Kalvopaisunta-astian ja käyttövesi kierrukoiden kesto?

[akWho]

Kuinka kauan ovat kalvopaineastiat kestäneet?  Minulla ensimmäinen Reflex n.12 vuotta, sitten rupesi kalvo vuotamaan.
Joutui lisäämään vettä järjestelmään, pikkuhiljaa vesi täytti kalvon alapuolisen tilan ja alkoi paineet nuosemaan lämmittäessä niin, että varoventtiilin toimita tuli testattua ;)useampaan kertaan.  Uusiksihan astia meni kun siihen ei pystynyt kalvoa vaihtamaan.

Paineen nousu propleemaa!

Viime kesän aikana alkoi paine nousemaan lämmitys järjestelmässä vaikkei kattilassa ollut tultakaan.
Nousi n. 8 tunnissa sen verran että varovelttili laukaisi liikoja pois. No sehän laittoi miettimään syytä moiseen ilmiöön.  Varaajassa on kaksi käyttöveden kierrukkaa ja täyttöryhmä kierrukoiden jäkeen kuumalla puolella, jotka liittyvät käyttövesipuoleen jossa paine 2,5-4,5 bar.Lämmityspuolen paineet 0,4-1,5 bar.

Kierrukoille menevä pallosulku kiinni , annoin olla muutaman tunnin kiinni ja seurasin painemittaria, paine ei nuossut enää.
Mutta pallosulun aukaisun jälkeen kun laski kuumaa käyttövettä hanasta se tuoksahti metalliselle niin kuin varaajan hapeton vesi.
Kun käyttöveden paine oli pienempi kuin lämmityksenvaraajan paine, pääsi lämmityksenvaraajan vesi kuuman käyttöveden puolelle.

Pallosulku kiinnni, irroitin helmiliitokset ensin toiselta kierrrukalta ja jäin odottelemaan josko sieltä rupeaa vesi valumaan ulos päin.
Muutamaan tuntiin ei huomannut veden tuloa ulos, sama temppu toiselle kierrukalle ja odottelua, ei tullut vettä sieltäkään.
Eli lämmityksen varaajan paine ei riittänyt työntämään vettä kierrukan "oletetusta reiästä" ulos asti.
Varaajan lämpö oli kokeillessa n. 65 ºC, oliskohan se riittänyt haihduttamaa pienen vuodon käyttövesikierrukan putkesta?

Laitoin helmiliitokset kiinni käyttövesikierrukan putkiin ja pallosulku auki. Testasin myös täyttöryhmää vuotaisiko se lämmityksen vettä käyttöveteen.
Täyttöryhmässä kaksi pallosulkua ja välissä takaisku venttiili, siinä on pieni ruuvi alapinnassa otin sen pois mutta ei tullut vettä. Aukaisin vuoron perään täyttöryhmän pallosulkuja, vettä rupes tulemaan ruuvin reiästä molemmilla pallosuluilla. Sulut kiinni ei vettä tullut niinpä päättelin että ehjä on.

Jätin paineet käyttöveteen ja aloin seurata lämmityksenvaraajan painemittaria, paine ei enää noussut eikä ole noussut vielä tänäkään päivänä" kop, kop" koputan puuta .

Mikä sai vuodon ja paineen nousun loppumaan jäi arvoitukseksi, oliko kierrukan kuparissa pieni syöpymä jonka joku "roska" tukki vai hapettuko se tukkoon kun kierrukoiden putket saivat hengittä happea. Kuiviko esim vedessä oleva kalkki reikään?

Oli muuten pikkasen hankala löytää oikeanlaisella kierteen nousulla olevat helmiliittimet kun suunnittelin kierrukoille painetestiä. Etsin tietysti samalla nousulla olevia kuin entiset, ettei tarvitse katkaista kierrukan putkia ja käy vanhoihin helmiin ja mutteriin. 22 mm kupariin löytyi 4 eri nousulla olevia liittimiä ja ne vanhemmat -98 laitetut olivat tietysti aivan kiven alla. Putkiliikkeen takahuoneesta epäkuranttien osien laatikosta viimein löityivät.
 
