Toisioiimasta vielä

[seppol]

Mulla ensiöilma menee tuhkatilan läpi arinan alle. Toisioilma johdetaan kaksikerroksisen umpiluukun väliin ja sieltä palon yläosaan. Palopesässä on 20 mm paksuinen tulitiili. Ns nielu on 50 mm paksua tulitiiltä ja pituus n. 80 senttiä. Yläpalotila on vuorattu 50 mm paksulla tulenkestävällä materiaalilla  ja sen pituus on 60 sm. Eristettyä palotilaa on arinasta 150 senttiä. Topi oli mittaillut että 75 astetta riittäisi hyvään palamiseen. Minä mittasin palopesän takaseinän lämpötilaa kun tuli oli normaalissa vaiheessaan ja se oli 700 astetta 20 senttiä arinan yläpuolella. Takana on 50 asteinen vesi. Luukun yläosan lämpötila on 290 astetta.
Nyt kun poltosta on kulunut 16 tuntia vesi on ylhäältä 36 ja alhaalta 39. Palopesän takaosan lämmöksi mittari näyttää 40. Lisään puu - 2  kerrallaan. Ilmansäätöihin en juuri koske. Liekkiä en näe koska on umpiluukku. Jos sen avaa kaikki menee sekaisin. Palotiloja ei tarvitse puhdistaa eikä nuohota. On vain kevyttä lentotuhkaa. Katson sinne parin viikon välein.

[vmj]

Käsittääkseni kuvaamasi ratkaisu ei oleellisesti eroa nykyaikaisesta puuta polttavasta keskuslämmityskattilasta. Niissä itse palaminen pyritään pitämään keramiikan alueella ja vasta kuumat savukaasut nappaavat metallista kiinni. Topi kaiketi kuvasi vesitilan lämpötilaa konvektoripinnoilla (ja varmaankin korjaa jos aprikoin väärin).

[Pähkäilijä]

Tuossa hieman koepolttelin:


Kun toisioilma "lakkaa sytyttämästä" liekkejä:  ei ensiöilman rajukaan lisääminen (palon lämmön nostaminen) saa niitä myöskään uudelleen syttymään. Eli toisiopalossa palavat kaasut ovat irronneet puusta?

Jos "näkymätöntä" palamista ei ole, niin jotenkin olen taipuvainen uskomaan että toisioilma on silloin jo turhaa ja vain jäähdyttää.

täälläkin on nyt harrastettu "jaksottaista polttoa", olen poltellut noin 15 kg ensiöpuoli pienemmällä hiillosta keräten ja sitten toisio kiinni ensiö auki hiilet pois. Konvektorien tuhkan sävy on vähän vaalentunut jopa.

Toisessa ketjussa kyselin lambdaohjattujen kattiloiden käyttäjiltä kokemuksia, ne hävisivät log temp keskusteluun mutta nostetaan ne tänne ettei huku kokonaan

nostin toisaalta kun täällä on enemmän Attack keskustelua. Mites Juhani tai Eko, olettekos seuranneet miten pitkään tuo polton loppuhuipennus suunnilleen kestää kaasutuspolton (pyrolyysin) jälkeen jolloin toisiopuolen ilmat on kiinni?

Täällä on vähän samanlaisia kokeiluja mutta kaluston vaillinsisuuden takia tarttee improvisoida - kun koko määrä ei mahdu kerrallaan olen puolisentoista tuntia kerryttänyt hiillosta pienellä ensiöllä reilummalla toisiolla ja sitten puolisen tuntia toisio kiinni polttanut hiillosta pois. Ensimmäiset kokeilut on lupaavia mutta mahtuvat virhemarginaalin piikkiin 

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=253.msg4037#msg4037

aiheesta log temp kuva tuossa kohtaa

Eilen tuli taas lämmiteltyä ja muutaman kerran kävin kattilaa seuraamassa alailmanoton suhteen . Poltto kesti n, 2h 20min
ja tuossa 1h 45min näyttäis , että puuaines on palanut enimmäkseen . Takaosassa on vielä tällöin jonkin verran palamatonta ainesta . Vedin takosasta palavat hiilet edemmäs ja kattila puhkui vielä tuon jälkeen sen puoli tuntisen .

Eli alaosan ilman-otto alkaa pienenemään siinä vaiheessa kun suurin osa puuaineksesta palanut . Sinisenliekin
palamisen aikana ei sitten lisäilmaa alakammioon tarvi . Varmaan tuosta ilmanottojen käyttäytymisestä suhteessa
palotapahtumaan saisi kyllä tarkempaakin tietoa , jos kattilan ohjausta voisi seurata tietokoneella suoraan .
En tiedä vaikka tuolla emolevyllä joku sarjaliitäntä olisikin , on vaan hankala ruveta sitä sieltä kaivelemaan .

lisäksi tuli vastaan aihe hakkeen kuivauksesta (kiitos Teukka pumppufoorumilla) http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39622/Lastumaki_Myllyla.pdf?sequence=1

ja tekstistä muutama poiminta

Havupuussa hiilipitoisuus on 51 % ja lehtipuilla 49 %.
----
Palamisprosessi etenee lämpötilan kasvaessa ja se voidaan jakaa neljään vaiheeseen: alkulämpeneminen, kosteuden haihtuminen, pyrolyysi ja jäännöshiilen palaminen
----
Pyrolyysissä haihtuneet kaasut syttyvät
palamaan noin 500 - 600 asteen lämpötilassa. Viimeisessä palamisen vaiheessa pyrolyysistä jäljelle jäänyt kiinteä hiili syttyy palamaan 800-900 asteen lämpötilassa. Tämä on palamisen vaiheista hitain ja pitkäkestoisin.