 72.8c. No ei niin paljoa kun kattilan ylösajoon menee osa (luokkaa 1,5 kWh/10 astetta). Vastaavasti jos 6 tuntia 40 kW teholla lämmittää 3000 litraa tulee 240 kWh -> 68c -> poislukien käyttöön mennyt lämmin vesi.

Varaajassa yhden mittauspisteen perusteella ei oikein onnistu laskenta miten paljon sinne on energiaa saatu ladattua. Jos kattilan tehoa ja hyötysuhteita tahtoo tarkemmin laskea niin puumäärän punnitseminen (vaikka henkilövaa'alla) ja lisää mittauspisteitä varaajaan auttaa kummasti. Toisaalta varaajassa vesi kerrostuu niin hyvin että 20 cm väleinkin mittaus antaa ihan eri lukemia. Laitan kuvan jossa tuo orannsikäyrä on varaajan keskikohdalla. Sen ylä ja alapuolelta puuttuu mittauspisteet joten väliä 40 cm suuntaansa ja siinä tulee aina reilu tauko keskilämpötilaan kun ei lukemat vaihdu juuri ennen ja jälkeen.

Varaajassa on varmaan yläreunassa lähdöt lämmitykselle ja käyttövedelle eli sinne yläreunaan kuuma vesi kattilalta niin se on samantien käytössä. Varaajan alareunasta sitten saa kattilan jäähdytykseen koko lämmityksen ajan haaleaa vettä.

[Taikuri]

Tervetuloa foorumille!

Nyt kun sitä lämmittämistä rupeaa harrastamaan, niin ensin kannattaisi laittaa lisää lämpömittareita varaajaan, sillä yhdellä keskelle sijoitetulla mittarilla ei mitenkään saa varaajaa turvallisesti täyteen eikä toisaalta tiedä paljonko varaajassa on energiaa jäljellä.

Elikkäs kaksi mittauspistettä lisää, niin sitten jo voi hieman hyötysuhteitakin laskeskella. Toinen mittari varaajan yläosaan ja toinen alas.

Ajatushan olisi, että kattilasta tuleva vesi menee varaajan yläosaan ja kattilalle kuumennettavaksi menevä lähtee varaajan alaosasta. Nyt kun mittaus on ainoastaan keskellä, ei voi tietää onko alaosassa minkä verran viileää vettä vielä jäljellä ja ellei sitä ole riittävästi, tulee varoventtiilille töitä.

Lämmitysohjeita voivat varmaankin alapaloisen omistajat paremmin antaa. Itselläni on semmoinen sekasikiö joka poikkeaa normikattiloista niin paljon etteivät omat ohjeeni varmaankaan ole parhaita mahdollisia... 

[25mottia/v]

tarkempia analysointeja odotellessa kevyttä rupattelua:
Tuo puumäärä vaikuttaa aikamoiselta kertalämmitykseksi!  joku 0.3 kuutiota on aika nopeasti arvioitu pieleen ilman tarkkaa kehysmittausta.
Voipi olla turhaa miettiä oliko paljon vai vähän. Olet, kuten me kaikki fysiikan lakien kahleissa ja jos talosi ja muu lämmitysala on normaalisti eristetty, niin siellä se lämpö on.  Eli poltolla saat onnistumisesta riippuen hyvän/ tosihyvän hyötysuhteen, samoin varastoinnista varaajaan. Siirto + talon lämmitys on aina pelkkää yksisuuntaista rahtia, eli jos se kaikki sinne meni  niin siellä se on, eli betonilaatassa, missä hyvänsä.  

