Auttakaa aloittelijaa, ariterm 60+ kiehuu.

[Pähkäilijä]

Aritermin esitteen mukaan kattilan pitäis pystyä 77 kW huipputehoon (48 kg/2,5h) savukaasuhäviöt 10% niin jää n.70 kW.
Tuo 70 kW teho pitää pystyä siirtämään varajaan, pumpun pitää puskea vesi kolmeen metriin + muut virtausvastukset
niin jäädään alle 3m³ tunnissa. Lämpötilaeroa pitää olla kattilan lähtö ja paluuveden välillä lähes 25ºC jotta pumpun tuottama virtaus riittää lämmönsiirtoon.Pienempi asteinen termostaatti (63ºC)sulkisi aikaisemmin lyhyen kierron(n.75ºC ja kierrättäsi enemmän varaajan kautta jolloin kattila saisi viileämpää vettä. Varaajan saisi edelleen pienemmälläkin termostaatilla kuumaksi kun pyörittäis vähän toista kierrosta.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=323.msg5119#msg5119  tuolla joskus pähkäilin

Ariterm 35+ ja 60+ käyttöohjeissa on samanlainen laskentamalli

Ariterm 35+ hyötysuhde nousee (37 kg x 4.15 = 153.55 kWh, 2000 litraa 50 astetta 116 kWh => 75.5%) 14.6% käyttöohjeesta mainokseen mentäessä. 90.1%, kerroin 1.2


Ariterm 60+ hyötysuhde nousee( 48 kg x 4.15 =  199.2 kWh, 2400 litraa 50 astetta = 139.2 kWh ->70%)  
Jos kattila myös lämmitetään käyttölämpöiseksi samalla puumäärällä esim 40 astetta (noi 12 kWh) tulee sitten hyötysuhteeksi 75.9% (muissa käyttöohjeissa on erikseen lämmitetty kattila pienellä puumäärällä) 16.1% käyttöohjeen ja mainoksen eroa (92%) joten kerroin +1.2

eli mainoksen hyötysuhde ja kattilan käyttöohjeen hyötysuhde ovat eri asioita.

[Repa]

eli mainoksen hyötysuhde ja kattilan käyttöohjeen hyötysuhde ovat eri asioita.

Juu, ja todellisuus on vielä oma lukunsa!

[Repa]

Juu 80 asteen termostaatilla kattilaan menevä vesi on 80. Ei ihme jos se kiehuu. Vettä on pakko kierrättää kattilassa paljon koska lämpötilaero on pieni, tai olisi pakko.
Tuo 4300 l on siis kattilan sisäinen kierto mutta tarvitsee sekin melko suuren pumpun. Termostaatti säätelee siitä osan lämmön kuljetukseen kattilasta varaajaan. Sitten minua ihmetyttää että Varaajan viileä vesi on 60. Missäs se kuuluisa kerrostuminen on? Ammutaanko alas koko lataustermostaattihössötys?

Seppo se ehtii jokalähtöön ampumaan alas, sekä selkään kaikkea missä puu palaa, savu nousee ja terva haisee;D

[Kotsa]

Juu 80 asteen termostaatilla kattilaan menevä vesi on 80. Ei ihme jos se kiehuu. Vettä on pakko kierrättää kattilassa paljon koska lämpötilaero on pieni, tai olisi pakko.
Tuo 4300 l on siis kattilan sisäinen kierto mutta tarvitsee sekin melko suuren pumpun. Termostaatti säätelee siitä osan lämmön kuljetukseen kattilasta varaajaan. Sitten minua ihmetyttää että Varaajan viileä vesi on 60. Missäs se kuuluisa kerrostuminen on? Ammutaanko alas koko lataustermostaattihössötys?

Tiedä sitten niin missä vika kun 63 astesella termarilla meni kattilaan n53 asteinen vesi, 73->63 ja 83 termarilla n 73.
Noin pääsääntöisesti. Ja mitä isommalla teholla ajan sen viileempää on paluuvesi ja suurempi ero.

Varaajaan menevä on ollut keskimäärin 3 astetta kuumempaa kun termarin nimellislämpö. pienellä teholla matalampi ja suurella tehola korkeampi lämpö.

tällä hetkellä 72 termariila huiput kattilasta varaajaan 82 astetta lämpötilaero 24 astetta menon ja kattilan lähdön välillä. eli sillon kattilaan meni 58 astetta.

Ja vielä kerroksista jotka ammuttiin alas niin kuva laddomatista oli melko pitkän polton jälkeen jolloin imeskeltiin jo "vanhaa lämmityskertaa". Otan huomenna kuvan 30min sytytyksestä.

Kiitos kerrostumien kuumaa käyttövettä tulee myös tänään ja huomenna vaikka sunnuntaina lämmitetty viimeks...  

Vaihtoehdot:
1. myyn vehkeet romurepelle ja vaihdan maalämpöön?
2. jatkan nykykokoonpanolla ja kitupolttelen?
3. Pistän sellasen pumpun että vesi liikkuu ja erillisen termarin?
4. Pistän pelkän pumpun ja ruostutan kattilan kolmessa vuodessa?
5. ehdotuksia?

[Averell]

Tiedä sitten niin missä vika kun 63 astesella termarilla meni kattilaan n53 asteinen vesi, 73->63 ja 83 termarilla n 73.
Noin pääsääntöisesti. Ja mitä isommalla teholla ajan sen viileempää on paluuvesi ja suurempi ero.

Varaajaan menevä on ollut keskimäärin 3 astetta kuumempaa kun termarin nimellislämpö. pienellä teholla matalampi ja suurella tehola korkeampi lämpö.

tällä hetkellä 72 termariila huiput kattilasta varaajaan 82 astetta lämpötilaero 24 astetta menon ja kattilan lähdön välillä. eli sillon kattilaan meni 58 astetta.

