Millainen puulämmitysjärjestelmä uuteen n.120m2 omakotitaloon?

[Hemheus]

Kuten jo aiemmin mainitsinkin, niin pihapiiristä löytyy 12m päästä 100m2 ulkohalli, jonne puulämmitysjärjestelmä olisi mahdollista sijoittaa, mutta tässä hallissa ei ole valmiina viemäröintiä sun muita, joten hintaa tulee pannuhuoneen rakentamiselle tuonnekin, mutta eipähän tarvitse lohkaista talosta neliöitä. Tosiaan ajatuksena olisi tästä isosta ulkohallista tehdä lämmin / puolilämmin, joten puoltaisihan se silloin kovastikin puulämmitystä. Mutta kuinka sitten käy tuon budjetin, pamahtaako jo ihan mahdottomiin.

Tosiaan tähän jatkaakseni, eli jos tuo hallikin otetaan mukaan lämmitykseen, niin talon ja hallin yhteisneliöt alkaa olla 220m2, joten kuinkahan järeä järjestelmä tähän jo vaaditaan sitten? Tietysti vielä tuo lämpökanaalikin täytyy ottaa huomioon? Kaiken lisäksi, tuli mieleen juuri, että talo tulisi kallion päälle, joten helpommaksi tulee lämpökanaalin vienti taloon pienen lenkin kautta, kuin alkaa kalliota räjäyttämään, jos kanaali viedään linnun tietä pitkin hallista taloon. Onko kenelläkään tietoa, kuinka pitkän kanaalista voi tehdä, ilman, että lämpö alkaa hukkua välille? Entäpä aiheuttaako talon korkeampi sijainti halliin nähden ongelmia veden kierron kanssa?

[Pähkäilijä]

http://energia.fi/sites/default/files/dokumentit/tilastot-ja-julkaisut/kayttotaloudelliset_tunnusluvut_2010.pdf

kaukolämpöverkkojen keskimääräinen jakeluhyötysuhde näyttäs olevan 92% mutta niillä on matkat kilometreissä joten parinkymmenen metrin kanaalin veto ei vaikuta nimeksikään maata lämmittävästi.

100 neliön varastosta kattila ja varaaja lämmitävät pari kymmentä neliöä itsekseen. Paljonko sitten puolilämpimät neliöt tarvitsevat lämmitystä verrattuna täyslämpimiin? Peruslämpö kestää puolella tehollakin joten 120 + 40 (80/2) olisi kokonaislämmitysneliöt?

[Hemheus]

100 neliön varastosta kattila ja varaaja lämmitävät pari kymmentä neliöä itsekseen. Paljonko sitten puolilämpimät neliöt tarvitsevat lämmitystä verrattuna täyslämpimiin? Peruslämpö kestää puolella tehollakin joten 120 + 40 (80/2) olisi kokonaislämmitysneliöt?

Ajatuksenahan tästä kylmähallista on tehdä lämmin halli, eli eristetään hyvin, mutta lämpöä hallissa tarvisi normaalisti pitää vain peruslämpö, eli varmaan jotain +5 ja +10 asteen välillä ja sitten kun tarvetta touhuilla niin voi nostaa lämpötilaa.

Varaaja tällaisessa lämmitysalassa voisi varmaan olla jo 3000L ? Entäpä puukattila, riittääkö 40Kw vai pitäisikö olla jo 60Kw tehoinen. Entäpä millaiset tehoerot kattiloiden välillä todellisuudessa on, eli perustuuko kattilan ilmoitettu teho, tulipesän kokoon, vesimäärään vai mihin?

[Pähkäilijä]

Varaajan "riittoisuus" on suhteessa lämmitystiheyteen   Kyllähän 3000 litran varaajalla pitäs tuossa pakkasilla kerta päivään pärjätä. Kattiloiden erot on niiden tunnissa polttama puumäärä, jos 40 kW kattilassa palaa noin 11 kg tuntiin 60 kW kattilassa tarttee sitten palaa noin 17 kg. Nykykattiloista saa suunnilleen 90% hyötysuhteella energian talteen joten tuo varastopesän koko kertoo miten paljon pesällisellä saa kWh:ta veteen siirtymään. Tai varastopesän koko on suuntaa-antava sillä se litramäärä versus sinne mahtuvat puukilot ei oikein anna samaa lukemaa jos yrittää laskea "pinolitrojen mukaan"

edit

tuonne on muutama käyttäjä ilmoittanut minkä verran puuta kattilaan mahtuu

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.0

[Hemheus]

Olisiko heittää ajatuksia mahdollisesta kattilasta, merkki, malli millainen olisi hyvä. Jossa olisi hyvän kokoinen pesä, käänteispaloinen, pitääkö mahdollisesti olla lambda-anturalla varustettu, vai millainen.