Hyvän kuvan menekistä saat vasta kun olet muutaman ulkolämpö- syklin ajan mitannut puun kulutusta.  Kun kylmenee, ottaa talo hiukan lämpöisempää. Jos esim. lattia lämmittää, niin se on ensin varattava hiukan lämpöisemmäksi.  Se vie yllättävän paljon energiaa... ja kun lauhtuu, se tulee sieltä lievänä ylilämpönä käyttöön.  Jos tutkit systeemin kulutusta " ylämäessä" eli vasten pakkasöitä, niin elä ylläty kattilan ruokahalusta. Mutta kun tulee "alamäki", ei pariin päivään tarvitse lämmittää.   Muutama täysi sykli ja voit arvioida koko talven kulutuksen.

Itse olen sitä mieltä ( kohta tulee varmaan kritiikkiä)  että kun katselee paikat mitä lämmitetään , eikä mitään häyttävää ole rakennuslaadussa, niin ei voi pitkässä juoksussa olla paljoa eroa energian kulutuksessa.  Itse talo vie varmaan aina saman verran, se ero syntyy kuuman veden käytössä.   Eli jos oikein askarruttaa oman systeemin hyötysuhde, tarkastele pätkä kerrallaan ja jos osaset ovat ok ( mm alapalokattila, hyvä!) niin optimointi on tehty, silloin mitataan vain kulutustottumuksia.  sama määrä menisi millä hyvänsä energiamuodolla, tosin tällainen puulämmittäjä helposti lopettaa energiansäästön ja mullakin on talvella talossa 24-25 ja pannarissa 45-50 astetta. En halua niitä pienemmiksi kun tykkään lämmöstä ja pannarissa kuivuu märät vaatteet, maalatut osat ym.   Samoin häpeäpilkkuni eli kosteat halot ( pintakosteat) muuttuvat kahdessa yössä ihan eri puiksi.  On eri tarina jos todella alkaa tarkaksi ja eristää kaikki pannarin putket ja välttää kaikkea lämmönhukkaa.
Yhdellä lauseella voisi heittää että jos on pannarissa hyvät vehkeet ja kuivat puut, ei hyötysuhdetta tarvinne laskeskella vaan ajatella kulutustaan.  En muutenkaan usko että kotioloissa saa laskettua hyötysuhdetta kunnolla, kun on niin kirjavaa se lämpöhäviötilanne ja olosuhteet aina tilannekohtaiset.  Kiteyttämällä voisi sanoa että jos palotapahtuma on hyvä ja kattilassa savukaasut kohdallaan, ei hyötysuhteelle juurikaan muuta voi tehdä. Lämpö on saatu katistkaan ja varmaa on ettei se siellä pysy.   ja nyt saa kritisoida....

[Jepulis 1]

Kiitoksia vastauksistanne. Juu tää lämmitys harjoittelu on alkanut jo viime keväänä. Nyt sitten vasta ryhdyin "optimoimaan" systeemiä. Eli kesällä ei tota pönttöä tartte kun puolentoista viikon välein lämmittää.

 Keväällä ostin 12m3 kiintoa koivua ja naapurin isännän kanssa se toukokuun alussa pätkittiin "haloiksi" eli 55cm pitkiksi pätkiksi. Ne sitten trukkilavalle mihin tein pannat ympäri ja 110cm korkeat pari pinoa sinne sisään. Aika monta trukkilavaa niistä tuli. Ne oli kesän tuossa ulkona katettuna ,piti ne sisällekkin suulin ajaa ,mutta ulos ne sittten jäi kun tein niiden päälle säänkestävän katteen. Tiedä sitten niiden kosteus rosentteja. Mutta sillälailla niiden kanssa pelaan että tuon kahden kerran lämmityspuut pannuhuoneeseen jo valmiiksi lämmittelemään.

 Tuon 0.3m3 mittasin niin että kun tuo pesä on tuo 0.23m3 tilavuudelta ja sen ladoin täyteen ja hiukan lisäsin ,niin siitä sen arvioin. Painoa en osaa sanoa.

 Pannuhuoneen lämpötila ei mulla ole kauhean kuuma ,noin 28 astetta, siis silloinkaan kun on lämmitys prosessi tehty.

