Kannattaako halkoja lämmittää?

[Klapi]

Kertoisitko missä 500 MW:n hakelämpölaitos sijaitsee ?
Keskustellaan sitten poltettavan biopolttoaineen kuivatusmenetelmistä sen jälkeen.

Näinhän se on helppo laittaa pää pensaaseen ja poistua takavasemmalle kun loppuu faktat

[Pähkäilijä]

Mihin perustuu nämä 10-15 prosentin ilmakuivausprosentit? Tä?

Ei taida todellisuus ja teoria kohdata?

Juuri näin. Puuhan on varastoitunutta aurinkoenergiaa ja miks ihmeessä sitä pitäs jotenki keinotekoisesti kuivattaa kun se kuivaa joka vuosi tuonne 15-25% tietämille luonnostaan?

Jos proffat kehittää niin huonoja kattiloita että niillä ei pysty polttaan ku kamarikuivattua puuta, niin enpä enään ihmettele suomen ja suomalisten menetettyä kilpailukykyä mailmalla.

Eihän tässä kyse ole ollut kattilasta vaan polttopuusta ja sen kuivattamisesta.

Kuten itsekin huomasit kesällä puu saadaan 15% paikkeille kun sitä vähiten tarvitaan ja talvella se on ulkona 25% paikkeilla kun kulutus on suurinta kuten tasapainokosteuskuvan linkitit.

Monet ovat täällä tällä hetkellä mittaamassa kuinka nopeasti tasapainokosteus löytyy talon sisäpuolelta. Meillä näyttäisi olevan puun tasapainokosteus vähän yli 8% tällä hetkellä kun sisällä on 22c lämmintä ja hiuskosteusmittari näyttää 46%



Teoriasta käytäntöön

Kävin sitten hakemassa 10 klapia päistä avoimesta liiteristä jossa nuo on olleet pinossa kolmisen vuotta. Laatikko sidontaremmin kanssa painaa 2.22 kg - kokonaispaino 14.65 kg joten puuta

12.43 kg 16.1.2013 1900

mikäli suhteellinen kosteus on 25% on silloin vettä 3.1075 kg. Aika ja Rapalan kalavaaka näyttää mitä tulee tapahtumaan. Nyt laatikko on pannuhuoneessa.

Kuvassa "vähän" rojektit vaiheessa, vasemmalla uusi korvausilmalämmitinhormi ja "leipälaatikossa" 12.43 kiloa juuri ulkoa tuotua puuta  

[Klapi]

Edelleen odotellaan vastausta  Suomessa olevasta 500 MW:n hakelämpölaitoksesta, missä sellainen sijaitsee?

Korjaan sen verran että laitos polttaa haketta ja turvetta. Laitos sijaitsee Oulussa. Tosin vuotuinen hakkeenkulutuskin on luokkaa 500 000 tonnia.

Niin, millä luonnonkuivausmenetelmällä polttopuu saadaan kuivattua 10% kosteuteen?

[savonhumu]

Tämän linkin takaa hieman miettimisen aihetta itsekullekkin..
http://truckcitycbgps.com/Sunlight%20heater.htm
Ei muutaku puolilämmin "liiteri" rakenteille ja kolmena vuodenaikana tuommosella puhaltelis halkopinoja.. Talvella en usko että juuri mitään tois.. vesipatteri yläpitolämmitäjäks vaikka 12-asteeseen sääjetyllä termostaatilla niin ei mene kuivatukset harakoille
Toinen mikä tuli mieleen kuivatukseen on hevosmiesten konsti kuivata pienpaaleja pölyämättömäks, mutta enerkiaa menee puhaltimen pyöritykseen, vaikkei lämpövastusta tarviikkaan...
Ylläolevat on sitte vaan puhasta pohiskelua, joista ei mittään käryä onko edes kannatavaa ja tulisko kuivaa puuta vai ei

Itse olen edelleen mukavuusnäkövinkkelin kannattaja, mutten kiellä etteikö sisälletuonnista hyötyä sais jos hukkalämmöllä kuivatellaan ja muutenki...

[Quergus Robur]

http://www.alholmenskraft.com/fi/production/fuel/wood

[Klapi]

                           Kapasiteetti     (MWth)      Turpeen osuus
Toppilan voimalaitos Oulun Energia Oulu 532       89 %

On kaukana hakkeenpolttolaitoksesta. Hakkeen osuus maksimissaan 11 %. Polttotekniikka mahdollistaa hakkeen ( vasaramurskattu hake ) polton turpeen mukana. Tukipolttoa myös öljyllä.
Toppilan laitos on siis samankaltainen kuin hiilipölykattila ja polttaa fossiilisia polttoaineita, ei mikään biopolttolaitos.

