Kannattaako halkoja lämmittää?

[Klapi]

Nykytietämyksen mukaan ilmakuivana 10-15 prosentin kosteuspitoisuus olisi kustannustehokkainta

Millä ilmakuivausmenetelmällä pääsee 10% kosteuteen? N. 30 vuoden ja ainakin 100 000 m3 kokemuksella, ilman lämmitystä ei onnistu.

Kuten on jo aiemmin todettu, puu hakeutuu tasapainokosteuteen ympäristön kosteuden kanssa. Suomen olosuhteissa ulkokuivan polttopuun kosteus vaihtelee vuodenajan mukaan n.15-25% välillä. Ollen talvella, eli lämmityskaudella tuo 25%.

Puu pitäisi vakumoida kesällä, jotta se ei imaisisi syksy- ja talvi-ilman kosteutta itseensä.

Miksihän tuolla paikallisessa n. 500 megan hakelämpölaitoksessa ei kuivata puuta ennen polttoa?
 

[syrjaki]

Vesi:
sulamislämpö 333kJ/kg
höyrystymislämpö 2260kJ/kg
ominaislämpökapasiteetti sulana 4.182 kJ/(K*kg)
ominaislämpökapasiteetti jäänä 2.1 kJ/(K*kg)

Puu:
ominaislämpökapasiteetti kuivana 1.5 kJ/(K*kg)

Lämpöenergia Q=c*m*delta T, c= ominaislämpökapasiteetti, m=kappaleen massa, delta T=lämpötilan muutos
Sulamislämpöenergia Q=ms, m=kappeleen massa, s=sulamislämpö
Höyrystysmislämpöenergia Q=mr, m=kappaleen massa, r=höyrystymislämpö

Seuraavasta jätetty yksiköt pois selkeyden vuoksi:

Vesi:
2,1*11,5*10+333*11,5+4,182*11,5*70+2260*11,5=33427.51kJ (jää lämpenee, sulaa, vesi lämpenee, höyrystyy)
Puu:
1,5*36*80=4320kJ

Yhteensä: 37747,51= n. 10,5 kWh

Noin äkkiseltään laskettuna, voi olla, että on ajatus tai huolimattomuusvirhettä mukana, mutta viisaammat korjatkoon.

10.5kWh siis pitäisi kuluttaa tuohon puun lämmittämiseen. Jos hukkaenergiaa ei ole saatavilla otetaan tuo tarvittava energia kattilalla aikaisemmin tuotetusta.

Lämmintä puuvarastoa laskettaessa tarvitsee sitten jo ottaa huomioon eristeet ym. Talon neliöihin vertaamalla voi tuolle pohtia energian kulutusta, joka siis on täysin hukattavaa energiaa ja joudutaan tuottamaan kattilalla.

[Klapi]

Hakkeen hinta on vielä niin edullista ettei kannata. Vanhanaikainen polttolaitos.
Taitaa kuitenkin olla puolen Megan laitos.
Tuossa Suomen suurin biovoimalaitos.
http://www.pohjolanvoima.fi/voimalaitokset/lampovoima/lappeenranta

Kyllä se tuolla lähiseudun vomalassa maksimissaan n. 580 megan teholla pannu puhisee (tai oikeesti niitä on kaks)

Joten voit vetää sinne econaturees tuon Lappeenrannan voimalan!!

[Klapi]

Hakkeen hinta on vielä niin edullista ettei kannata. Vanhanaikainen polttolaitos.

ÖÖ ootko tosissas? Proffa ottaa kiesin alle ja käy tutustuun mittakaavaan millä ko. toimintaa tehdään.

Tuollaiseen isoon polttolaitokseen menee rekallinen tavaraa joka toinen minuutti, mittakaava on niin suuri että minkään kokoluokan kuivain ei olisi ikinä kannattava eikä mahdollinenkaan.

Siksi luonnonkuivaus on ollut ja on jatkossakin tehokkain ja taloudellisin polttopuun kuivausmenetelmä. Polttotekniikat on sovellettava luonnonkuivan puun polttoon!