Nyt vaan olen miettinyt että miten nuo ilmaluukut pannussa olisi paras olla. Eli nyt ne on ollut niin että ensiöilma (siinä tuhka astian kannessa) lähes kokonaan auki. Toisioilma (siellä pannun sivuilla jotka johtaa sinne jälkipoltto pesään) ovat n. 1cm auki.
 Sitä sytytys luukkua ollaan pidetty ,juu myönnän ,liikaa aiemmin auki. Palaminen tapahtui aika kohinalla.

 Nyt sitten pistin sytytysluukun kokonaan kiinni ,kun olin saanut pesän kunnolla syttymään. Palaminen tapahtui rauhallisesti ja lämpökin nousi suht tasaiseen sinne n. 60-65c pannussa ,n.20 min sytyttämisestä ,jolloinka alkoi vapaavirtauksella vesi kierrämään varaajasta pannuun. Siihen sitten lämpö pannussa pysähtyi ,mutta varaajassa se alkoi pikku hiljaa nousta. Noin 40 min jälkeen pannu oli se n. 60c ja varraja oli noussut 48->54c. Mutta sitten huomasin että pannusta oli tulossa erittäin hyvä terva miilu. Tuhka-astian toisesta reunasta oli tullut lattialle mustaa "vettä" lattialle ,joka siis haisi ihan tervalle (en maistanut) eikö tämä ole merkki siitä että ilmaa tulee liian vähän?. Tämän jälkeen avasin hiukan sytytys luukkua ,en paljon mutta vähän . Palaminen voimistui ja lämmöt alkoi nousta kohisten pannussa. Savu pelti oli kokonaan auki koko ajan.

 Miten tuo pitäisi oikeimmin mennä?  

 Toinen minkä nyt kokeilen samalla ,on tuo kiertovesipumpun nopeus. Se on ollut iätajat II nopeudella ,nyt laitoin sen I nopeudelle. Olikohan hyvä juttu?

 Itsellekkin tuntuu että oliskohan tuo puu määrä aika paljon? Eli meneekö oikein 48c ->88c = 40c ja tehoa tähän tarvitaan se n. 150kw. Jostakin luin että 75% hyötysuhteella kilosta puuta saadaan 3KWh/kg. Eli jos tämä laskelma jotenkin oikein niin 46kg puita pitäisi riittää tuohon? Eli koivussa se tarkoittaisi n. 0.1m3 puuta, mutta mitä ,kiintoa ,pino ,vai heitto? Tuon oman arvion 0.3m3 on siis lähinnä heittokuutioon verrattavissa olevaa määrää. Jos sen kiinto määräksi muutaisi se olisi kaiketi n. 0.12m3 (kertoimella 1 kiinto on 2,4 heitto mottia).

 Juu täytyy ne poltettavat puut punnita ens kerralla. Käyn myös hankkimassa muutaman dikitaali mittarin varaajaan lisää sinne ylös ja alas.

 Mutta ei sitä viitsisi ihan turhaan puuta pistää piipusta savuna ilmaan. Harjoitellaan harjoitellaan.

[Pähkäilijä]

Yks "tuttu" Arimax 35 pannu on jota olen sillon tällön lämmittänyt, siellä poltetaan haketta ja alaluukku on noin sentin auki, sillä saa savukaasut jonnekin 220c paikkeille. Toisioluukut tais olla noin puoltoista senttiä auki - hmmmm en mitannut niitä silloin.

Eikö sinulla ole termostaattia kattilan ja varaajan välissä/ eikö siinä etupaneelissa ole säädettävää termaria millä ohjataan latauspumppua jos pannu käy noin viileänä? Tuo 35 mitä testailin tuolla

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=78.msg2790#msg2790

tykkäsi kummasti enemmän 85c kun 75c kattilanlämmöstä. 40 asteeseen 3000 litrassa 40 x 3.5 = 140 kWh - pari sataa kWh puuta -> 50 kg niin pääsee 75% paikkeille kun kattilan lämmitys ottaa osansa. Koivussa kilo on 4.15 kWh, kiinto 2500 kWh, pinokuutio 1700 kWh ja heittomotti 1000 kWh suunnilleen.