Pähkäilijä on kertonut aikasemmassa viestissä pääpiirteittäin puun kuivatuksen ennen polttoprosessia. Esiarinalliset kaasuttavat laitteistot pääasiassa kuivattavat biopolttoaineen alle 10 kosteusprosentiin.

Tä? Minä kun olen kuvitellut et se poltettava puu kuivaa uunissa 0% kosteuteen   Väitit että ulkona kuivuva puu saavuttaa 10% kosteuden kuivaessaan. Vitsi, enpä olis uskonut Topia näin välkyksi että hoksaa puun kuivavan vielä uunissakin

Oliko tässä ketjussa oleellista joku hakevoimalaitos??? Tosin ne tänäkin vuonna Toppilassa poltettavat 500 000 m3 haketta kuivatetaan luonnonkuivauksella n. 30-40% kosteuteen.

Siis Proffalla ei ollutkaan mitään uutta annettaavaa tähän ketjuun, kuhan tuuli huulia (näppistä) heiluttelee??

[jiihuima]

Alkuperäinen kysymys:

Onko kannattavaa tuoda halot ulkoa lämpiämään sisälle, vai lämmittää ne vasta kattilassa polton yhteydessä?
Mitäs mieltä vaihtoehdoista,hyödyt ja haitat?

Tätä samaa minä penäsin, että onko tuolla klapin lämmöllä ja niillä viimesillä kosteusprosenteilla kuinka suuri merkitys normaalissa käytössä. Mulla olis pienillä järjestelyillä mahdollisuus pitää isompikin, noin kuukauden klapimäärä sisällä lämpimässä, mutta ilmaan siirtyvien epäpuhtauksien määrä arvelluttaa... tilaa kun ei saa niin hyvin eristettyä asuintiloista.

Nyt siis tilanne, että puu on taivasalla kolme vuotta kuivattua ja kosteus piikkimittarilla 20%, mittausta varten uudelleenhalkaistun klapin halkaisupinnalta. Välillä oon ottanut useemman päivän tarpeen lämpimään ja välillä suoraan lämmittämättömästä kellariliiteristä kattilaan. Selkeää eroa en oo havainnut.

[Klapi]

sahanpurun ja kutterinlastun kosteuspitoisuudet vaihtelevat tapaus kohtaisesti. Viimeksimainittujen lajikkeiden kosteusprosentit liikkuu 10-15 kosteusprosentin haarukassa, riippuen varastointiolosuhteista.

Miksi sekoitat sahanpurun ja kutterinlastun kosteudet puupilkkeen kosteuksiin? Sahanpuru ja etenkin kutterinlastu on koneellisesti kuivattua puuta.

[Pähkäilijä]

http://www.valvira.fi/files/ohjeet/Puun_poltto-opas.pdf

Halkojen säilytys
ja kuivatus asuinhuoneissa ei kuitenkaan ole
suositeltavaa, sillä polttopuiden pinnalla on
yleensä mikrobikasvustoja, joista voi vapautua sisäilmaan terveydelle haitallisia itiöitä tai
mikrobien aineenvaihduntatuotteita.  

[kahe]

Tajusinpa muuten eilen vasta, että miksi varastossa oleviin briketti pakettien muovinpintaan on tiivistynyt&jäätynyt kosteutta. Loppusyksystä pilkoin muutaman kostean lavan ja kasasin ne nurkkaan kuivumaan. Ovat sitten luovuttaneet jonkun litran vettä. Revenneistä briketti-paketeista huomaa, kuinka imasee kosteutta sisäänsä kuiva briketti (ilmoitettu kosteuspitoisuus 7%). Turpoaa melkein tupla kokoiseksi ja palavat kyllä huonomminkin heti. Yleensä se turvonnut pala on siellä arinan päällä viimeisenä könttinä, kun muut ovat palaneet pois.

[vmj]

Silloin kun päästään alle 10 kosteusprosentin, niin hyvällä mallilla olisi. Kuten esimerkiksi puupelletin kosteusprosentti.
Ylimääräinen kosteus aiheuttaa myöskin polttokohteen likaisuutta ja puhdistuksen tarvetta.
Nykytietämyksen mukaan ilmakuivana 10-15 prosentin kosteuspitoisuus olisi kustannustehokkainta, eikä tarvitse ylimääräistä prosessointia jatkojalostuksen suhteen. Tuolla kosteuspitoisuudella hyvä polttolaitos antaa hyvän polttosuhteen.