Effecta Lambdan kattiloista minulla on jäänyt laadukas mielikuva sen mitä netistä olen lukenut ja nähnyt, mutta hintakin näyttää olevan kohdallaan, tiedä sitten.

[Pähkäilijä]

Kattiloiden hinnoissa on suuri ero valmistusmaasta riippuen, pitempään käänteispaloisia tehneet keskeisen Euroopan maat eroavat selvästi, Saksa-Itävalta akseli versus entinen Varsovan liitto. Täällä ei taida olla kellään niin pitkää käyttökokemusta käänteispaloisista kattiloista että osaisi sanoa kestävyydestä mitään sen kummempaa. Kotimaassa on pannuja tehty vasta muutaman vuoden myyntiin joten täällä ollaan asiassa parikymmentä vuotta takamatkalla kokemuksien suhteen.

Jos lähtökohtana on vaikka 3000 litran varaajaan 40 asteen lämmönnosto tarvitaan siihen 140 kWh, kattila haukkaa omansa ja käyttöön menee osa lämmitysaikana joten kokoluokassa 160 kWh saa olla kertalataus mikäli tähtäimessä on kerta päivään lämmitys. Silloin 44 kg puuta sen hoitaa. Lienee kokoluokassa ~150 dm3

Lambdasta, (tai kuten jossain oli mainittu, miksei vaikka CO2) anturista on omat hyötynsä panospoltossa kun puun poltossa on monta eri vaihetta ja tuo käskyttää ilmamääriä enemmän kohdalleen niin puun kaasutukseen kuin kaasujen polttoonkin verrattuna kiinteästi säädettyihin kattilan ilmaräppänöihin. Ihan malliesimerkki vanhasta yläpalokattilasta, kun pesässä on vain hiillosta jäjellä toisioilman sulkeminen nostaa savukaasujen lämpötilaa kun toisioilma ei nää niitä jäähdytä ja hiilloksen polttoon ei toisioilmaa tarvita.

[Hemheus]

Kannattaako varaajaa hommattaessa keskittyä yhteen suureen varaajaan, vai kannattaako laittaa useampi pienivaraaja.
Netissä kun katselee ja lukee noita eri valmistajien referenssejä, niin sieltä löytyy 2x1500L varaajasettiä, löytyy jopa 3x750L pakettia. Voisitteko hiukan aukaista mitä tällaisilla ratkaisuilla saavutetaan, esim verrattaessa 1x 3000L varaajaan.

[Pähkäilijä]

Pienemmät varaajat saa tuotua sisälle pienemmästäkin reijästä. Varaajan koon kasvaessa sen pinta-ala ei kasva samassa suhteessa vaan suuremmalla varaajalla on pienempi vaippahäviö.

tuossa aikasemminkin täällä mainittu video varaajan käyttäytymisestä joten käyttövesikierukka on syytä olla varaajan aivan yläreunassa kun keväästä syksyyn ei muuta lämmitysvettä tarvita. (niin, en ole putkimies joten kirjoituksistani vastuu siirtyy aina lukijalle  )


http://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

[timotei]

Kaikkkien lämmitysjärjestelmien takaisinmaksuaika menee pitkäksi suoraan sähkölämmitykseen verrattuna suomalaisilla hinnoilla. Kyllä se hyöty menee jonnekin muualle kuin lämmittäjälle. Sanoisin, että puhtaasta harrastuksesta näiden kanssa voi värkätä. Tuntipalkka jää olemattomaksi.
Jos on tarve lämmittää vain tuo uusi nykynormeilla rakennettava omakotitalo käyttövesineen, niin energiantarve lienee sen verran vähäinen, että leivinuuni suoran sähkölämmityksen rinnalla riittänee pitämään kulut kurissa.
Jos haluat lämmittää vielä tuon hataran hallin, niin sitten klapit käynevät liian suuritöisiksi. Hake sitten tulee vakavaan harkintaan. Hakekattilaa ei kuitenkaan minun mielestäni kannata ollenkaan käyttää ylläpitotulella, hyötysuhteet jäävät todella alhaisiksi. Kesäajaksi silloin on lämmitettävä muuten. Ehkä pienehkö varaaja stokerin jatkoksi, sinne sähkövastus ja aurikolämmitys, jos siitä saa kohtuullisen tarjouksen.