Paistomittaritkin on hyviä mittaukseen jos ne saa paikkoihin josta ne on raudassa pari senttiä kiinni kun pelkkä kärki ei mittaa oikein.

http://www.suomenlampomittari.fi/paistimittari-no-925/
 
 

[Jepulis 1]

 Termostaatti löytyy kyllä ,joka on tosin kytketty öljy polttimoon joko on vielä pannussa kiinni ,tosin reikä pannun puolelta tilkitty tulivillalla. Ajattelin että jos joskus reissuun lähtisi niin voisi vielä pienestä säiliöstä laittaa tupa-öljyä polttimeen menemään.

 Pitäisi katsoa onko tuossa danfossin termarissa tupla kärjet ,epäilen. Silloin saisi molemmat rinnankytkettyä ,latauspumpun ja polttimen ,tosin virta pois polttimolta kun ei käytetä ,ja säätää termarista raja-arvon halutulle lämmön lähteelle. Muuten menee siihen että joko tai.

 Elikkä latauspumpun laitoin päälle vasta tuolla liki 80c. Mutta kun tuo Arimax on ns. montussa eli n. 60cm alempana kuin varaaja ,tällä ajateltu ilmeisesti että on helpompi täyttää puut pannuun lattiatasosta. Mutta tuo korkeus ero tekee sen että luonnollinen kierto lähtee päälle varaajasta ilman latauspumppuakin ,ja siksi lämmön nosto 65 -> ottaa aikaa.

 

[jiihuima]

Tuo vaatisi lataustermostaatin sinne kattilan ja varaajan välisiin putkiin, että pysyis kattilan lämmöt oikeana.

esim:
http://www.taloon.com/latausventtiili-termovar-32-72-c-r-1-1-4-3-tie/LVI-4367154/dp

sitte sillä kattilatermostaatilla ohjaa latauspumpun käynistymistä ja sammumista.

[25mottia/v]

ja heti takin kääntö täällä:

Jos taas hakee parhaita kattilansa säätöjä, niin sitten muuttaisin edellisen juttuni lähes joka lauseen.. Silloinhan ei yritäkään mitään hyötysuhde-prosenttia naulata seinään vaan vertaa omaa tulostaan omaan aiempaan tulokseen eli puhdasta maalaisjärki- tiedettä!  Elikkä jepulis on ottanut pitkän kaavan kattila- säädön ja vertaa muutosta toiseen.  varmaan paras lopputulos saavutetaan vain noin. 
Itse olen hiukan laiskempi ja kurkkisin vain liekkiä ja savun väriä ja savun lämpöä.   Muistan kotona olleen LAKA YR:n -64 ja siinä oli mukavat 2 kpl lasista pyöreää katseluikkunaa palotilaan.  Semmoisena ritsa- ikäisenä säätelin vetoluukkuja ja ihmettelin miten liekki muuttui ja piteni..  saunapuut loppui, kattila kiehui, ( oli öljy/puukattila ilman varaajaa) tuli tukkapöllyä, mutta jotenkin jäi ikuinen tartunta ihmetellä puun palamista lämmöksi..   

[Pähkäilijä]

tuolla korkeuserolla saa vapaakiertoa aikaan sitten reippaastikin. Toki alussa hana kiinni varaajalta kattilalle saa aikaan lämpöjen nousun nopeammin mutta kunhan muistaa sen avata myös.

Jiihuiman linkittämä Termovar on täällä nimellä termomix ja 80c termarilla joka pitää kattilan lämpimänä.

[vmj]

Tuo vaatisi lataustermostaatin sinne kattilan ja varaajan välisiin putkiin, että pysyis kattilan lämmöt oikeana.

esim:
http://www.taloon.com/latausventtiili-termovar-32-72-c-r-1-1-4-3-tie/LVI-4367154/dp

sitte sillä kattilatermostaatilla ohjaa latauspumpun käynistymistä ja sammumista.

