Apua klapikeskuslämmityksen suunnitteluun?

[matti-x]

Nyt näyttäis siltä että ostan käytetyn 3000l varaajan.. Mukaan tulee paisuntasäiliöt ,kiertovesipumppu,ouman lämmönsäädin, käyttöveden sekoitin, venttiilit ,sähkövastukset 6kw 9kw 15kw,liitosputket paisuntasäiliölle, ylivuotoputki ja tuhjennysputki.. Laitteet on 18 vuotta vanhoja. Hintaa tulee n. 1/4 uusien vastaavien hinnasta. Minkälaisia kokemuksia on noiden laitteiden elinkaaresta, kannattaako suosiolla vaihtaa esim paisuntasäiliöt uusiin? Vai laittaako mielummin vaan sulkuventtiileitä riittävän tiuhaan ja odottelee laitteiden porsimista? Kattilan mallia en ole vieläkään päättänyt.

[teelaakso]

Minulla on 3000l varaaja ja Atmos40GSE Laddomat 21 latauspumpulla.
Kerran päivässä -5 asteen keleillä olen lämmitellyt 260m2 taloa.

En ole tehnyt mitään erillistä varaajaa käyttövedelle vaan samassa 3m3 varaajassa lämpiää. Kun talon lämmitys on kesällä katkaistu niin poltan puuta 7-10 pvän välein pesällisen ja siitä saan lämpimän käyttöveden.
Eli siis sen 4-5kk aikana jolloin ei tarvitse lämmittää kuluu n. 15 pesällistä puuta. Talvella sama määrä menee 1-2 viikossa, lämpötilasta riippuen.

Tähän systeemiin tarvitset varmaan varaajan jossa on kaksi lämminvesikierukkaa. Yksi esilämmitykseen keskellä varaajaa, ja toinen yläosassa. Voit ehkä pärjätä yhdelläkin joka on ihan ylhäällä, mene ja tiedä.

Varaajan tulee tietysti olla hyvin eristetty että se lämpö siellä pysyy. Minulla on Akvatermin pyöreä varaaja. En tiedä onko sitten yhtään parempi kuin muutkaan.

[matti-x]

Varaaja on Haato-merkkinen laitos. Koitin googlettaa tietoja varaajasta mutta eipä siitä löytynyt mitään. Uretaanieristyksellä oleva ja pellillä koristeltu. Kun kävin tutustumassa ko. laitokseen niin varaaja oli mittarin mukaan kuuma mutta huone ei ollut erityisen lämmin. Käyttövesikierukoita on sen 2 kpl joilla taidan nyt alkuun kokeilla ilman erillistä sähkövaraajaa. Laitan sen sitten myöhemmin jos tarvetta ilmenee.

Varaaja on muutaman sentin liian korkea minun pannuhuoneeseen mutta mittailin että saan sen mahtumaan kun lyhennän tyhjennysputken lähtöä ja ilmausventtiilin putkea. Minkälainen sen ilmausventtiilin toimintaperiaate on? toimiiko jos sitä siirtää mutkaputkella sivummas?

[teelaakso]

Eiköhän se ilmausventtiili toimi kunhan ilma pääsee vapaasti ylöspäin (ei mutkaputkia välissä tekemässä ilmataskuja) ja venttiili on korkeammalla kuin varaajan katto. Ideahan on se että ilma nousee ylöspäin ja kun se saavuttaa ilmaventtiilin niin siellä oleva uimuri ei enää kellu vaan avaa neulaventtiilin josta ilma pääsee pois. Kun ilma on poistettu, vesi palaa uimurikammioon, uimuri alkaa kellua ja sulkee venttiilin.
Muistettavaa tässä on se että venttiili pitää varmistaa kun on ilmattu. Paine ei saa olla sen neulaventtiilin varassa jatkuvasti. Niissä taitaa olla aina mukana oma hana joka suljetaan kun ilmaus on tehty.

[Repa]

Eiköhän se ilmausventtiili toimi kunhan ilma pääsee vapaasti ylöspäin (ei mutkaputkia välissä tekemässä ilmataskuja) ja venttiili on korkeammalla kuin varaajan katto. Ideahan on se että ilma nousee ylöspäin ja kun se saavuttaa ilmaventtiilin niin siellä oleva uimuri ei enää kellu vaan avaa neulaventtiilin josta ilma pääsee pois. Kun ilma on poistettu, vesi palaa uimurikammioon, uimuri alkaa kellua ja sulkee venttiilin.
Muistettavaa tässä on se että venttiili pitää varmistaa kun on ilmattu. Paine ei saa olla sen neulaventtiilin varassa jatkuvasti. Niissä taitaa olla aina mukana oma hana joka suljetaan kun ilmaus on tehty.

