Kirjoittaja Aihe: Kannattaako halkoja lämmittää?  (Luettu 25163 kertaa)

Klapi

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 67
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #90 : 17.01.2013-21:28 »
kosteus % lämpöarvo kWh/kg tarvittava teho poistaa litra vettä (kWh/kg)
55           2,08
50           2,38
45           2,69
40           3,00
35           3,30
30           3,61 -> 36.1 kWh/10 kg -> 22%     4.1 x 9 kg =    36.9 kWh - tarvittu teho 0.7 kWh -> +0.1  kWh
25           3,91 -> 39.1 kWh/10 kg -> 16.7% 4.44 x 9 kg =  39.96 kWh - tarvittu teho 0.8 kWh -> +0.06 kWh
20           4,22 -> 42.2 kWh/10 kg -> 11.1%  4.8 x 9 kg =    43.2 kWh - tarvittu teho 1.2 kWh ->  -0.2  kWh
15           4,53 -> 45.3 kWh/10 kg ->  5.6%   5.1 x 9 kg =    45.9 kWh - tarvittu teho 1.4 kWh ->  -0.8 kWh
10           4,83  ->48.3 kWh/10 kg ->     0% 5.44 x 9 kg = 48.96 kWh -  tarvittu teho 1.6 kWh ->  -0.94 kWh
5             5,14  ->102.8 kWh/20kg->     0% 5.44 x19 kg = 103.36 kWh- tarvittu teho 1.8 kWh -> -1.24 kWh
0             5,44


Jos lasket vielä kattilan hyötysuhteen, niin menee koko taulukko miinukselle ;) 

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #91 : 18.01.2013-10:59 »
Miten luulisit Klapi, tarkoittaako tuo kosteusprosentti veden määrää kuivapainoon vai kokonaispainoon verrattuna? Kun uunia testataan standardin mukaisesti, kosteus on kokonaispainosta mutta näiden tasapainokosteuksien kanssa voi olla miten vaan. Ero on suuri kun prosentti nousee. Jos vettä on 50 % kokonaispainosta, sitä on jo 100 % kuivapainosta.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #92 : 18.01.2013-11:05 »
Nyt vois joku mielenkiinnosta tuhlata vähän energiaa ja kuivata puunsa oikeen kunnolla, työntää ne johonkin käänteispaloseen, manuaalisäätöiseen ja testata tapahtuuko kaasutus turhan rajuna (ilman mitään säätöihin koskemista).

ei juuri havaintoa. Esimerkkikohteena Attack DP25 joka toissakesänä asennettiin. Silloin hyvän ja kuivan kesän tuoksinassa lienee puut olleet 15% kosteudessa pihalla. Viime vuoden märkä kesä ja syksy tällä kulmalla piti ulkokuivatutkin hyvin kosteana ja talvi tuli kerrasta idän kautta jolloin vesi samantien jäätyikin joten tämän talven puut lienevät ainakin 10% kosteampia kuin toissakesän. Vaaleaa savua tulee mututuntumalla enemmän. Jos pannuun mahtuu parikymmentä kiloa puuta on siinä sitten pari litraa enemmän vettä höyrystettäväksi. Polttoaikoja ei ole kellotettu sen enempää kun kaikki on tuhkaksi muuttuneet.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

punainenpilvi

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 1
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #93 : 18.01.2013-15:45 »
Kyllä todellakin puun sisältämä energiamäärä on juuri tuo mainitsemani määrä. Tutkimuksen on tehnyt VTT

Taulukon puunsisältämästä energiamäärästä löydät tästä   http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/

Kuten taulukosta näemme on puussa täysin kuivana noin 5 kWh/kg  ja kahdessa kilossa tällöin 10 kWh. Litrassa polttoöljyä on sama energiamäärä. Eli ruutikuivassa puussa on tämä 10 kWh energiamäärä.

Toinen homma on tietenkin se kuinka hyvin kattila tai muu takka saa taltioitua energiaa ja luvutettua sitä lämmitykseen. Eri lämmönlähteillä eli kattiloilla ja uuneilla on omat lämmönluovutus ja varastointikykynsä. Toiset saa kaapattua hyötysuhteen mukaan energiaa enemmän kuin toiset puunpolttoon suunnitellut laitteet.

