Kannattaako halkoja lämmittää?

[syrjaki]

Keskustelussahan oli kyse niistä viimeisistä kosteusprosenteista ja niiden kuivaamisesta. Eikai kukaan nyt enää "kaatokuivaa/märkää" suoraan mene kattilaansa työntämään niinkuin isompiin laitoksiin voidaan työntää.

Viimeisimmässä linkissä hommaa ei saatu mitenkään kannattavaksi kuin aurinkoenergiaa ja mekaanista kuivausta (sekoitus tms?) hyödyntämällä. Noilla voi päästä kannattavasti jo lähes klapien kosteustasolle, johon ne luonnostaan ulkona kuivuvat.

Vieläkään ei ole näkynyt yhtään laskelmaa, jossa todistettaisiin, että polttokuiva, ulkona kuivattu klapi kannattaisi lähteä ulkopuolisella energialla kuivaamaan. Poikkeus toki, jos sitä energiaa on ylimääräistä eli se on ilmaista.

[seppol]

Syrjaki on oikeassa. Suuressa laitoksessa, joka tuottaa höyryä, on ylimääräistä energia aina saatavilla. Jos sitä ei saada kaukolämpöön, sitä on johdettava vaikka järveen. Sillä voi polttoaineitakin kuivattaa.

Topi tuossa kehui Vilhun kaavoja vaikka ne väärin onkin. Kosteuden noustessa niissä on huomioitu vain polttoaineen väheneminen mutta ei lisääntyneen veden keittämistä.

[Klapi]

Laskelmia ja todisteita....todisteita ja laskelmia. Jos omasta mielestä tuntuu siltä, ettei mitään vaikustusta poltettavan puun kosteudella, niin joka pesälliseen kun heittää puolen ämpärillistä vettä se varmaan on hyväksi.
Jos kattilalaitoksesta ei osaa ottaa häviöinä prossessilämpöä talteen tai hyödyntää sitä puun kuivatukseen, niin olkoon minun puolestani keskustelu tässä.

Kysymys kuuluikin: KANNATTAAKO HALKOJA LÄMMITTÄÄ?

Sun kannattas suunnitella nuo kattilalaitokset sellaisiksi että ne voi ulkokuivaa 15-25% kosteudessa olevaa puuta tehokkaasti polttaa. Olet lähtenyt ihan pers edellä puuhun, kun et ole selvittänyt puun luonnollista kuivamista ja tasapainokosteutta.

[Klapi]

Ei Topi mitään kaavoja kehu, olen vain kertonut mahdollisuuden lukea pari tutkimusta huolella.
Itselleni tutkimuksista ei ole mitään uutta tullut, vaikka en ole kaikkia tutkimuksia lukenutkaan. Senverran seppol sinua valistaisin, ettet kyseenalaistaisi mainittuja tutkimuksia. Ei kanattaisi puskista huudella mutu ja maallikko tuntumalla.

UGH, OLEN HERRA HIDALGO

(ei mun tarvi mitään tutkimuksia lukee kun tiedän kaikesta kaiken) (tälle sairaudelle on nimikin, NARSISMI)

[jiihuima]

Jos kattilalaitoksesta ei osaa ottaa häviöinä prossessilämpöä talteen tai hyödyntää sitä puun kuivatukseen, niin olkoon minun puolestani keskustelu tässä.

Esiarinalliset kaasuttavat laitteistot pääasiassa kuivattavat biopolttoaineen alle 10 kosteusprosentiin.

Eli päästiinkö tässä siihen lopputulemaan, että pitää olla oikeanlainen kattila, niin puusta saadaan se ylimääränen kosteus(15% ylittävä) ennen polttoa pois. Muuten se ei kannata?

Onko nuo normaalit käänteispalokattilat semmosia esiarinallisia kaasuttavia laitoksia? Google ei antanu yhtään tulosta sanalla esiarinallinen.