Paine testit kierrukoilla vielä tekemättä kun loppui se vuoto "Kop, Kop"
 

[25mottia/v]

Hehhe, juuri samat vehkeet kuin mulla, mutta omassani on Nereus- lattialämmityksen osat. 
Kun varaajani saapui-98, vai oliko se -99??  niin jouduin irrottamaan käyttövesikierukat että sai varaajan ovesta sisälle.
Kun sain toisen kierukan käteeni, niin sen toinen pää heilui iloisesti ilmassa!  Oli kokonaan poikki. 
sain yhdellä soitolla uuden pihaani, mutta selitys ei ollut rauhoittava valtakunnallisesti, eli kuulemma rekkakuljetus aika ajoin väsyttää kierukoita poikki, ei mikään lopulta harvinainen homma, sanoi LVI- kaveri.  Jotenkin kai kierukan tukirauta joskus asettuu huonosti kierukkaan ja jää joku väpättävä osa ja sehän kuparilla riittää... 

Etkö YPV:tä ajaessa ole vielä alkanut haaveilla apalalosta tai käänteispalosta?  Tosin jos on huippukuivat puut ja pesässä kaikki ohjauspellit kunnossa, niin saa silläkin hetken puhdasta savua aikaan.. 

Omassanikin on vielä alkuperäinen paisunta- astia mutta olen huomaavinani että paineet nousevat tappiin aiempaa helpommin?  saattaa olla kalvossa tihkua, eli seurailempa tarkemmin ja saattaa mennä ensi kesänä vaihtoon. 

[akWho]

Hehhe, juuri samat vehkeet kuin mulla, mutta omassani on Nereus- lattialämmityksen osat. 
Kun varaajani saapui-98, vai oliko se -99??  niin jouduin irrottamaan käyttövesikierukat että sai varaajan ovesta sisälle.
Kun sain toisen kierukan käteeni, niin sen toinen pää heilui iloisesti ilmassa!  Oli kokonaan poikki. 
sain yhdellä soitolla uuden pihaani, mutta selitys ei ollut rauhoittava valtakunnallisesti, eli kuulemma rekkakuljetus aika ajoin väsyttää kierukoita poikki, ei mikään lopulta harvinainen homma, sanoi LVI- kaveri.  Jotenkin kai kierukan tukirauta joskus asettuu huonosti kierukkaan ja jää joku väpättävä osa ja sehän kuparilla riittää... 

Etkö YPV:tä ajaessa ole vielä alkanut haaveilla apalalosta tai käänteispalosta?  Tosin jos on huippukuivat puut ja pesässä kaikki ohjauspellit kunnossa, niin saa silläkin hetken puhdasta savua aikaan.. 

Omassanikin on vielä alkuperäinen paisunta- astia mutta olen huomaavinani että paineet nousevat tappiin aiempaa helpommin?  saattaa olla kalvossa tihkua, eli seurailempa tarkemmin ja saattaa mennä ensi kesänä vaihtoon. 

Kyllä se monesti on mielessä jo kerinnyt käymään ala- tai kääteispalokattila. Kyllä siinä helpommalla lämmityksessä pääsisi. Sitä silloin rakennusaikaan ei asiaa ehkä liian tarkkaan miettinyt.

Onhan YPV siitä hyvä ettei ole turhan ranttu polttoaineelle, kaikki palaa mitä tulipesään laittaa. Tosiaan polttelen lähisahalla tulevaa pintaa ja parrunpätkiä mitä tulee kun epäkuranttia sahaillaan pois parrusta. Nyt syksyn aikaan poltin melko paljon polttokelpoisia muoveja puun seassa, niissä on hyvä lämpöarvo sama kuin öljyssä.
Nokesi ehkä enemmän kuin pelkällä puulla.

Ei nuo naapurit ole valittaneet savusta kun heillä itsellään tosivanha kattila jota poltetaan kitupoltolla.

[akWho]

Palataan vielä aiheeseen paineen nuoseminen lämmmitys järjestelmässä.

Tuossa aloitus viestissä kerroin kesän tilanteesta, nyt vaikuttas oireilu palanneen, eli painetta nostaa lämmityspuolelle.
Lirittelee varoventtiilistä vettä viemäriin koska paine liian korkea.  MISTÄ SE LIIKA PAINE TULEE?

[AKH]

Omassa järjestelmässä alkoi järjestelmän täyttöventtiili vuotamaan ja nosti pikkuhiljaa paineen varon laukaisuun asti, muutaman kerran sain remonttia siirrettyä avaamalla ja sulkemalla palloventtiiliä.

Vuoto oli niin pientä ettei näkynyt vesimittarissa.