Punainenpilvi:

Kuivan puun kosteus on parhaimmillaan n. 15 %, käytännössä 15-20 %. Tällöin energiamäärä on n. 4-4,2 kWh/kg.
Polton hyötysuhde on n. 80 % joten 2 kg puuta tuottaa alle 7 kWh, ei kymmentä. Nollan prosentin kosteus voidaan
saavuttaa vain laboratorio-olosuhteissa uunissa tehtävällä pitkälläaikaisella veden poistolla.
« Viimeksi muokattu: 18.01.2013-16:05 kirjoittanut punainenpilvi »

Pursimies

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 38
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #94 : 18.01.2013-15:51 »
Itsellä on tilat puun säilytykseen kellarissa johon menee helposti noin 6 - 7 m³ puuta (tila n.  7 m x 2 m x 2,2 m). Tilassa on tällähetkellä 2 m³ pyöreävaraaja, kiertovesipumppu ja putkistoa. Itse kattila on palo-oven takana n. 2,5 m x 1,7 m kokoisessa tilassa.  Puu logistiikka menee suurin piirtein näin: Puut pudottellaan isompaan tilaan ikkunasta ja ladotaan pinoon ja poltettoon meneviä puita kasataan kattilahuoneeseen noin 250 kg kerrallaan, jotka poltetaan pois ennen uutta latausta isommalta puolen. Sanotaan vielä lähtötiedoiksi, että lämpötila isommalla puolella noin 15 astetta ja kattilahuoneen puolella 25 astetta. Lämmityksen aikana väliovi on auki jolloin isommalla puolella vaihtuu ja kuivuu ilma. Korvausilma tulee kattilahuoneen katonrajaan, välioven päälle joten ilma vaihtuu tehokkaasti molemmissa tiloissa. Lämmityksen päätyttyä suljen pellin, välioven ja korvausilman, jolloin lämpötila tasaantuu kattilahuoneessa noin 25 asteeseen. Tähän järjestelyyn olen todella tyytyväinen ja puut ovat kuivia. Viime syksynä kannoin pihalta pinosta puita (kuivattu katoksen alla aurinkoisella paikalla) ja joukossa oli muutamia sihiseviä ylläreitä. Kaikki puu mitä kellariin pudottelen on ulkokuivattua, mutta veikkaan että nämä vaikeammin kuivuvat tapaukset kuivuvat sisällä vähintään siihen "hyvän kesän" ulkokuivaus kosteuteen olkoon se sitten prosenteissa mitä hyvänsä. Eli kantani on jos tilaa ja mahdollisuutta tuo puut sisään.
Nibe Veddex 3300, 2 m³ ja 1 m³ varaajat sarjassa + 320 l käyttövesivaraaja, RM-talo kolmessa kerroksessa

Klapi

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 67
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #95 : 18.01.2013-16:42 »
Miten luulisit Klapi, tarkoittaako tuo kosteusprosentti veden määrää kuivapainoon vai kokonaispainoon verrattuna? Kun uunia testataan standardin mukaisesti, kosteus on kokonaispainosta mutta näiden tasapainokosteuksien kanssa voi olla miten vaan. Ero on suuri kun prosentti nousee. Jos vettä on 50 % kokonaispainosta, sitä on jo 100 % kuivapainosta.

Puun kosteuspitoisuus ilmoitetaan prosentteina ja sillä tarkoitetaan puussa olevan veden painon suhdetta puun absoluuttiseen kuivapainoon.

Jos oikein ymmärsin niin tuo kattilantestaustandardi huijaa meitä kuluttajia?

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #96 : 18.01.2013-21:51 »
En tiedä kukan huijaa ja ketä mutta katsotaan asiaa vähän tarkemmin:

Jos vesimäärä mitataan prosentteina kokonaispainosta asia on melko yksinkertainen. Jos on kilo puuta ja siinä vettä 10 %, vettä on 100 g ja puuta 900 g.
Jos kosteus % on 20 vettä on 200 g ja puuta 800 g jne.

