Kannattaako halkoja lämmittää?

[Klapi]

miten puun kosteuden käy vallitsevista olosuhteista siirtymiseen vallitseviin olosuhteisiin.

Ai nii tää olikin olosuhteista toiseen siirtymisestä, rivienvälistä keskustelua  

Toiset ymmärtää ottaa ne lääkkeet ajoissa.

[Klapi]

Taas 5 g:pudotus: 1311 g.

Päätelköön noista kukin tykönänsä omat päättelynsä. Tarkoitus oli vielä kokeilla kuinka paljon kosteus imeytyy takaisin puuhun kun vien kalikat ulkovarastoon.

Hyvä kokeilu.

Tämä havaintona viime viikolta:

Timpurit asensi syksyllä ulkoseinään vaakaverhouspaneloinnin ja nyt talvella toiselle sivulle kans. Kuinka ollakkaan saumat pykälsi melkein laudan verran viidessä metrissä.

Kysymys:

Mikä oli turvottanut pihalla pinossa olleet laudat?

[Repa]

Joo, sattui vaan vaaka ja noi kalikat samaan paikkaan. Siitä se sitten lähti. 
Katotaan nyt sitten se tasapainokosteuskin kun ei kalikat ja kuivausuuni tunnu löytävän toisiaan.
Viime kesän ja syksyn ostoklapit suursäkissä ei kovin kuivia ole ylipäätään.

5 gramman päivävauhtia on menty jo monta päivää, sitkeesti pysyy viimeiset kosteudet koivukalikassa.

Päättelyjen suhteen ei tuossa mitään uutta ole, kirjallisuudessa tuo on esitelty monesti.
 
Kirjallisuudessa on esitetty myös tuo kutistuminen niin tangentin- ja säteensuuntainen kuin pituudensuuntainenkin  mutta turpoaminen ilmankosteuden funktiona on jäänyt vähemmälle. 
Ehkä joku puuseppä tietäisi valottaa asiaa.

[Pähkäilijä]

Kysymys:

Mikä oli turvottanut pihalla pinossa olleet laudat?

Puu turpoaa kostuessaan ja kutistuu kuivuessaan, mutta vain kun kosteussuhde on alle rajakosteus‐
suhteen UPSK. Puun turpoaminen / kutistuminen riippuu kosteuden lisäksi myös puun tiheydestä siten,
että mitä raskaampaa puuta niin sen suurempaa on tilavuuden suhteellinen muuttuminen. Koivu siis
turpoaa kostuessaan hieman enemmän kuin esimerkiksi mänty tai kuusi. Turpoaminen on likimain
suoraan verrannollinen puun kosteussuhteeseen U ja tilavuuden maksimimuutos on puulajista riippu‐
en noin 12–16 %. Kosteussuhteen ollessa yli 0,30 (tai kosteuden ollessa yli 23 %), ei puun tilavuus enää
muutu kosteuden lisääntyessä. Turpoaminen ja / tai kutistuminen täytyy ottaa huomioon esimerkiksi
mallinnettaessa kostean puun tiheyttä ja tilavuutta.

[akWho]

Lainaus käyttäjältä: akWho - 15.01.2013-12:46
Otin ihan mielenkiinnon vuoksi halkopinosta kolme erilaista kalikkaa kuivamaan pannuhuoneeseen ylös putkienpäälle.
Siellä lämpötila jotain 28 ºC lämmityksen jälkeen ja pikkuhiljaa tasaantuu. Punnitsin lähtölukemat keittiövaakalla
tarkkuus 5g... seuraillaan kuinka kalikat kuivaa 

Vuorokausi kuivamista:
1. Mänty puolipyöreä pintalauta max. paksuus 35 mm, alkupaino 935g nyt 870g -65g on 7%
2. Kuusi   vajaasärmäinen 2x4 lankku                       alkupaino 1040g nyt 945g -95g on 9%
3. Mänty tiukkaa juurilerstiä 75x105 mm                  alkupaino 1540g nyt 1480g -60g on 4%

Puu laatu ja koko näyttää vaikuttavan paljon kuivamiseen

4 vuorokautta kuivausta
1. Mänty puolipyöreä pintalauta max. paksuus 35 mm, alkupaino 935g nyt 825g -110g on 11,7%
2. Kuusi   vajaasärmäinen 2"x4" lankku                        alkupaino 1040g nyt 890g -150g on 14,4%
3. Mänty tiukkaa juurilerstiä 75x105 mm                    alkupaino 1540g nyt 1410g -130g on 8,4%

Annetaan olla vielä kuivamassa lisää....

