Puulämmityksen ja varaajan sähköllä lämmittämisen yhdistäminen (sairastuminen)

[Kohvale]

Perheen sairastapauksesta johtuen  ollaan pari seuraavaa kuukautta sellaisessa tilassa, ettei joka päivä ehdi lämmittämään puukattilaa.

Talossa on käänteispaloinen ja noin parin tuhannen litran vesivarajaa, jossa on kaksi 6 kwh vastusta varaajan alaosassa (tästä aihetta sivuava kysymys: ajatuksena on siirtää toinen noista vastuksista varaajan yläosaan. Siellä on mahdollisuus laittaa vastus 35cm tai 50cm korkeudelle varaajan yläosasta mitattuna. Onko väliä kumpaan kohtaan sen siirtää?).

Nyt kaipaisin vinkkejä siitä, miten kannattaisi sähköllä varajaan lämmittäminen ja satunnainen puulämmitys yhdistää? Miten tilanne muuttuu, kun toinen vastuksista siirretään varaajan yläosaan?

[Jämämies]

Onko Kv-kierukka myös varaajassa?

Laittaisin vastuksen sen lähelle.

Oma varaajassa vastus on melko lähellä menovesiputkea ja kv-kierukkaa, ja pistetty pienimälle mahdolliselle jolla saa lämmintä käyttövettä. Napsahtaa päälle silloin kun varaajan lämpö laskee.

[Orlanni]

Sähkövastukset varaajan yläosaan, siis KV kierukan ja patteripiiriin lähdön alapuolelle. Silloin varaajan yläosa huolehtii käyttövedestä ja lämmityksestä kun et pysty lämmittämään puilla. Varaajan alaosassa on aina runsaasti kylmää vettä jota pystyt lämmittämään kattilalla aina silloin kun siihen on mahdollisuus.

[Kohvale]

Onko Kv-kierukka myös varaajassa?

Laittaisin vastuksen sen lähelle.

Käyttöveden kierukka on varaajassa. Oletan vastauksesi perusteella, että vastus on sinulla aina päällä. Miten lie sähkön kulutus verrattuna siihen, että vastus on aina päällä tai että yösähköllä varaisi vesivaraajaan lämmintä vettä?

Edellisen pohjalta omaa pohdintaa: yö- ja päiväsähkön hinnat ovat kieltämättä niin lähellä toisiaan, että liekkö tuolla eroa kumpaa sähköä polttaa mökin ja käyttöveden lämmitykseen.

[akWho]

Onhan sillä väliä jos laitat 50 cm ylälaidasta sinulla on n. 500 litraa lämmintä vettä varaajassa jos 35 cm niin n. 350 litraa.
Mielellään kuitenkin alemmaksi kuin käyttövesi kierrukka ja lämmityksen lähtöä.
 
Sitten vaikutta vielä sähkö tariffi, onko yösähköä? Onko vastuksilla sama ohjaus keskuksesta päin vai onko vastuksissa
termarit että voi säätää yksilöllisesti lämpötilat .Yö tariffin aikana kerkiää lämmittää edullisemmalla sähköllä 9 tuntia.

Vastukset alhaalla 2x6x9=108 kWh sillä kokovaraajan vesi lämpenee keskimäärin.+46 ºC lähtölämpötilasta. Mutta jos käyttää vain ylä vastusta niin sillä saa varaajan yläosan  500 litraa  9 tunnissa +96 ºC. Todellisuudessa voi jäädä hiukan alle koska lämpöä siistyy johtumalla alaskin päin.

Asiaan vaikuttaa sähkötariffi ja se kuinka harvoin joutaa puulla lämmittämään. Eihän n. 500 litraa riitä talon lämmmitykseen kovin pitkään, päiväsähköllä joutuu lämmittämään lisää.  
Jos yleissähkö tariffi silloin edullisempi pitää vain varaajan yläosa lämpimänä, vähemmän lämpöhäviöitä varaajasta.

edit: laskelman oletus oli että varaaja n. 2 metriä korkea.  Keskimäärin 4,5 kWh/h voit purkaa yösähköllä (108 kWh) tuotettua lämpöä. Yö tariffin pituuskin taitaa vaihdella verkonhaltijan mukaan.