Jos verrataan kuivapainoon, laskutoimitus on kuin alv. Prosenttiluku jaetaan 100 + prosentti.
Jos on kilo puuta ja vettä on 10 % kuivapainosta, saadaan 1000 g * 10 / (100 + 10) = 91. Puuta on 909 g
Jos prosenttiluku on 20, vettä on 167 g ja puuta 833 g
Jos prosenttiluku on 30, vettä on 231 g ja puuta 769 g
Jos prosenttiluku on 40, vettä on 286 g ja puuta 714 g

Jos olisin ostamassa polttopuuta vaatisin että kosteus on mitattava kuivaan puuhun. Siinä on vähemmän vettä

Uunia testatessa on käytettävä kosteusprosenttia joka on testissä epäedullinen ja siis ostajan puolella.

Mitä olen nähnyt näissä ohjeissa on mittaus kokonaispainoon. Niin myös edellisessä linkissä. Kosteuden lisäksi pitäisi ilmoittaa myös mittaustapa.

akWho

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 297
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #97 : 19.01.2013-21:08 »
Vuorokausi kuivamista:
1. Mänty puolipyöreä pintalauta max. paksuus 35 mm, alkupaino 935g nyt 870g -65g on 7%
2. Kuusi   vajaasärmäinen 2x4 lankku                       alkupaino 1040g nyt 945g -95g on 9%
3. Mänty tiukkaa juurilerstiä 75x105 mm                  alkupaino 1540g nyt 1480g -60g on 4%

Puu laatu ja koko näyttää vaikuttavan paljon kuivamiseen ::)

4 vuorokautta kuivausta
1. Mänty puolipyöreä pintalauta max. paksuus 35 mm, alkupaino 935g nyt 825g -110g on 11,7%
2. Kuusi   vajaasärmäinen 2"x4" lankku                        alkupaino 1040g nyt 890g -150g on 14,4%
3. Mänty tiukkaa juurilerstiä 75x105 mm                    alkupaino 1540g nyt 1410g -130g on 8,4%

Annetaan olla vielä kuivamassa lisää....
« Viimeksi muokattu: 20.01.2013-08:52 kirjoittanut akWho »
Jäspi YPV-40, Ovaali EPK 1.8m3, Ouman EH-80 ulkoanturilla,lämmitettävää 160m2 wirsbo lattialämmitys.
Energia: sahauspintaa ja tasauspätkät lähisahalta.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #98 : 20.01.2013-08:09 »
onkos noissa viel kuori mukana? Sahauspinta siinä mielessä kuivunee hyvin kun useesti on ohutta tavaraa.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

akWho

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 297
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #99 : 20.01.2013-09:16 »
onkos noissa viel kuori mukana? Sahauspinta siinä mielessä kuivunee hyvin kun useesti on ohutta tavaraa.

Kalikoiden paksuudet näkyy viestissä pituutta n.50cm, kalikka 1:ssä on ohutta kaarnaa.
Kuivumis nopeudet vaihtelee kalikan mukaan, nyt kolmen vuorokauden lisä kuivauksella kalikka 3. kuivanut suhteessa eniten.
Kalikka 2. on kuusta ja näyttää kuivavan nopeammin kuin kalikka 1. vaikka on paksumpi.

Kattilahuoneessa on reilun parin metrin korkeudessa lämpöa kattilan lämmityksen jälkeen yli +30ºC,josta
sitten laskee pikkuhiljaa ja ilmankosteus tosi pieni. Silmälasitkaan ei huurru yhtään vaikka tulee ulkoa pakkasesta kattilahuoneeseen.
Eikös ole tarkka määritelmä ilmankosteudesta ;D Voishan tuon tietysti mittarillakin mitata.
Jäspi YPV-40, Ovaali EPK 1.8m3, Ouman EH-80 ulkoanturilla,lämmitettävää 160m2 wirsbo lattialämmitys.
Energia: sahauspintaa ja tasauspätkät lähisahalta.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #100 : 20.01.2013-10:24 »

Kattilahuoneessa on reilun parin metrin korkeudessa lämpöa kattilan lämmityksen jälkeen yli +30ºC,josta
sitten laskee pikkuhiljaa ja ilmankosteus tosi pieni. Silmälasitkaan ei huurru yhtään vaikka tulee ulkoa pakkasesta kattilahuoneeseen.
Eikös ole tarkka määritelmä ilmankosteudesta ;D Voishan tuon tietysti mittarillakin mitata.