[z-liner]

Itse katselin 60kw kattilat Termaxilta, Aritermilta ja Effectalta kun valintaa tein. Itse tykkäsin Effectan kattilan laadukkaasta olemuksesta, hitsaussaumat + muu viimeistely sai kattilan näyttämään erittäin laadukkaalta. Aritermissä tuntui oudolta toi kapea varastopesä ja sen holvaamis mahdollisuus sekä toi savujen tulo pannuhuoneeseen puiden lisäyksen aikaan, vaikka kyllä niitä effectastakin tulee jos liian nopeasti avaa luukuun.
Viimeisen silauksen teki tuo lambda, siitä on puhuttu paljon suuntaan ja toiseen, mutta oman valintani se käänsi effectaan.

Tuossa on yksi kattila jota kuolasin silloin kun valintaa tein. Ei vaan taida vieläkään kukaan tuoda maahan. Ulkomailta olisi saanut ostettua, mutta en halunnut ottaa riskiä jos tulee jotain ongelmia... mm. automaatti sytytys, lambda, käyttö/näyttö paneeli myös sisälle asuntoon.

Jos jotakuta kiinnostaa niin tuota mun laitosta saa kyllä tulla katsomaan.

[Hemheus]

Kaikkkien lämmitysjärjestelmien takaisinmaksuaika menee pitkäksi suoraan sähkölämmitykseen verrattuna suomalaisilla hinnoilla. Kyllä se hyöty menee jonnekin muualle kuin lämmittäjälle. Sanoisin, että puhtaasta harrastuksesta näiden kanssa voi värkätä. Tuntipalkka jää olemattomaksi.
Jos on tarve lämmittää vain tuo uusi nykynormeilla rakennettava omakotitalo käyttövesineen, niin energiantarve lienee sen verran vähäinen, että leivinuuni suoran sähkölämmityksen rinnalla riittänee pitämään kulut kurissa.
Jos haluat lämmittää vielä tuon hataran hallin, niin sitten klapit käynevät liian suuritöisiksi. Hake sitten tulee vakavaan harkintaan. Hakekattilaa ei kuitenkaan minun mielestäni kannata ollenkaan käyttää ylläpitotulella, hyötysuhteet jäävät todella alhaisiksi. Kesäajaksi silloin on lämmitettävä muuten. Ehkä pienehkö varaaja stokerin jatkoksi, sinne sähkövastus ja aurikolämmitys, jos siitä saa kohtuullisen tarjouksen.

Kyllähän se näin on, että kaikkien lämmitysjärjestelmien takaisinmaksuaika menee pitkäksi kun verrataan sähkölämmitykseen kaapelein. Talon eristeisiin panostamalla, energiantarve pienenee entisestään. Niin pahaltako kun se kuulostaakiin, mutta kyllä sähkö, ilp ja leivinuuni ovat tällä hetkellä kova valinta pelkän talon lämmitykseen.

Tuon hataran hallin lämmitys, jos otetaan mukaan, korjaus pinta-alaan (se on muuten 180m2, kävin v-loppuna mittaamassa)  ja kun halli pitäisi eristääkin melko hyvin, että viitsisi alkaa siinä lämpöjä pitämään päällä 24/7. Halli on tarkoitus eristää, mutta melkeinpä olen päätynyt, että lämmitän sen käytön ja tarpeen mukaan masterilla / hallipuhaltimella, tai mikseipä jopa tällaisella http://www.ikavote.info/airhot-lammitin/airhot-30/
Lisäksi tuon hallin perustus on mallia "matalaperustus", eli perustus on samalla tasolla maanpinnan kanssa, ja perustuksessa ei "reunoja", joten tämäkin täytynee korjata eristämisen yhteydessä.

Kyllä jos tuollaiseen vanhaan halliin ruvetaan vetään uudet vesikiertoisetputket ja uudet valut päälle, niin tulee hintaakin jo kovasti. Toisekseen kuten jo mainitsinkin, tulee eristystenkin olla jo vimpan päälle, ettei mene lämpö harakoille. Ja jos talo ja tuo hatara halli aletaan keskuspuulämmityksellä hoitamaan, pitää järjestelmänkin olla jo varmaan melko järeä ja sehän tietää lisää hintaa.

[Julle]

Vielä kannustaisin miettimään kattilalämmitystä.
Ensinnäkin lattia ei lämpiä sillä ilpillä ja leivinuunilla mukavan lämpöiseksi koskaan. Myös käyttöveden lämmitys voi olla tilanteesta riippuen paljonkin energiaa haukkaavaa.
Siksi itse valitsimme omaan uuteen taloomme kattilalämmityksen ja tietysti se leivinuuni myös muttei lämmitystä vaan sitä kerran vuodessa tapahtuvaa kinkunpaistoa varten;) Noh paistetaan siinä toki muutakin.