Asiaa kirjoittaa hän.

Mutta sellainen kommentti tuosta Termovarista, että jos kattila nyt toimii vapaakierrolla niin Termovarin jälkeen sähkönsaanti latauspaketin pumpulle lämmitysvaiheessa on välttämättömyys. Tämä sen vuoksi, että Termovarin paketissa on melkoinen kuristus varauskierron putkitukselle, ohessa kuva asiasta. Itse en ymmärrä miksi tuo on pitänyt tuohon tapaan kuristaa. Toinen vastaava latauspaketti, Laddomat kuristaa myös putkiliittimien kohdalla mutta ei ihan noin paljoa. Laddomat 21-100:n runko on 2" joten itse nappasin ne mukana tulleet kuristavat palloventtiilit ns. kuikkaan ja hankin tilalle aidot 2" palloventtiilit. Ovathan ne tyyriimpiä, mutta mahdollisen sähkökatkon aikana pitäisi vapaakierron toimia vähän paremmin.

[Jepulis 1]

Hmm... Mielenkiintoista. Kyllä siis nykyisessäkin kokoonpanossa on tuo käsiohjattu (on/off kytkin) latauspumppu ,mutta vapaakierto efekti menee vaan pumpusta läpi vaikka ei kävisikään.

 Miten muuten on palokaasujarrujen laita. Nyt niitä ei ole tuolla tuubeissa mutta pannuhuoneen lattialla niitä on kasa. Kannattaako ne laittaa vai ei? Nuohouksessa tietysti omat haasteensa niiden kanssa. Mutta jos ne jotain siellä auttaisi palamis prosessissa.

[Pähkäilijä]

Ei se pumppu siinä välissä jarruta vaan pyörii rattosasti mukana

Minkä verran nyt on kaasujen lämpötilat? Jos lähempänä kolmea sataa niin voihan sitä jarruilla rajoittaa.

[Jepulis 1]

 Jip-pii nyt on kasa mittareita käyty hakemassa kirkolta On tikitaalista mittaria varaajan kylkiin ylös ja alas ,ja uullssonin klasulta haettu lankaton mittari savukkaasuun. Kohta (huomenna) rupeaa tulemaan tuloksia. Ai niin tuli oikein panostettua mittareihin ,hommasin vielä sisä/ulko lämpömittarin pannuhuoneeseen niin saa pannuhuonepäiväkirja tarkkaa tokumentaatiota. Harjoittelu jatkukoon...

[vmj]

Hmm... Mielenkiintoista. Kyllä siis nykyisessäkin kokoonpanossa on tuo käsiohjattu (on/off kytkin) latauspumppu ,mutta vapaakierto efekti menee vaan pumpusta läpi vaikka ei kävisikään.

Kyllä se läpi menee (kuten Pähkäilijä sinulle jo sanoikin). Kyse on noiden venttiilien kuristuksesta: en ymmärrä miksi tuo kuristus on tehty kun itse latauspaketin rungossa on kuitenkin selkeästi suuremmat röörit ja näin ollen kaikki mahdollisuudet antaa vapaakierrolle mahdollisimman esteetön kulku siinä tilanteessa jos pumppu sammuu.

Mutta jos ohjaat tuota laitosta käsin (on/off kytkin) on varaajassa ja pannussa vapaakierto päällä heti alusta lähtien. Lämpötila pyrkii tasaantumaan ja kattilan sisällä vesi lämpenee tästä johtuen vähän hitaammin. Latauspaketin termostaatti pitää huolen siitä, että pumppu kierrättää vain kattilan ja varaajan välisen putkisen verran vettä => saadaan pannun sisällä veden lämpötila nousemaan nopeammin ja tällä on vaikutusta metalliosiin ja pannusta riippuen myös palamistulokseen.