Tosi tarkka  :D Täällä on pannarissa 2 kosteusmittaria vierekkäin, toinen näyttää nyt 27 ja toinen 42% joten kosteus on siltä väliltä tai noiden arvojen ulkopuolella  :o - tarttee tehdä mittareille märkä pyyhe kalibrointitesti tai suolalla.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #101 : 20.01.2013-11:10 »
Näin talvella ilman kosteus on aina pieni. Kun nyt on -10, ulkoilmassa on kosteutta alle 1 g / kuutiometri. Kun se otetaan sisälle jä lämmitään, sen suhteellinen kosteus on alle 5 %. Tietenkin jos vettä ei tule lisää. Tässähän puut kuivaa hyvin niin kuin kokeessa nähty on. Mielenkiintoista kuinka paljon ne lopulta kevenee. Siitähän sitten nähdään mikä oli alkuperäinen kosteus.

Sitten toinen juttu on tuo kosteus verrattuna kokonaispainoon tai kuivan puun painoon. Nimimerkki Klapi laittoi taulukon puun hyötylämpösisällöstä. Hän sanoi sen olevan veden suhde kuivaan puuainekseen mutta se on veden suhde kokonaispainoon. Laskin niitä kumpiakin piruutani. Lähtökohtana oli kuivan puun energiasisältö 5,4 kwh / kg.
Minusta tuon veden suhteen kuivaan puuhun saisi unohtaa koska se on niin vaikea laskeakin. Lisäksi se on epäjohdon mukainen eikä ole muualla käytössä. Viinan, pakkasnesteen ja seosbensan suhteissa verrataan kokonaispainoon tai tilavuuteen. Ei seoksessa olevan veden painoon.

akWho

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 297
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #102 : 20.01.2013-15:22 »
Tosi tarkka  :D Täällä on pannarissa 2 kosteusmittaria vierekkäin, toinen näyttää nyt 27 ja toinen 42% joten kosteus on siltä väliltä tai noiden arvojen ulkopuolella  :o - tarttee tehdä mittareille märkä pyyhe kalibrointitesti tai suolalla.

Mittaisin ilmankosteuden pannarista tieteellisemmin,
eli mittari näytti suhteelliseksi kosteudeksi 20% ja lämpötila 28ºC.
Absoluuttinen kosteus 5,2g/m³
« Viimeksi muokattu: 20.01.2013-16:09 kirjoittanut akWho »
Jäspi YPV-40, Ovaali EPK 1.8m3, Ouman EH-80 ulkoanturilla,lämmitettävää 160m2 wirsbo lattialämmitys.
Energia: sahauspintaa ja tasauspätkät lähisahalta.

akWho

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 297
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #103 : 20.01.2013-16:29 »
Näin talvella ilman kosteus on aina pieni. Kun nyt on -10, ulkoilmassa on kosteutta alle 1 g / kuutiometri. Kun se otetaan sisälle jä lämmitään, sen suhteellinen kosteus on alle 5 %.

On se merkillistä kun aina puhutaan kuivasta pakkasilmasta, kuitenkin nyt Ilmatieteen laitoksen sivut
näyttä nyt ilmankosteudeksi 95% ja lämpötilaksi -10,8ºC lähimmällä mittauspaikalla.
Oma mittari näyttää ulkoilman kosteudeksi 72% ja lämpötilaksi -11,9ºC. Virallinen mittauspaikka järvenrannassa
peltoaukealla, itsellä metsän suojassa n.70 metriä korkeammala mitattuna merenpinnasta.
 
Jos ulkoilma kostuisi vielä 5% lämpötilan pysyessä samana niin kosteudenhan pitäis sataa lumena alas.

Kuivan pakkasilman sanonta perustuu absoluuttiseen ilmankosteuteen, montako grammaa/kuutio m³ on vettä.
Jäspi YPV-40, Ovaali EPK 1.8m3, Ouman EH-80 ulkoanturilla,lämmitettävää 160m2 wirsbo lattialämmitys.
Energia: sahauspintaa ja tasauspätkät lähisahalta.

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Vs: Kannattaako halkoja lämmittää?
« Vastaus #104 : 20.01.2013-16:34 »
Tällä leveysasteella oma sakemannien(kiinalaisten) valmistama mittarin mukaan -8/ 80%.
Hilmatieteenlaitoksen lähin näyttäis -8,3/ 92%.
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)