Mihinkäs sitä venttiiliä tarvitaan jos siinä on hana?

[arveccio]

Hanan voi jättää auki vaikkapa viikoksi jolloin esim lämmittäessä vedessä olevat kaasut erkanevat ja kulkeutuvat ilmauskellolle. Näitä pieniä suhauksia tulee vielä kauan järjestelmän täytön jälkeen.

[25mottia/v]

Olipa hyvä puheenaihe!  Nimittäin itsellä on epähuomiossa varaajan päällä automaatti- ilmaajan hana auki!  ja ollut vuodesta 99.  Pitää panna kiinni.  On kaksi muutakin hanaa, eli kattilan päällä ja lattiakierron pumpun jälkeen.
Se varaajan hana on pakko panna kiinni sillä siinä on riskin paikka: Jos se tihkuu varkain vähänkään niin vesihän menee uretaanieristeen ja varaajan väliin. Ilmaajahan purkaa kaiken siitä yläaukosta päälleen.
Kotonani oli -83 rakennettu uusio- systeemi jossa oli 3 kuution varaaja ja monta yhdettä varaajan etuseinässä. Eiköhän yksi pahuksen vastus tihkunut tyvestä ja juuri kun ulkona oli ( olikohan se juuri talvi-99?) -40 astetta, minulle soitettiin että kumma juttu kun patterivesi ei kierrä.  No ei tietenkään kierrä kun varaaja on keskikohtaa myöten tyhjä.   Koko ruostevaurio oli ulkopuolinen.  Kämmenen kokoinen alue iha pitsinä.   lasikuituhartsia ja kangasta vaan hiki otsalla äkkiä siihen ja se kesti seuraavaan kesään!   Mokoman pöntön takana oli 3 erillisen talon lämmitys ja vanhin niistä vuodelta 48, vieläpä ilman tulisijaa joten kyse oli muutamasta tunnista ja se systeemi olisi ollut jäässä.
Jäi aika epäluulo semmoiseen yhdistelmään jossa on tiivis uretaanieriste ja siinä reikiä yhteitä varten joiden pohjalla paistaa paljas teräs.  Siihen rakoon kapillaarisesti imee veden ja kun pääsee vesi hautomaan ja ei ikinä kuivu kun on niin tiivis eriste + peltikuori ja hiukan reaktiota auttavaa lämpöä niin on varmasti nopeinta ruostumista mitä on. 

[Repa]

Juu, en uskalla hanaa auki jättää, manuaali käyttö, joka toimisi ilman tota hieman riskialtista venttiiliäkin. Toki voihan hanakin mennä epäkuntoon. Mullakin toi venttiili kusee eriteisiin, joten imurättejä aina tyrkyllä kun hanaa availee. Täytyykin varata kissankuppi ja pätkä letkua että saa tuon arvokkaan vuotoveden talteen.

Melkomoinen aikapommi toi vesi urkun ja varaajan välissä, ei lakkaa "tikittämästä". Siinä voisi olla jonkilainen kosteus ilmaisin paikalllaan?

Sitä ilmaa tuppaa kertymään vielä 30 vuoden käytön jälkeen, vaikka olen pyrkinyt mahdollisimman vähän lisävettä laittamaan.

 En tiedä paljonko tossa ilmassa on happea, voi olla osa hiilidioksidia ym. kaasuja.

Kannattaa syyshuoltoon merkata tuo ilmanpoisto ja "kuntotarkastus", pakkaskeleillä tuo "ajolähtö" tulee just silloin kun ei olis väliks.

[VPJ]

Olipa hyvä puheenaihe!  Nimittäin itsellä on epähuomiossa varaajan päällä automaatti- ilmaajan hana auki!  ja ollut vuodesta 99.  Pitää panna kiinni.

Meilläpä onkin 98 mallinen talo ja ammatimiehen tekemät putkityöt, kolme automaatti-ilmausta ilman hanoja, kaikki vähän tihkuttaneet ja putket ruostuneet, onneksi eristeet on miten sattuu niin on päässeet kuivumaan.

Nyt puulämmitykseen siirryttäessä voi korjata nämäkin mokat samoin kun pop-niiteillä paikatun öljysäiliön valuma-altaan sekä lähes puhki revenneen muovisen korjaushitsatun öljysäiliön. Ja kaikki tämä virallisten valvojien hyväksymiä omalla allekirjoituksellaan ja laskulla.

Voidaan siis laittaa ammattimiehet, suunnittelijat ja viralliset valvojat samaan kastiin, sama linja myös sähköasennuksissa ja sen valvonnassa.

