Latauspumppu pitää ääntä

[puuhastelija]

Ilmakello oli jumissa. Vaikka venttiili oli auki, ei siitä ollut mitään hyötyä. Purkamalla ja puhdistamalla ilmakello heräsi taas henkiin, ja järjestelmästä saatiin ilmaa hallitusti pois. Samalla kokeiltiin varaajan vieressä oleva varo, ja tottakai se jäi tippasemaan... Laitetaan työlistalle sekin.

Ilmaa kyllä tulikin reilusti monella lämmityskerralla. Vähän rauhoittui kun ymmärsin lämmityksen jälkeen sulkea sen ilmakellon venttiilin, ettei kellon kautta pääse ilmaa järjestelmään takaisin. Ilmaa tuli ulos jopa siinä määrin runsaasti, että järjestelmän paineet laski aika alas: varaajan mittari näytti alle 0,4 bar kylmänä (alalämpö 20, keskellä 33). Semmoisia aatoksia tuo herätti paikalla käyneissä henkilöissä, jotka minua enempi asiasta ymmärtävät, että kalvopaisuntasäiliön paine olisi liian alhainen. Paljonkohan tuo paisuntasäiliön peruspaine sitten pitäisi olla, ja paljonko järjestelmä normaalipaine, ja pitäisikö paineen paljon heitellä lämpimän ja kylmän varaajan myötä?

[Pähkäilijä]

Ilmaa kyllä tulikin reilusti monella lämmityskerralla. Vähän rauhoittui kun ymmärsin lämmityksen jälkeen sulkea sen ilmakellon venttiilin, ettei kellon kautta pääse ilmaa järjestelmään takaisin. Ilmaa tuli ulos jopa siinä määrin runsaasti, että järjestelmän paineet laski aika alas: varaajan mittari näytti alle 0,4 bar kylmänä (alalämpö 20, keskellä 33). Semmoisia aatoksia tuo herätti paikalla käyneissä henkilöissä, jotka minua enempi asiasta ymmärtävät, että kalvopaisuntasäiliön paine olisi liian alhainen. Paljonkohan tuo paisuntasäiliön peruspaine sitten pitäisi olla, ja paljonko järjestelmä normaalipaine, ja pitäisikö paineen paljon heitellä lämpimän ja kylmän varaajan myötä?

Jos kylmässäkin järjestelmässä on 0.4 bar painetta ei sinne ilma mene kellon kautta.

Onkos kaikki lämmitys yhdessä kerroksessa? tuo 0.4 bar on ihan ok paine systeemissä mikäli vettä ei tarvitse nostaa yli kahta metriä korkeammalle. (0.2 bar peruspaine ja 0.1 bar lisää jokaiselle metrille). Seppol on laskenut jossain tuon kalvopainesäiliöön mahtuvan vesimäärän milläkin paine-erolla ja jos kalvopaine-astia ois järjestelmässä ylimpänä ei siellä tulisi paljoakaan painevaihteluita useampikerroksisessa lämmitysjärjestelmässäkään.

Minkä kokoinen paineastia on? 2000 litraa varaajaa - 200 litrainen astia lienee mitoitus? Täällä on 3000 litraa varaajaa, 250 litraa paineastiaa, esipaine 0.5 bar, maksiminousu paineastian yläreunasta ylimpään patteriin on kokoluokkaa 2-3 metriä. Paineet on kylmässä systeemissä 0.4 bar paikkeilla (varaajan keskilämpö 40c) ja 80c varaajassa noin 1.2-1.3 bar.

[puuhastelija]

Yhdessä kerroksessa on kaikki lämmitettävä. En osaa tuohon painesäiliön litratilavuuteen ottaa kantaa, pitää penkoa papereita hieman.

Mitä arvoa kattilan painemittarin pitäisi näyttää? Samaa kuin varaajan?

[Pähkäilijä]

Koko lukenee painesäiliön kyljessä. Tuo 0.4 bar on sitten ihan riittävästi kun vettä ei tarvitse nostaa korkeammalle.

Täällä nousee kattilassa paine noin 0.1b kun laittaa latauspumpun päälle ja termari on kiinni. Paisunta-astian esipainetta ei käsittääkseni voi mitata kuin tyhjentämällä astia vedestä ensin. Mutta jos kalvo on ehjä ei sinne tarvitse ilmaa lisätä. Mikäli paineet laskevat enemmän niin lisää sitten järjestelmään vettä. Jossain siellä on hana josta saa lisää vettä suljettuun systeemiin mutta jos varo ei enempää jää vuotamaan ei tarvitse sitten alkaa hanaa vielä avaamaan.

[akWho]

Latauspumppu nostaa tuossa omassa systeemissä kattilanpainetta n.0,3 bar kun termostatti kiinni eli lyhyellä kierrolla.
Kyllä varoventtiili lopettaa yleensä tiputtelun, annat varaajan hiukan jäähtyä että paineet laskee alemmas ja sitten naksauttelet varoa useamman kieroksen ympäri.
Varaajan paine 0,4 bar noinkin kylmänä ihan OK. Eikö lattialämmityksen kiertovesipumppu ole äännellyt kun on ollut paljon ilmaa varaajan yläosassa? Vai miltä korkeudelta lämmityksen lähtö on varaajassa.?