[syrjaki]

Alkaa olemaan nykyisten käänteispalokattiloiden hyötysuhdekin pikku hiljaa jo sillä tasolla, että tuosta, kun lähdetään vielä paljon parantamaan niin lopputuloksena loppuukin jo veto piipusta Käänteispalosten ideaan kuuluu myös se, että puu ensin kuivaa varastopesässä ennen kaasutusta.

Jotkut varmaan kantaa kaivovedenkin sisälle lämpiämään ennen perunoiden keittoa, sehän on "energiataloudellista"

PS: itselle poltettava puu on aina ulkona kuivatettua, aurinkoenergialla.

[vmj]

Ei Topi mitään kaavoja kehu, olen vain kertonut mahdollisuuden lukea pari tutkimusta huolella.
Itselleni tutkimuksista ei ole mitään uutta tullut, vaikka en ole kaikkia tutkimuksia lukenutkaan. Senverran seppol sinua valistaisin, ettet kyseenalaistaisi mainittuja tutkimuksia. Ei kanattaisi puskista huudella mutu ja maallikko tuntumalla.

Montako kertaa linkitetyissä tutkimuksissa esiintyy sana "sahanpuru"? Ei montaakaan; näistä tutkimuksista, Topi, et saa mitään vahvistusta väitteillesi sahanpurun kuivaamisen suhteen. Tuskin olet edes lukenut niitä. Tämä on ymmärrettävä niin, että jos pitäisi käsitellä jotain muuta kirjallista teosta kuin Econaturen käyttöohjetta, ei Topilta löydy asiaan tietoa, pelkkää "minä tiedän, olen 40 vuottaa puuta polttanut". Tuollaisella asenteella ei tutkimusmaailmassa pitkälle lennettäisi.

[lorvi]

Täällä lämmitetään halot samalla kun kattilakin. Ei kannata kommentoida. Yleinen, ehkä yleisin käytäntö kuitenkin.

[lorvi]

Ei sitä normaalisti montaa kertaa tarvitse housuihinsa kusta, kun huomaa, että se lämmitää vain hetken.
Toisille sen oivaltaminen kestää pidempään.

Joillain sekin on tuoreessa muistissa, ilmeisesti oivalsin nopeasti kun siitä on jo liki 60 vuotta kun viimeksi kusin housuuni. En oikein voi enempää kommentoida kun muistikuva niiltä ajoilta on todellakin hämärtynyt.

[Pähkäilijä]

kosteus % lämpöarvo kWh/kg tarvittava teho poistaa litra vettä (kWh/kg)
55           2,08
50           2,38
45           2,69
40           3,00
35           3,30
30           3,61 -> 36.1 kWh/10 kg -> 22%     4.1 x 9 kg =    36.9 kWh - tarvittu teho 0.7 kWh -> +0.1  kWh
25           3,91 -> 39.1 kWh/10 kg -> 16.7% 4.44 x 9 kg =  39.96 kWh - tarvittu teho 0.8 kWh -> +0.06 kWh
20           4,22 -> 42.2 kWh/10 kg -> 11.1%  4.8 x 9 kg =    43.2 kWh - tarvittu teho 1.2 kWh ->  -0.2  kWh
15           4,53 -> 45.3 kWh/10 kg ->  5.6%   5.1 x 9 kg =    45.9 kWh - tarvittu teho 1.4 kWh ->  -0.8 kWh
10           4,83  ->48.3 kWh/10 kg ->     0% 5.44 x 9 kg = 48.96 kWh -  tarvittu teho 1.6 kWh ->  -0.94 kWh
5             5,14  ->102.8 kWh/20kg->     0% 5.44 x19 kg = 103.36 kWh- tarvittu teho 1.8 kWh -> -1.24 kWh
0             5,44

siinä se pääpiirteissään vastaus alkuperäiseen kysymykseen kannattaako puita kuivata sisällä. Solun sisäistä kosteutta poistettaessa tarvitaan enemmän energiaa kuin mitä lopputuotteesta saadaan joten siellä 23% paikkeilla on nollalinja.