[Repa]

Ite asennan paisunntasäiliöt aina venttiili ylöspäin ja vesitila alaspäin. Jos kalvoon tulee vuoto niin ton kanssa pystyy kikkaileman monta ( kymmentä ) vuotta, ei ainakaan tarvi kesken lämmityskauden ruveta hätäremppaan.

Paisunnan nollaus kuulemma kandee tehdä niin että pistää ilmapuolenpaineeksi vaikka 1 bar ja sitten laskee järjestelmän vesipuolen paineen nollaan ja siten korjaa paisuntaan normaalin esipainneen. Sen jälkeen täyttää vesipuolelle normaalin käyttöpaineen.

Monesti järjestelmän vajaapainetta korjataan lisäämällä vettä, yleensä vajaus on kuitenkin paisunnan ilmapuolella.

Itellä mysteeriksi on tullut semmonen että kattilan päällä olevaan "varaajaan" kertyy ilmaa. Ilman poisto on pallohanan takana ( varmuuden vuoksi ) vaikka siinä on ilmanpoistoventtiili.

Omassa järjestelmässä alkoi järjestelmän täyttöventtiili vuotamaan ja nosti pikkuhiljaa paineen varon laukaisuun asti, muutaman kerran sain remonttia siirrettyä avaamalla ja sulkemalla palloventtiiliä.

Vuoto oli niin pientä ettei näkynyt vesimittarissa.

Ei täyttöryhmäkään ole ikuinen.

[savonhumu]

Minun käsityksen mukaan paisunnan esipainetta ei voi luotettavasti tsekata, ilman että paisunta on tyhjä vedestä
Kokemusperästä tietoo ei isommin aiheesta ole, mutta putkarikaveri haasto, että aina pitäs paisunnasta laskee vedet veke kun esipainetta tarkistaa/muuttaa jos luotettavan lukeman haluaa.. Helppo hommahan tuo on jos on asennusvaiheessa huomioitu. Paisuntaoksaan varon jälkeen sulku ja just ennen paisuntapyttyä tyhjennyshana.. Paisuntasulku kiinni ja tyhjennyshana auki-> paisunta tyhjenee viemäriin letkun kautta-> paineen tsekkaus ja tyhjennys kiinni. Sitten vaan paisuntaoksan sulku auki ja lopuks täyttöryhmästä nostaa käyttöpaineen kohilleen.. Ilmauskello kun on paisuntaoksan ylimmässä kohin niin ilmatki tulee paisunnasta veke sen kautta..

[seppol]

Vesi on eniten tutkittu aine. Sen ominaisuudet tunnetaan laajalla paine ja lämpötila-alueella. + 4 asteen lämmössä se painaa tasan kilon kuutiodesimetri. Se on nykyisin 1 kg massan perusmääre.
Otetaan 1 kuutiometri vettä. Kun se lämmittään + 20, tilavuus kasvaa 1,7 l. Jos vesi lämmitetään + 4 - 100 asteteeseen tilavuus kasvaa 43,8 litraa / kuutio. Välillä 50 - 100 astetta kuutio laajenee 31,7 litraa.

Tämä laajeneminen tarvitsee tilaa ettei paine nouse liian suureksi. Omakotijärjestelmissä käytetään umpinaista kalvopaisuntaa. Sen voi asentaa joko vesipuoli ylös- tai alaspäin. Tuossa oli ohje että se asennettaisiin vesipuoli alaspäin. Siinä on vaan se hankaluus että paisuntaan vesipuolelle tullutta ilmaa ei saa mitenkään pois eikä sen määrääkään saa selville. Jos kalvo on rikki, esipainetta ei voi laittaa eikä mitata. Arviostaan sinne voi tietenkin ilmaa pumpata kun järjestelmä on täynnä.
Mulla paisunta on vesipuoli ylöspäin.

Kalvopaisunnan "hyötysuhde" on huono. Hyötytilavuus on aina alle 50 % kokonaistilavuudesta. Tein taulukkolaskentaan kaavan jolla lasketaan paisuntaan mahtuva vesi kun tilavuus ja esitäyttöpaine ja suurin sallittu paine tiedetään. Esimerkin vuoksi 100 l paisunta, esitäyttö 0,8 bar, loppupaine 1,5; vetä mahtuu 28 l.