Olen todella huvittuneena lukenut tuon econaturen puuvaatimuksia ja niistä kyllä huomaa että proffa on päässy analysaattorilla säätämään palotapahtuman labrakuivalle ja kokoiselle puulle,jota ei normi taloudesta löydy!

[Klapi]

missäspäin tuon teholuokan biovoimalaitos on ?

Kyllähän se nyt yliopistomiehen täytys tällainen tieto tietää?

[Klapi]

Tässä vielä Proffalle ja muillekkin Vtt:n tekemää testiä klapin ulkokuivauksesta häkissä. Yhdessäkään raportissa en ole nähnyt päästyn 10% kosteuteen.



Kuivaminen on kesän säistä kiinni, kuten käppyröistä fiksuimmat huomaavatkin.

Edit: kuvaa pienemmäksi

[Pähkäilijä]

Vesi:
sulamislämpö 333kJ/kg
höyrystymislämpö 2260kJ/kg
ominaislämpökapasiteetti sulana 4.182 kJ/(K*kg)
ominaislämpökapasiteetti jäänä 2.1 kJ/(K*kg)

Puu:
ominaislämpökapasiteetti kuivana 1.5 kJ/(K*kg)

Lämpöenergia Q=c*m*delta T, c= ominaislämpökapasiteetti, m=kappaleen massa, delta T=lämpötilan muutos
Sulamislämpöenergia Q=ms, m=kappeleen massa, s=sulamislämpö
Höyrystysmislämpöenergia Q=mr, m=kappaleen massa, r=höyrystymislämpö

Seuraavasta jätetty yksiköt pois selkeyden vuoksi:

Vesi:
2,1*11,5*10+333*11,5+4,182*11,5*70+2260*11,5=33427.51kJ (jää lämpenee, sulaa, vesi lämpenee, höyrystyy)
Puu:
1,5*36*80=4320kJ

Yhteensä: 37747,51= n. 10,5 kWh

Noin äkkiseltään laskettuna, voi olla, että on ajatus tai huolimattomuusvirhettä mukana, mutta viisaammat korjatkoon.

10.5kWh siis pitäisi kuluttaa tuohon puun lämmittämiseen. Jos hukkaenergiaa ei ole saatavilla otetaan tuo tarvittava energia kattilalla aikaisemmin tuotetusta.

Lämmintä puuvarastoa laskettaessa tarvitsee sitten jo ottaa huomioon eristeet ym. Talon neliöihin vertaamalla voi tuolle pohtia energian kulutusta, joka siis on täysin hukattavaa energiaa ja joudutaan tuottamaan kattilalla.

Kiitos,

jos lähtökohtaisesti 50 kilossa 23% puuta on 200 kWh menee tuohon alkulämmitykseen eli 5.25% jos onnistus vailla hukkalämpöä. Tosin ei onnistu kun ilmaa pitää kierrättää että lämmin kostea ilma tulee pannusta poiskin. Poistoputkelle lauhdutin vaikka lämmityksen paluukierron vedestä. No tälläistä laitteistoa ei vielä ole joten yli 5% pitää hyötysuhteessa saada enemmän että puu kannattaa sisällä kuivattaa.

[Klapi]

Silloin kun päästään alle 10 kosteusprosentin, niin hyvällä mallilla olisi. Kuten esimerkiksi puupelletin kosteusprosentti.
Ylimääräinen kosteus aiheuttaa myöskin polttokohteen likaisuutta ja puhdistuksen tarvetta.
Nykytietämyksen mukaan ilmakuivana 10-15 prosentin kosteuspitoisuus olisi kustannustehokkainta, eikä tarvitse ylimääräistä prosessointia jatkojalostuksen suhteen. Tuolla kosteuspitoisuudella hyvä polttolaitos antaa hyvän polttosuhteen.

Mihin perustuu nämä 10-15 prosentin ilmakuivausprosentit? Tä?

Ei taida todellisuus ja teoria kohdata?

[syrjaki]

http://www.alholmenskraft.com/fi/production/boiler

Tuossa ainakin omien sivustojensa mukaan maailman isoin biovoimala.