[Pähkäilijä]

Nyt kaipaisin vinkkejä siitä, miten kannattaisi sähköllä varajaan lämmittäminen ja satunnainen puulämmitys yhdistää? Miten tilanne muuttuu, kun toinen vastuksista siirretään varaajan yläosaan?

Onko patteri vai lattialämmitys? Eli miten kuumaa tarviaa tarpeen vaatiessa verkkoon lähteä? Jos lattia niin sitten saat ylävastusta pitää jossain 50-55c paikkeilla että riittää lämpimälle vedelle ja alavastus voi olla "varalla" esim 30c paikkeilla. Sähköllä pidä varaaja mahdollisimman "kylmänä" ja silloin puilla lämmittäessä on aina mahdollisuus polttaa pesällinen.

Kuinka suuri varaaja on käytössä ja oletko katsonut miten yksi vastus riittäisi lämmitykseen? Eli onko perstuntumaa paljon talo haukkaa pakkasilla energiaa päivässä?

[Kohvale]

Sitten vaikutta vielä sähkö tariffi, onko yösähköä? Onko vastuksilla sama ohjaus keskuksesta päin vai onko vastuksissa
termarit että voi säätää yksilöllisesti lämpötilat .Yö tariffin aikana kerkiää lämmittää edullisemmalla sähköllä 9 tuntia.

edit: laskelman oletus oli että varaaja n. 2 metriä korkea.  Keskimäärin 4,5 kWh/h voit purkaa yösähköllä (108 kWh) tuotettua lämpöä. Yö tariffin pituuskin taitaa vaihdella verkonhaltijan mukaan.

Tällä hetkellä käytössä yö- ja päiväsähkö tariffi (liekkö oikea termi). Vastuksissa on omat termostaatit, jotka voi säätää mielensä mukaa.

Varaajan korkeus on noin kaksi metriä.

[Kohvale]

Onko patteri vai lattialämmitys? Eli miten kuumaa tarviaa tarpeen vaatiessa verkkoon lähteä? Jos lattia niin sitten saat ylävastusta pitää jossain 50-55c paikkeilla että riittää lämpimälle vedelle ja alavastus voi olla "varalla" esim 30c paikkeilla. Sähköllä pidä varaaja mahdollisimman "kylmänä" ja silloin puilla lämmittäessä on aina mahdollisuus polttaa pesällinen.

Kuinka suuri varaaja on käytössä ja oletko katsonut miten yksi vastus riittäisi lämmitykseen? Eli onko perstuntumaa paljon talo haukkaa pakkasilla energiaa päivässä?

Eli ehdotat toisen vastuksen sijoittamista ylös ja toisen alas? Talossamme on patterilämmitys muualla paitsi kylpyhuoneessa ja sen viereisessä huoneessa eli näissä tiloissa vesikiertoinen lattialämmitys.

Varaaja on 1800 litrainen. Laskelmia talon energiankulutuksesta ei ole, näppituntumaa vain. Yhdellä vastuksella on lämmitetty ja kun pakkaset eivät kiristy kovemmiksi kuin -10C, niin yhdellä vastuksella koko vesimassan saa noin 60-70 asteikseksi. Nämä hyvin vahvasti arviotuntumalla esitettyjä lausuntoja.

[Pähkäilijä]

Toinen ylös niin silloin kesälläkin sillä voi tehdä lämmintä käyttövettä. Sinänsä jos vastuksia alkaa siirtämään niin ne molemmat ylös kun on patteriverkko käytössä. 12 kW teholla se kestää sitten lämpimänä "suorallakin" sähkölämmityksellä ja varaajan alaosa saa olla viileä jos alkaa puilla lämmittämään voi sen tehdä milloin tahtoo.

Yösähkö/päiväsähkö ero taitaa olla niin pieni ettei yösähköllä saa aikaan suurta hyötyä. Pörssisähköä tuntihinnalla ei vielä ole tarjolla (eikä pakollista) eikä ohjaimia sille. Silloinhan 2 vastusta alhaalla olisi hyvä ratkaisu kun lämmittää tilanteessa jossa hinta on edullisin. 1 hinta tariffissa jos olet niin molemmat vastukset ylös on ehdotus täältä.