Nyt 7 vuorokautta kuivamista
1. Mänty puolipyöreä pintalauta max. paksuus 35 mm, alkupaino 935g nyt 810g -125g on 13,46%
2. Kuusi   vajaasärmäinen 2"x4" lankku                        alkupaino 1040g nyt 875g -165g on 15,85%
3. Mänty tiukkaa juurilerstiä 75x105 mm                    alkupaino 1540g nyt 1390g -150g on 9,74%

Joutuu ottamaan desimaaleja lisää kun kuivuminen hidastuu, viimeisen 3 vrk. aikana painonpudotus 1,4-1,8%.
Puut olleet sisällä viikon kuivuminen keskimäärin 12,92%.

Nyt 12 vuorokautta kuivamista
1. Mänty puolipyöreä pintalauta max. paksuus 35 mm, alkupaino 935g nyt 795g -140g on 17,61%
2. Kuusi   vajaasärmäinen 2"x4" lankku                        alkupaino 1040g nyt 860g -180g on 20,93%
3. Mänty tiukkaa juurilerstiä 75x105 mm                    alkupaino 1540g nyt 1360g -180g on 13,23%

Kuusi kuivaa huomattavasti paremmin kuin mänty, onhan se huokoisempaakin.
Pannarissa pitäis päästä n.5% tasapainokosteuteen  lämpö 25-28ºC ilman suhteellinenkosteus 20%.
Oiskohan nuo pitänyt vielä aluksi mitata mauserilla niin olis nähnyt myös kutistumisen

[/quote]

[Repa]

Joo, sattui vaan vaaka ja noi kalikat samaan paikkaan. Siitä se sitten lähti. 
Katotaan nyt sitten se tasapainokosteuskin kun ei kalikat ja kuivausuuni tunnu löytävän toisiaan.
Viime kesän ja syksyn ostoklapit suursäkissä ei kovin kuivia ole ylipäätään.

5 gramman päivävauhtia on menty jo monta päivää, sitkeesti pysyy viimeiset kosteudet koivukalikassa.

Päättelyjen suhteen ei tuossa mitään uutta ole, kirjallisuudessa tuo on esitelty monesti.
 
Kirjallisuudessa on esitetty myös tuo kutistuminen niin tangentin- ja säteensuuntainen kuin pituudensuuntainenkin  mutta turpoaminen ilmankosteuden funktiona on jäänyt vähemmälle. 
Ehkä joku puuseppä tietäisi valottaa asiaa.

Nyt kalikoidenpaino on pudonnut 1280 g:aan. Eli 15 vrk ja pudotus 155 g ( 1435-1280), liki 11%.

Vieläkään ei ihan tarkkaan ole kukaan perustellut kannattaako puita kuivattaa/ lämmittää sisällä.

[Pähkäilijä]

Nyt kalikoidenpaino on pudonnut 1280 g:aan. Eli 15 vrk ja pudotus 155 g ( 1435-1280), liki 11%.

Vieläkään ei ihan tarkkaan ole kukaan perustellut kannattaako puita kuivattaa/ lämmittää sisällä.

tuota olen täälläkin pähkäilllyt ja vastaus lienee CANADA... Polttotapahtuma kuitenkin muuttuu jos pesällisessä on litra enemmän tai vähemmän vettä ja pystyykö tulisija reagoimaan siihen sitten samoilla ilmansäädöillä. Huonommalla tuurilla lämpöä karkaa enemmän piippuun mutta hyvällä tuurilla nokeentuminen vähenee (vaikkei se ulkokuivan puunkaan kanssa ole yleensä ongelma).