Montako kertaa linkitetyissä tutkimuksissa esiintyy sana "sahanpuru"? Ei montaakaan; näistä tutkimuksista, Topi, et saa mitään vahvistusta väitteillesi sahanpurun kuivaamisen suhteen. Tuskin olet edes lukenut niitä. Tämä on ymmärrettävä niin, että jos pitäisi käsitellä jotain muuta kirjallista teosta kuin Econaturen käyttöohjetta, ei Topilta löydy asiaan tietoa, pelkkää "minä tiedän, olen 40 vuottaa puuta polttanut". Tuollaisella asenteella ei tutkimusmaailmassa pitkälle lennettäisi.

elä nyt sekota aihetta, täällä jo joku englantia opiskelleensa kehunut suomensi sahanpurun jätteeksi... - tosin niin teki google kääntäjäkin 

[lorvi]

No sitten on päässyt yhdestä ongelmasta eroon, vieläkun ymmärtää polttaa kuivaa puuta, niin vot.

Vastaappa kerrankin huutoosi jos sinussa on senveran miestä.
Mistä päättelet/tiedät minun polttopuuni kosteusprosentin, ja yleesäkään onko ne kuivia vai märkiä?
Millä perusteella väität, että poltan märkiä puita?

Topin on pakko vastata.

[lorvi]

Jos tulkitsen oikein sanomaasi " Täällä lämmitetään halot samalla kun kattilakin. ", niin polttopuusi laitat kosteana kattilaan.

Miksi tulkitset, lue jos osaat. Sana lämmin tai kylmä tarkoittaa ihan muuta kuin kostea tai kuiva.
Etkö osaa suomea vai etkö kykene ymmärtämään sanojen merkitystä.

Muusikko/artisti saattaa tulkita jonkun toisen kappaletta.

[syrjaki]

Econaturehan hyväksyy ohjeensa mukaan 20% kosteuden. Meinaat siis Topi, että tämä ulkona hyvin kuivatettu puu poltettuna tuossa suomalaisessa (ruotsalaisessa) kattilassa aiheuttaa naapurustoon leviävää kitkerää savua? Hieman epäilen.

Topi, voisit osallistua keskusteluun laskeskelemalla, tutkittua tietoa jakamalla ym. Tuosta "40v kokemusta, kattila-anal-yysit menneet varmaan hukkaan" ei ole kenellekkään mitään hyötyä. Ei siis tuo lisäarvoa keskusteluun vaan päinvastoin haittaa sitä.

[syrjaki]

Nyt vois joku mielenkiinnosta tuhlata vähän energiaa ja kuivata puunsa oikeen kunnolla, työntää ne johonkin käänteispaloseen, manuaalisäätöiseen ja testata tapahtuuko kaasutus turhan rajuna (ilman mitään säätöihin koskemista).

Itsellä ei vielä ole mahdollisuutta tuohon, kun voi työntää vain uuniin. Pitänee kyllä testata, kunhan on talo pystyssä ja kattila asennettuna.

[Klapi]

Nyt vois joku mielenkiinnosta tuhlata vähän energiaa ja kuivata puunsa oikeen kunnolla, työntää ne johonkin käänteispaloseen, manuaalisäätöiseen ja testata tapahtuuko kaasutus turhan rajuna (ilman mitään säätöihin koskemista).

Itsellä ei vielä ole mahdollisuutta tuohon, kun voi työntää vain uuniin. Pitänee kyllä testata, kunhan on talo pystyssä ja kattila asennettuna.

Joo, kokeiltu on ja pienellä puulla.. Tulee mustaa tuutin täyreltä   Kyllä ainakin Atacki tykkää normi ulkokosteesta puusta, eikä tarvi pannuhuoneeseen ylimääräistä palokuormaa jemmailla.