Toinen juttu mikä on tässä ketjussa ihmetyttänyt on tuo hinta mitä monet arvelevat systeemille tulevan. Meillä maksoi kattila(veto 40b) ja varaaja(3000 akva) yhteensä noin 5 tonnia. Kaikkineenkin pannuhuone ja systeemit asennettuna ollaan alle 10 tonnissa. Pannuhuone muurattiin itse talon yhteyteen.

Lämmitysväli näillä keleillä 2-3 päivää jopa 4.

[kahe]

Kyllähän se näin on, että kaikkien lämmitysjärjestelmien takaisinmaksuaika menee pitkäksi kun verrataan sähkölämmitykseen kaapelein. Talon eristeisiin panostamalla, energiantarve pienenee entisestään. Niin pahaltako kun se kuulostaakiin, mutta kyllä sähkö, ilp ja leivinuuni ovat tällä hetkellä kova valinta pelkän talon lämmitykseen.

Meillä asuttiin 120 neliöisessä talossa aiemmin, jossa ilmakiertoinen lattialämmitys sähköllä, kivilaattalattiat ja ilp seinällä puhisemassa ja tuulettamassa tukkaa ja aiheuttaen melua. Sähköä paloi 16-19 MWh vuoteen, koska lattiat piti kuitenkin pitää jotenkin lämpöisenä, ettei hellasärö ollut ihan mahdoton. Ongelmana olikin löytää lattiatermareille sopiva säätö ajastettunakin, että lämpesi edes jollakin tavalla. Termarit kun haistelivat vain ilmaa. Ei ole ikävä kylmiä kivisiä lattioita enää. Ainoa asia minkä ilp hoiti, niin keräsi sitä pölyä suodattimiinsa. No pitihän niitä sitten imuroidakin 3-4 viikon välein. Ja pitihän sitä puitakin kantaa sisälle puulaatikkoon ja savustaa tupaa välillä. Nykyään takka lämpiää harvemmin ja lattiat ovat lämpimät ja aika tasainen sisälämpötilakin on nyt löytynyt. Ilpin pakkasjurinoitakaan ei ole ikävä yhtään ja sen sammumista alta -20 asteen ja sitten alkoikin sähkömittari laulamaan ja fortum kiitti laskulla. Tänne on tulossa uusi kattila alta 3k€ ja mukana on myös latauspumppu ja kuljetus kotipihaan. Tuohon varaaja, hormi ja putkityöt päälle, niin luulisi pääsevän noin 6-7keur kaikkinenssa.

[timotei]

Kannattaa myös seurata uusia rakennusmääräyksiä ja mitä sillä rintamalla tapahtuu. Minulla on sellainen kuva, että uusiutuvan energian valitsemalla saisi talon hiilijalanjälkeä pienennettyä ilman älytöntä eristämistäkin. Eli tällöin voisit hiukan säästää eristämisessä ja saada kaupan päälliseksi paremman talon (ei pulloa). Tällä tavalla saisit vähän kalliimmasta lämmitysjärjestelmästä ehkä osan takaisin jo rakentamisvaiheessa. Tämä vain vinkiksi, sillä en tunne määräyksiä tarkemmin.
Tuo halli vaatisi ehdottomasti hakesysteemin ja olisi kallis. Omakotitaloon riittää kattila ja varaaja pannuhuonessa, vaikka eristys olisi vähän kevyempikin. Hyviä kattiloita näyttää olevan tarjolla.

[syrjaki]

Kannattaa myös seurata uusia rakennusmääräyksiä ja mitä sillä rintamalla tapahtuu. Minulla on sellainen kuva, että uusiutuvan energian valitsemalla saisi talon hiilijalanjälkeä pienennettyä ilman älytöntä eristämistäkin. Eli tällöin voisit hiukan säästää eristämisessä ja saada kaupan päälliseksi paremman talon (ei pulloa). Tällä tavalla saisit vähän kalliimmasta lämmitysjärjestelmästä ehkä osan takaisin jo rakentamisvaiheessa. Tämä vain vinkiksi, sillä en tunne määräyksiä tarkemmin.
Tuo halli vaatisi ehdottomasti hakesysteemin ja olisi kallis. Omakotitaloon riittää kattila ja varaaja pannuhuonessa, vaikka eristys olisi vähän kevyempikin. Hyviä kattiloita näyttää olevan tarjolla.

2010 vuoden määräyksien eristevahvuudet pätee edelleen ja tuskimpa ne mihinkään on pienenemässä enää muutenkaan. Joissain tapauksissa voi joutua kasvattamaan eristevahvuuksia, että täyttää E-luku vaatimukset (esim. suorasähkö).