Keräsin tuonne aiheeseen liittyviä kuvia ja linkkejä

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=312.msg4731#msg4731

siellä on myös oma testi menossa. Harmi kun ei ole käytössä kuivaamouunia enää (vielä muutama vuosi sitten olisi voinut huoleti laittaa malliklapin uuniin hakenäytteiden viereen paistumaan vuorokaudeksi kun sellaisen kontrolliaseman vierestä kulki päivittäin) jossa ois voinut testata oman liiterikuivan puun kosteuden, mutta pääpiirteissään 15 vuorokaudessa on 10 klapia kuivanut pannuhoneessa 12.43 kg -> 11.08 kg, 1350g vettä haihtunut pois. Tosin kalavaaka ei ole tarkin mittari vaikka näyttö näyttää 10g tarkkuudella voi paino olla mitä tahansa eikä sunkaan näytön näyttämä...

Samaan aikaan on pannuhuoneen kattilaan mennyt 765 kg puuta joka ei ole samalla tavalla joka puolelta kosketuksissa sisäilman kanssa kun testi puumäärä "reikäisessä leipälaatikossa" joten pinossa ei vastaavaan kuivumisvauhtiin päästä ellei puita sitten pinoaisi tapuliin ja laittais vielä puhallinta ilmaa kierrättämään

Saas nähdä vieläkö helmikuun aikana tuosta puumäärästä saisi kilon verran painoa pois ja lähemmäs tasapainokosteutta ennenkun kevättä kohti mennessä rupeaa huoneilma kostumaan enemmän.

[Repa]

Juhannukseen asti ei tarvii kosteuden lisääntymisestä huolia.

Oma ymmärrys on että palamisreaktiot tulisijassa ovat sitä tehokkaampia ja kuumempia mitä kuivempia puut ovat ja mm. sitä kautta hyötysuhde kasvaa.

Sille kannattavuudelle pitäisi ne reunaehdot saada jotenkin ruodittua. Päivänselvää tietysti on että kuivattamiseen pyritään jo kaatohetkestä alkaen ja vaivaa kannattaa nähdä korjuuketjun joka vaiheessa.

Jos hyötysuhdelaskuissa otettais käyttöön tuo 5.2kWh/kg, niin olis kunkin oma asia kuinka märkiä puita polttaa.

Kosteus vähentää saantoa monintavoin, ei pelkästään veden haihtumislämmön verran.

Keräsin tuonne aiheeseen liittyviä kuvia ja linkkejä

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=312.msg4731#msg4731

Juu, oivaa perustietoutta, kiitos.

Nykyisten tutkimusten ja "gradujen" ongelmana on että kaikki tietous ammenetaan kirjallisuudesta joka sitten liitetään lähdeluetteloon, niinkuin on "opetettu".

Kuitenkin vanhat tiedot ja opit pitäisi kyseenalaistaa , eikä toistaa niitä silmät ummessa ainoina totuuksina!
Vielä nykyäänkin "päivänselviä totuuksia" pidetään oikeana tietona vaikkei niille löydy mitään perusteita eikä asia olekkaan ihan niin kuin kirjasta luetaan.

[syrjaki]

Jos ylimääräistä energiaa on saatavilla niin sitten niitä puita kannattaa energiatalouden kannalta kuivata. Tälläinen tilanne esim. on, jos pannuhuone kuumenee lämmitettäessä liikaa, jolloin ylimääräistä lämpöenergiaa voi tuohon käyttää. Ilmanvaihto luonnollisesti täytyy olla kunnossa myös aikana, jolloin tulet ei ole pannussa. Aurinkoenergiaa voi myös tarkoitukseen käyttää, jos sitä on ylimääräistä saatavilla.

Tilannetta voisi ajatella myös sähkölämmitteisen talon kannalta, jossa uuni. Ulkokuivat klapit voi tuoda toki esim. eteiseen lämpiämään ja kuivumaan ennen uuniin laittamista. Tässä tapauksessa vaan noita puita kuivatetaan käytännössä suoralla sähköllä. Toki niitä puita kuivataan myös uunin tuottamalla energialla eli siis edellisestä poltosta saadusta energialla kuivataan seuraavn polton puita. Tällöin tuo energia on vaan pois itse rakennuksen lämmittämisestä, joten se ei ole ylimääräistä. Rahan kannalta saman tilanteen saisi aikaan vaikka rakentamalla nyt sen lämpöeristetyn puuliiterin, jossa lattialämmitys sähköllä. Rahaa palaa itse rakennukseen huomattavasti, rakennuksen lämpöhäviöt aiheuttavat lisää energiahukkaa ja kuivaukseenkin käytetään energiaa. Fortumin osingot toki saataisiin nousuun, joten siltä kantilta voisin kannattaa ajatusta (itselle en tekisi kuitenkaan)

Taikasana on puiden kuivauksessa tuo "ylimääräinen" eli kuivauksen kannalta ilmainen energia. Ilman sitä hommassa ei ole rahan/energiatalouden kannalta mieltä.