[akWho]

Paine nousee 0,5 bar n.4 tunnissa vesitilavuutta on kuitenkin 2000 litraa ja 150 litranen paisari,
täytyy siellä jonkun kokoinen vuoto olla. Joko jommassa kummassa kierrukassa tai täyttöventtiilissä.

Kun laskin ylimääräistä vettä järjestelmästä pois niin tuli mieleen mitata määrä n.20 litraa/0,5 bar.
Täyttöventtiilin testasin aukaisemalla pikkuruuvin pallohanojen välistä, ei tullut vettä pallohanojen ollessa kiinni.
Mutta jos aukaisi jomman kumman palloventtiilin niin ruuvin reiästä alkoi lorottaa vesi ulos. Venttiili OK.
Taitaa vuoto olla kierrukassa arvais vaan kummassa.

[syrjaki]

Minkä ikäinen varaaja siellä on käytössä ja minkälaiset kierukat?

Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun juuri ostamaisillani varaajaa. Tällä hetkellä kiikarissa Akvan kolmen kuution solar malli. Tuohon ei vaan taideta kierukoita vaihdella helpolla, jos vuoto tulee.

[savonhumu]

Ainakaan 1000l solar pyttyyn ei kierukoita oo tehty vaihettaviks, vaikka niin luulin ku pyttyä ostin.. Tuskin on 3000l mallissakaan. Ihme touhua! NO jos puhkee kierukka niin sitten on edessä levarin laitto enshättään.

[VPJ]

Kalvopaisunnan "hyötysuhde" on huono. Hyötytilavuus on aina alle 50 % kokonaistilavuudesta. Tein taulukkolaskentaan kaavan jolla lasketaan paisuntaan mahtuva vesi kun tilavuus ja esitäyttöpaine ja suurin sallittu paine tiedetään. Esimerkin vuoksi 100 l paisunta, esitäyttö 0,8 bar, loppupaine 1,5; vetä mahtuu 28 l.

Onko muita vaihtoehtoja kalvopaisunnan ja avopaisunnan lisäksi?

[seppol]

Yksi vaihtoehto olisi sijoittaa kalvopaisunta lähelle ylintä patteria. Silloin sen esitäyttöpaine olisi pieni ja vettä mahtuisi enemmän. Kattilan tarvitsema paine syntyisi vesipatsaasta.

Toinen vaihtoeho on järjestää kalvopaisuntaan staattisen veden korkeuden suuruinen vakiopaine. Ilmaa laskettaisiin pois paineen noustessa ja pumpattaisiin takaisin kompuralla veden jäähtyessä.
Sitten voitaisiin ottaa käyttöön lisätilaa ilmalle ylimääräiseen säiliöön johon ei koskaan oteta vettä.

[syrjaki]

Ainakaan 1000l solar pyttyyn ei kierukoita oo tehty vaihettaviks, vaikka niin luulin ku pyttyä ostin.. Tuskin on 3000l mallissakaan. Ihme touhua! NO jos puhkee kierukka niin sitten on edessä levarin laitto enshättään.

Tässä käsityksessä oon itekkin. Kaikki kierukat asennetaan noihin valmiina tehtaalla ja jälkeenpäin muutokset vaatiikin sitten ilmeisesti laikkaa ja hitsausta.

Pitäisi vaan päättää perusmallin ja solarin välillä. Solarissa kierukat paremmin sijoitettu ja ilmeisesti ottavat lämmön paremmin varaajan yläosastakin, mutta käytännössä mahdottomia vaihtaa. Hintaero näyttää olevan luokkaa 500e, joten tuohon ei kaadu.

[akWho]

Minkä ikäinen varaaja siellä on käytössä ja minkälaiset kierukat?

Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun juuri ostamaisillani varaajaa. Tällä hetkellä kiikarissa Akvan kolmen kuution solar malli. Tuohon ei vaan taideta kierukoita vaihdella helpolla, jos vuoto tulee.

Varaaja otetuttu käyttöön 1999 kahdella kuparikierrukalla tuotto 35l/min, laippaliitokset.
Ovaalivarajassa syvyys mitta pieni eli ilmeisesti lyhyt malliset kierrukat jos ei ole mutkamalli.
Sitä en tiedä ovatko sileetä vai kampakuparia ovat lymynneet piilossa koko ajan.

Vastaava kuin kuvassa kierrukoiden sijoitus melkohyvä saa lämmintävettä melko pitkään.