Kirjoittaja Aihe: Millainen puulämmitysjärjestelmä uuteen n.120m2 omakotitaloon?  (Luettu 18517 kertaa)


Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
« Viimeksi muokattu: 19.02.2013-17:18 kirjoittanut Pähkäilijä »
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

timotei

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 253
Lämmitysjärjestelmällä näkyykin olevan aivan olennainen vaikutus energiatehokkuuslaskelmiin. Tuolta löytyy laskuri, jolla voi kokeilla: http://www.puuinfo.fi/rakentaminen/mitoitusohjelmat/e-lukulaskuri
Tuohon esimerkkilaskelmaan kun valitsee lämmitysmuodon, niin näkee että suora sähkö jää kauas vaatimuksesta, mutta puukattila alittaa sen selvästi. Eli kyllä suora sähkölämmitystalolle vaaditaan paljon parempia eristyksiä kuin puukeskuslämmitystalolle.

syrjaki

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 287
Kyllähän nyt vaaditaan (järjettömyyksiä). Itsellä juuri rakennusprojekti menossa ja tuo e-luku on kyllä rehellisesti sanottuna aika epäonnistunut viritys. Rankaisee sähkölämmitystä turhan rajusti eikä huomio mitenkään itse rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia/päästöjä.

Vanhoihin passiivitason taloihinkin joudutaan tuon takia laittamaan uunia tai muuta "energiataloudellista" lämmitysmuotoa, jotta saadaan e-luku riittävän alas. Noiden aiheuttamia materiaalimenekkiä (kustannuksia, jolla ostaa paljon sähköä) tuo e-luku ei huomio taas mitenkään. Uuni voi olla pakko tehdä lukujen takia, mutta kukaanhan ei sano, että sitä pitää käyttää.

Muutenkin koko luku on teoreettinen ilman mitään käytännön pohjaa ja paperilla hyvä e-luku saadaan rakennusvaiheen hutiloinnilla muutettua kyllä huonoksi, mutta ei se papereihin päivity.
Matalaenergialato + talousrakennus selluvillaeristeillä. Orlan Super 40 kW, muokattu Akva 3000, Tiileri tytti

jiihuima

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 144
paperilla hyvä e-luku saadaan rakennusvaiheen hutiloinnilla muutettua kyllä huonoksi, mutta ei se papereihin päivity.

Se päivittyy vaan todelliseen kulutukseen, jota ei saa käyttää edes energiatodistusta laadittaessa...

Miksi me on rankastu itteämme poliitikoilla, jotka riistää meiltä viimesetkin roposet lompsasta vaan haluamalla olla mallimaa kaikessa?

Ei sillä, etteikö energian säästämisessä tolokkua olis, mutta kuitenki. Joku järki sentäs ois hyvä olla.
Arimax 35, Termovar 32 latauspaketti savukaasuanturilla, Jäspin sähköovali 2.4 ite hitsatuilla kattilayhteillä, 2 käyttövesikierukkaa, Metro 300L lämminvesivaraaja. Aurinkolämpöä 8m² tasokeräimillä ja lämmönvaihtimella. Rintamamiestalo ~150m². Puuta vuodessa ~20p-m³ + saunapuut.

Hemheus

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 20
Vielä kannustaisin miettimään kattilalämmitystä.
Ensinnäkin lattia ei lämpiä sillä ilpillä ja leivinuunilla mukavan lämpöiseksi koskaan. Myös käyttöveden lämmitys voi olla tilanteesta riippuen paljonkin energiaa haukkaavaa.
Siksi itse valitsimme omaan uuteen taloomme kattilalämmityksen ja tietysti se leivinuuni myös muttei lämmitystä vaan sitä kerran vuodessa tapahtuvaa kinkunpaistoa varten;) Noh paistetaan siinä toki muutakin.

Toinen juttu mikä on tässä ketjussa ihmetyttänyt on tuo hinta mitä monet arvelevat systeemille tulevan. Meillä maksoi kattila(veto 40b) ja varaaja(3000 akva) yhteensä noin 5 tonnia. Kaikkineenkin pannuhuone ja systeemit asennettuna ollaan alle 10 tonnissa. Pannuhuone muurattiin itse talon yhteyteen.

Lämmitysväli näillä keleillä 2-3 päivää jopa 4.

Kiitokset Jullelle kannustamisesta :) Kyllä toisten käyttökokemukset ja tieto vaan on tarpeen, kun näitä hommia suunnitellaan. Käyttöveden lämmitystä olen myös miettinyt, että milläs sen saisi tuotettua edullisesti?! No puulämmityksellä tulisi sekin aivan samalla. Kyllä se vaan on poijat ja tyäret semmonen homma, että on täsä koitettu miettiä pää puhki, mutta kyllä se joka suunnasta näyttää, että paras vaihtoehto olisi puulämmitys, monen asian hoitamiseen samalla latauksella.

No jos lähdetään suunnittelemaan pelkästään talon (120m2) lämmitystä puulla, niin kertokaapa hinta-laatusuhteeltaan sopivat kamppeet lämmitykseen? Ja onko lambda anturilla varustetussa kattilassa niin suuri ero, että sen ero rahallisesti kannattaa maksaa verrattuna ylä/ala/käänteispalokattilaan. Olen kuullut, että 10L neliötä kohden olisi sopiva varaajan koko!? Eli 1200L olisi sopiva koko? Tiedä sitten. Toivomus kuitenkin se, että lämmitys hoituisi yhdellä latauksella päivässä, poislukien aivan myrkkypakkaset.