Pelletit tehdään monasti joko sahan- tai kutterinpurusta. Puu sahataan tuoreena, ei kuivana mistä seuraa suoraan se, että sahanpurun kosteus on sama kuin tuoreen puun. Kutterinpuru on yleensä kuivaa, sillä tuoreita lautoja ei juurikaan höylätä, mutta vastaavasti kutterinpurun saanto pellettibisnekseen on selvästi sahanpurua rajatumpaa ja kutterinpurusta kilpailevat myös tuotantoeläinten kanssa töitä tekevät. Pelletin tarvitsema kuivaaminen heikentää polttoaineen kokonaistaloudellisuutta merkittävästi.

"Ilmakuivaa" 10-15% puuta ei saa tehtyä kuin koneellisesti. Vertaa vaikka niin sanottua "uunikuivattua" lattialankkua, jonka kosteusprosentiksi ilmoitetaan yleensä alle 10% ja itse lauta on pakattu muoviin...

[jiihuima]

Esimerkiksi 20 kosteusprosenttinen kuivataan 10 prosenttiseksi, hyöty 14.5 prosenttia lämpöarvossa.

Nyt ei tarvi ku keksiä, että miten tuo tehdään kustannustehokkaasti. Ja kattilan ulkopuolella.

[vmj]

Sahanpuru kuivuu oikein varastoituna polttokelpoiseksi muutamassa kuukaudessa.

Otetaan edellinen talteen muiden totuuksien jatkoksi.

Millä tavalla sahanpuru kuivataan "oikein", että se kuivuu "muutamassa kuukaudessa" polttokelpoiseksi?

On muitakin pelletinpuristajia kuin VAPO tai sen sopimustuottajat.
Nykypäivän tekniikka mahdollistaa pelletinpuristamisen suoraan kaadetusta puuaineksesta.

Tähänkin olisi kiva saada oikeaa tietoa. Miten tämä tekniikka huomioi puun kosteuden?

[Klapi]

Esimerkiksi 20 kosteusprosenttinen kuivataan 10 prosenttiseksi, hyöty 14.5 prosenttia lämpöarvossa.

Ja paljonkohan kuluu energiaa tuohon kuivaamiseen? Entä paljonko kuivauslaitteet maksaa? Paljonko puun vakumointi kuivauksen jälkeen maksaa? (jotta se ei imaise takaisin ilmankosteutta, esim. kuljetettaessa ja varastoitaessa)

Tää Topi on joku trolli, sotkee ja sekottaa keskustelua ihan huvikseen ja lyttää kaikkien muiden faktoja esittäneiden mielipiteet, vaikka itse ei esitä ensimmäistäkään faktaa. Joka ikisellä keskustelusäikeellä näyttää olevan sama homma.

[vmj]

No se on hyvä, että joku taho pitää virikkeelistä keskustelua yllä.

Vilhun linkittämät tutkimukset olisi kaikkien epäilevien Eerojon syytä lukea huolella, niin ei jää kenellekään epäselväksi asiat.

Fysikaalis-kemiallisesti sitotunutta vettä poistuu kuivatettavasta puusta 20-25 %:n kosteustasolla.

Vilhulta sai jotain faktaa, joiltain toisilta ei saa mitään...

Vilhun linkittämät tekstit käsittelevät kombivoimaloiden polttoaineeksi kuivattavaa biomateriaalia, lähinnä haketta. Linkitetystä Motivan tekstistä käy selville, että tuon tehdaskokoisen, merikontteja ilmakäytävänään käyttävän kuivaimen takaisinmaksuaika on 14-15 vuotta, muuttujina on mm. CO2-päästömaksut, energian yleinen hinta ja saatavilla oleva jätelämpö mitä tuokin järjestelmä käyttää. Tekstistä käy myös selville, että biopolttoaineeseen jää kosteutta, jonka vuoksi kasaa pitää tuulettaa myös kuivaamisen jälkeen. On selvää ettei tuosta tavarasta ole pellettien raaka-aineeksi, eikä sitä siihen ole tarkoitettukaan vaan Kokkolan voimalaan. TTY:n dokumentista käy selville, että "Toimittajien tarjouksista yksikään konsepti ei ollut kannattava." Topin sahanpurukuivuri on vielä mysteeri.