"Voimalan kattila on maailman suurin biopolttoaineella käyvä CFB-kattila (kiertoilmaleijupetikattila), jonka teho on 550 MWth"

"Turbiini tuottaa 240 MW sähköä, 100 MW prosessihöyryä ja 60 MW kaukolämpöä. "

[seppol]

Olen Klapin kanssa samoilla linjoilla. En viitsi ruveta laskemaan puun kuivatusenergioita  kun se ei kannata ainakaan niin että tehdään lattialämmitys ym. Kuivamista voi edistää puhaltamalla ilmaa tai edullisella tavalla sitä vähän lämmittääkin mutta kuivatusenergiaa ei kannata puista ottaa. Siihen voisi käyttää vaikka yksinkertaista aurinkokeräintä ja lämmittää ilmaa muutamalla asteella. Siitä on saatavissa suuria lämpömääriä mutta ei korkeita lämpötiloja. Olis paljon edullisempaa kuin lämmittää varaajia.

Keittiön ikkunasta näkyy Kaukaan energian voimalan piippu. Tuotettu teho yhteensä 385 MW, sähköä 125, prosessihöyryä 150 ja kaukolämpöä 110.  Laitos tuottaa 80 % tehostaan biopolttoaineilla. Kaupungin kaukolämmön tarpeesta se tuottaa 85 %. Sinne ei voi ajatellakaan kuivattaa polttoaineita keinotekoisesti.

Tuo puiden sisälle tuominen ei kuivata puita vaan palauttaa niiden kosteuden alkuperäiselle tasolle kesä jäljiltä.

[Pähkäilijä]

Mihin perustuu nämä 10-15 prosentin ilmakuivausprosentit? Tä?

Ei taida todellisuus ja teoria kohdata?

kamarikuivaamo tyyppiseen ratkaisuun. Käytössä monellakin sahalla.

edit

Energiankulutus 1,2 – 1,8 kWh/kg haihdutettua vettä

lauhdekuivaamolla pääsee Energiankulutus 0,8 - 1,2 kWh/kg haihdutettua vettä

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/puutuoteteollisuus/ensijalostus/puutavaran_kuivaus/index_kuivausmenetelmat.html

[syrjaki]

Klapi varmaan meinasi, että ei taida onnistua kosteusprosentit ilman ulkopuolista lämmönlähdettä...

[Klapi]

Klapi varmaan meinasi, että ei taida onnistua kosteusprosentit ilman ulkopuolista lämmönlähdettä...

Juuri näin. Puuhan on varastoitunutta aurinkoenergiaa ja miks ihmeessä sitä pitäs jotenki keinotekoisesti kuivattaa kun se kuivaa joka vuosi tuonne 15-25% tietämille luonnostaan?

Jos proffat kehittää niin huonoja kattiloita että niillä ei pysty polttaan ku kamarikuivattua puuta, niin enpä enään ihmettele suomen ja suomalisten menetettyä kilpailukykyä mailmalla.

[Quergus Robur]

Kauhea homma! 800 mottia tunnissa ja kaikki varmaan kuoripuoli ylöspäin....

[Repa]

Energiataseen kannalta taitaa olla ihan sama kuivaako puita uunissa vai uunin vieressä.

Olen kuitenkin sitä mieltä että mitä kuivempia ja lämpimämpiä puut ovat sitä tehokkaammin palaminen tapahtuu. Eli tuo hyöty tulee siitä että palaminen on nopeampaa ja kuumempaa, jolloin tulisijan hyötysuhde paranee jopa merkittävästi.

Paljonko kilosta vettä tulee sitä höyryä jota ajetaan tulisijan konvektioosan läpi? Ainakin se jarruttaa tota tulisijan "aineenvaihduntaa" ja alentaa savukaasujen lämpötilaa.

Voisko karrikoiden ajatella että kohtuu palaminen olisi  että palamisen ja savukaasujen lömpötila normaali puilla  on 850 C ja hormiin 150 C. Erotus siis 700 C.
Tai kuivilla puilla palaminen 1150 C ja hormiin 300 C, erotus olis 850 C.

Jotenkin noin olen asian kuvitellut olevan.