PS: Ja taas oletuksena, että ne puut on ulkona kunnolla kuivattu. Ettei vaan kukaan ala inttämään ettei märkiä puita saa polttaa

[Repa]

No juu tässähän haen itse asiassa sitä että jos puukasaa kuivataan sisällä takan vieressä ja kulutetaan siihen energiaa vaikka 3kWh, niin lisääntyiskö palamishyötysuhde niinpaljon em. puukasasta saatais enemmän kuin 3kWh lisää verrattuna kuivaamattomin?

Mutulla sanoisin lisäys voisi olla jopa 5kWh?

[Klapi]

Jos ylimääräistä energiaa on saatavilla niin sitten niitä puita kannattaa energiatalouden kannalta kuivata. Tälläinen tilanne esim. on, jos pannuhuone kuumenee lämmitettäessä liikaa, jolloin ylimääräistä lämpöenergiaa voi tuohon käyttää. Ilmanvaihto luonnollisesti täytyy olla kunnossa myös aikana, jolloin tulet ei ole pannussa.

Mitenkähän vaikuttaa palamiseen ja hyötysuhteeseen tuo korvaus/paloilman kohonnut kosteus? Siis onko sittenkin ihan sama kuivaako ne puut siinä pannun vieressä vai pannussa?

Oma mielipide on että pannuhuoneen lämpimät osat täytyy olla niin hyvin eristettyjä että ylilämpöä ei ole ja pannun pitää pystyä polttamaan ulkokuivapuu tehokkaasti. Eri asia on tietysti jos puut on lumen ja jään peitossa...

[syrjaki]

Samaa mieltä kyllä itsekin. Tuota ylimääräistä energiaa ei pitäisi olla ja, jos on niin pitäisi pyrkiä eroon = eristää kattilat, putket, varaajat paremmin.

[Repa]

Samaa mieltä kyllä itsekin. Tuota ylimääräistä energiaa ei pitäisi olla ja, jos on niin pitäisi pyrkiä eroon = eristää kattilat, putket, varaajat paremmin.

Senverran hukkalämpöä pitää olla ettei tarvii patteria pannunviereen laittaa Toisaalta pitää saada jossain "ryskähhalarit"  ja rukkaset kuivattua kun tulee savotalta . Samalla kuivuu ja lämpii rölys puitakin jos on vapaata tilaa.

 Edelleenkin olen sitämieltä että saavutettu hyöty on isompi kuin kuivumiseen kulunut energia.

Joka käänteessä, sisällä tai ulkona, kannattaa hiukan nähdä vaivaa jotta ppuut saa mahdollisimman kuiviksi.
Kukin omien tilojen ja käytäntöjen mukaan: BAT ( paras mahdollinen tekniikka)

[jussi]

Kuten kirjoitin omasta puustrategiasta niin tuon osan talven tarpeesta sisälle juhannuksen tienoilla, tällöin kesän kuumuus (isot ikkunat etelään) kuivaa ennen syksyä vielä puita. Sitä ennen puut nähneet kaksi-kolme kevättä ulkona.

Nyt jouduin tuomaan ulkoliiteristä puita sisälle, olivat reilun viikon samassa tilassa josa kuivia olen pitänyt. Lämpötila ko tilassa talvella 8-13 astetta (ei lämmitetä, lämpöä johtuu lämpimästä tilasta).

"Sisäkuivat kesäpuut" eivät pihise yhtään mutta nämä nyt tuodut pihisee jonkun verran.
Energian antoa on vaikea mitata kun on uunilämmitys.

[Pähkäilijä]

Tällä hetkellä näyttäs että 10 vuorokauden jälkeen ei enää paljoa ole saavutettavissa. Tosin tuo mittalaitteen tarkkuus tekee omia tepposia vaikka näyttää 10 gramman tarkkuudella on paino sitten mitä sattuu