Työn teettäjän on siis pakko neuvoa suunnittelijaa ja valvoa miten työ tehdään, uskomatonta mutta valitettavasti totta.

[Pähkäilijä]

Täällä putkimies laittoi varaajan päälle pelkän putken jonka toisessa päässä on hana. Siitä olen laskenut ilmat pois silloin tällön, viime vuosina harvemmin.

[Juhani]

Täällä putkimies laittoi varaajan päälle pelkän putken jonka toisessa päässä on hana. Siitä olen laskenut ilmat pois silloin tällön, viime vuosina harvemmin.

Täällä on ollut hoviputkari samoilla opeilla liikenteessä. Ilmauskello tuolla päällä
on turhaa yliprosessointia jolla ei saavuteta lisäarvoa.

[matti-x]

jaahas.. eli laitan varaajan päältä vaan putken ja siihen hanan.. Siitä sitten sillontällön pöhäyttelen ilmat pois. Säästyy taas jokunen sentti tilaa ettei välttämättä tarvi kattoa korittaa.. Pitänee tehdä heti alussa kunnon ohjeet laitteiston käyttöön ja merkata mikä venttiili tekee mitäkin. Tätä nykyistä putki, ventiili, termostaatti ja nippeliviidakkoa tutkiskellessa on mennyt jo jokunen vuosi eikä vieläkään ole oikein ymmärrystä tuon toiminnasta. On sitten seuraavan asukkaan helpompi tutustua systeemiin kun on kerran kirjottanu kunnon ohjeet ja merkannu venttiilit.

[Juhani]

jaahas.. eli laitan varaajan päältä vaan putken ja siihen hanan.. Siitä sitten sillontällön pöhäyttelen ilmat pois. Säästyy taas jokunen sentti tilaa ettei välttämättä tarvi kattoa korittaa.

Juu, ysikympin kulma yhteeseen ja putkella siitä varaajan vaipan ulkopuolelle ettei kastele urzuja. Jos oikein hifistelee niin laita venttiilin päähän letkuyhde kun ilmaa niin saa ilmatessa vedet sinne minne haluaa.

[Pähkäilijä]

Ei täälläkään ylimääräistä ohjausta ole kun varaaja on pellitetty, 2 ysikymppistä mutkaa ja hana. Tuosta hanasta ei voi erehtyä mitä varten se on laitettu Pitäähän sitä välillä pannarin lattialle vettä laskea ettei hajulukko kuivu.

[matti-x]

kirjoittelin pitkät pätkät tarinaa siitä miten remontointi sujui mutta aikaraja umpeutui, foorumi kirjasi minut ulos ja teksti katosi bittiavaruuteen.. prkl!!
Nyt torppa kuitenkin lämpiää puulla, kattilana on jäspi econature 40, piippuna saksan ebaysta tilattu hapokas hormi, virosta tilatut grundfoss alpha II ja termovari kierrättää vettä, varajana 3000l käytettynä hankittu haato, paisari on käytetty 150l pönttö joka ainakin alkuun vaikuttaa liian pieneltä, lämpöä säätää käytetty oumannin eh-8 ja latauslinjan putket tehtiin 1"1/4 mustasta kiinalaisella jengapakalla. Sulkuja laitettiin siihen malliin että on helppo vaihdella noita vanhoja osia uusiin sitä mukaa kun antautuu..

Rahaa paloi ainakin seuraavasti:
-Haato+paisari+oumanni+sähkövastukset+2xkäyttövesikieukat käytettynä 1000€
-piippu 800€
-kiertovesipumppu ja termovari reilu 500
-jäspi econature 40 3226€
-uusitut patteriventtiilit 500€
-putkinippeliä ja rööriä 500€
-Pannuhuoneen rakentelu mädäntyneen tilalle ja paloluokan nosto ei-60 luokkaan n.2000€
-----Yhteensä tähän mennessä n.8500
Ei ole ihan halpaa, silti putkimies oli sitä mieltä että pannuhuonetta ei voi rakentaa yhtään halvemmalla..


Autotallin päädyssä ollut pannuhuone oli ulkoseinistään ja katostaan hapantunut sen verran paljon että päätystä katkaisttin 2,5 metriä pois ja rakennettiin kokonaan uudestaan lattiasta vesikatetta myöten uusiksi. Paloluokan nosto tunnin luokkaan ei olekkaan kovin kummoinen homma vaikka täälläkin on sillä peloteltu. http://www.knauf.fi/sites/default/files/th_knaufvaliseinate5_08.pdf ja tuosta liite 20 niin ei vaadi edes tuplakipsilevyä sisäpintaan vaan riittää että ulkopuolella on kipsituulensuoja. Villana parocin kivivillaa..