Höyrykattila

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 239
Itse kituutan pienellä varaajalla niin ongelma on just noi myrkky pakkaset. Silloin joutuu pannu mökissä asumaan ja sen lisäksi pitäs käydä vielä töissä.

Mielummin kamat ylä kuin alakanttiin.
« Viimeksi muokattu: 19.02.2013-23:17 kirjoittanut Höyrykattila »

halko

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 19
Tuota viimeistä lausetta kannattaa puulämmittäjän ehdottomasti noudattaa.
Jämä halko 180 80Kw.  varaaja 3000L . ouman EH80  lämmönjako pattereilla

Eko

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 97
Lainaus
Eli 1200L olisi sopiva koko? Tiedä sitten. Toivomus kuitenkin se, että lämmitys hoituisi yhdellä latauksella päivässä, poislukien aivan myrkkypakkaset.
Täällä 109m2 -88 rakennettu omakotitalo , varaajana 1200l ja 500l .
Suurempi on Attack 25kwh lambdan perässä ja tuohon pienempään liitetty aurinko ja vesitakka . Kovimmilla
pakkasilla riittää kerta päivässä , avustan kuitenkin lämmitystä tuolla vesitakalla . Ja onhan tuossa leivinuunissakin tulta
pidetty .
Tuo 1200l taitaa olla juuri hieman piikanen , mieluummin jos mahtuu niin >1500l varaaja niin jää vähän
pelivaraa . Tuo 500 litranen varaaja on aamulla jo melko tyhjä jos pakkanen hipoo 25 astetta . Nyt kuiten tuo aurinko
jo mukavasti alkanut päiväsaikaan avittamaan lämmitystä .
Attack DPX 25 lambda , jäspi 1200l + 500l rst aurinko varaaja ,vesitakka selmac , 60kpl tyhjöputkia + 500w pv

timotei

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 253
Tässä tapauksessa ilmeisesti puulämmitystalo saadaan hyvinkin samoilla kuluilla kuin sähkölämmitystalo, kun vain ei lähdetä tavoittelemaan mitään turhan alhaista E-lukua, määräykset täyttävä riittää.
Puiden hankinta ja logistiikka on ilmeisesti jo mietitty ja edulliseksi todettu. Siihenkin saadaan kyllä kulumaan rahaa ja sitten energia ei olekaan edullista.
Kattiloista unohtaisin yläpalot (huono hyötysuhde ja vaatii useita pesällisiä varaajan lämmittämiseen) ja perinteiset alapalot (savuttavat ja saattavat jopa räjähtää). Jäljelle jää sitten puhaltimella varustetut käänteispalokattilat, jotka ovat parannettu versio alapalokattiloista. Näistä on monta ketjua tälläkin palstalla. Kannattaa vilkaista. Kallein taitaa olla tuo Efekta, Keski-Euroopan tuotteita saa sitten reilusti alle puoleen hintaan (joko alkuperäisinä tai vähän kalliimmilla teipeillä varustettuna Suomesta), kotimaiset ovat siinä välissä.

syrjaki

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 287
Mitenkäs nuo alapaloiset nyt erityisen herkästi räjähtelevät? Tuo vaara on olemassa kaikilla kattiloilla väärin asennettuina ja väärin käytettyinä.

Eristeet ei kyllä liikoja maksa, joten ei niissä kannata lähteä pihistelmään. 2010 u-arvot on kyllä voimassa, joten sellaiset joutuu minimissään tekemään kuitenkin vaikka e-luvun perusteella voisi huonomminkin eristää. Ilmantiiveys (huom ilma, ei höyry) on kuitenkin ehkä se tärkein, johon kannattaa panostaa. Huono ilmantiiveys saattaa aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin ja sitä kautta kosteus- ja homevaurioita.
Matalaenergialato + talousrakennus selluvillaeristeillä. Orlan Super 40 kW, muokattu Akva 3000, Tiileri tytti

Höyrykattila

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 239
ööö... Tarkoititko tätä, jossa korsu räjähtää MythBusters tyyliin kohdalla 2.46

Mut asiaan. Tuskin tulevat silmille jos varoventtiili(t) toimii.

timotei

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 253
Ei ne ylikuumenemisen takia poksahtele, vaan sen aiheuttaa puupesään kertyvä hiilimonoksidi. Tämä syttyy räjähtäen, kun saa happea luukun aukaisun yhteydessä. Tämä oli hyvin yleinen ilmiö 1980-luvulla ainakin eräässä kattilamerkissä, ei taida kyllä enää olla myynnissä. Silloin rakenneltiin myös etupesiä kattiloihin puun (hakkeen, oljen tms.) kaasuttamiseksi, samoin sieltä on moni saanut silmilleen, joku pahastikin.

akWho

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 297
Tuonko poksahtelun takia varastopesät alapalokattiloissa kiellettiin 1997 voimaan tulleessa määräyksissä.? ;)http://www.puulammitys.info/index.php?topic=242.msg4378#msg4378
Jäspi YPV-40, Ovaali EPK 1.8m3, Ouman EH-80 ulkoanturilla,lämmitettävää 160m2 wirsbo lattialämmitys.
Energia: sahauspintaa ja tasauspätkät lähisahalta.

Hemheus

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 20
Mutta eikös noita käänteispalokattiloita ole " kahta versiota" eli ilman lambda-anturia ja sitten lambda-anturilla? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin!? Onkohan noiden hinnassa suuri ero? Entäpä tehossa?

Mutta osaatteko sanoa merkistä sen koommin, joka olisi luotettava jne... Atmos, Rica, Attack, Jäspi, Ariterm...
Mnikälaisia kokemuksia teillä on?