Veikkaisin ongelman aiheuttajaksi tuota väärinpäin olevaa T-haaraa varaajalle menevässä linjassa, jota jo aiemmin ehdotettiin. Nythän vedellä on pienempi virtausvastus mennä suoraan varaajaan, kuin lähteä alaspäin sivuhaarasta latomaatille. Eli latomaatti ei saa tarpeeksi kuumaa vettä yläputkesta. Jos T-haara olisi oikeinpäin, olisi vedellä pienempi vastus lähteä alas latomaatille ja toiminta saattaisi parantua.

[arveccio]

Mulla on täsmälleen samoinpäin ja toimii. Ääni vaihtoehto 3:lle. 

[Averell]

Mulla on täsmälleen samoinpäin ja toimii. Ääni vaihtoehto 3:lle. 

Onko sinulla yhtä miehekkäät putket kuin kotsalla? Ei sen puoleen tuo 3. vaihtoehto olisi varmatoimisin, mutta halvin kokeilu olisi tuon T-haaran kääntö, kun kotsalla taitaa olla hitsaustaito hanskassa.

[Kotsa]

Kokeilen kääntöä kun keli vähän lauhtuu...

[Harri2]

Tuskin yhden T-haaran suunta koko toimintaa noin sotkisi. Termarin pitäisi avata toista ja sulkea toista porttia niin, että paluulämpö kattilaan olisi aika tarkasti se termarin arvo. Vesi sitten väkisin tulisi sieltä, missä portti auki. Tässä tapauksessa vaan on jotain häikkää. Jos vesi pääsee vapaakierron kautta kiertämään enempi, kuin lämpötila edellyttäisi, selittäisi  se tuon alemman paluulämpötilan. Mutta alemmalla paluulämpötilalla pitäisi kattilan kiehumisen olla vähäisempää..

[akWho]

On seuraavana kokeilulistalla. Eli siis t-haara josta paluu laddomatille on väärinpäin, yläputki jatkaa vaakatasossa vajaan metrin seinän läpi ja vasta sit ylös varaajalle. Mutta on siinä haaran päällä reilu ilmaustasku ja putkikin kaadollaan varaajaan päin.

Pitäiskö tuo käsittää että putki varaajan puolella alempana kuin t-haaran kohdalla, jos niin "ei hyvä".
Putkessa sais olla mieluummin nousua kohti varaajaa tai ainakin vaaterissa.
Hyvä pesä ilmalle vaikka onkin ilmakello t-haaran kohdalla.

[Repa]

Vaihtoehdot:
1. myyn vehkeet romurepelle ja vaihdan maalämpöön? Romurepa vois noutaa edullisesti noi romppeet
2. jatkan nykykokoonpanolla ja kitupolttelen? Pieni tehon alennus ei tarkoita kitupolttoa
3. Pistän sellasen pumpun että vesi liikkuu ja erillisen termarin? Kyllä nykysenkin pumpun teho pitäis riittää
4. Pistän pelkän pumpun ja ruostutan kattilan kolmessa vuodessa? Toi on lattomaattimiesten höpöjuttuja, ei kattila mihinkään ruostu

Voisko se olla tosiaan niin että toi "ei hyvä" kaato varaajalle tekee T-haaralle ilma/höyrytaskun joka häiriinnyttää ton pumpun ja termarin? T-haaran kääntö tuskin auttaa asiaa paljonkaan mutta jos kaadon sais korjattua!

Miehekkäät putket ja "ei hyvä" kaato yhdessä voi olla "tosi ei hyvä"

[Höyrykattila]

Kattilan ja Laddomaatin väliin suurtehopumppu niin johan on kumma jos pata ei viilene. Ja jos sekään ei auta niin varaajan ja Laddomaatin väliin seuraava pumppu. Ja jos sekään ei auta niin sit heivaa se Laddomaatti sieltä välistä kuuta kiertävälle radalle.

Itsellä on vuosimallia 1983 Jämän yläpaloinen ja kaikki säätö tapahtuu manuaalisesti. Ei termostaatteja. Lataus pumpussa kolme (3) asentoa virtaus nopeudelle/teholle.

Kattilassa en ole havainnut syöpymistä/ruostumista, vaikka sitä on kohdeltu kaltoin. Välillä meinaa lataus pumppu unohtua laittaa päälle kun sytyttää uunin. Tosin sen huomaa kun patterit paukkuu kuin siihen löis lekalla.

Rouvalta paras poltto viime kesältä oli sellainen, että poltti päivän puuta uunissa ja iltapäivällä soitti mulle, että kattilan lämpö ei nouse yli 40 ja mustaa pahan hajuista vettä valuu uunista. En ollu kotona niin en nähnyt kokonaisuutta vaikka yritin kysellä rouvalta tarkennuksia, mutta kun tulin illalla kotiin niin syy oli se, että ilmaläpät oli kiinni. Ainut mistä uuniin meni vähän ilmaa oli öljynpottimon supistaja. Reikä halkaisija noin 35mm.

Kattilaa oli poltettu kuin häkäpönttöä. Tervaa & Nokea paksusti uunin sisällä ja haju ei ollut kovin imartelevaa.

Jos meilläkin on uunin oikea oppinen käyttö ollu vähän hakusessa niin millaista se on ollut asukkailla ennen meitä.

Edit: korjailin kirotus virheitä.

[Averell]

Tuskin yhden T-haaran suunta koko toimintaa noin sotkisi. Termarin pitäisi avata toista ja sulkea toista porttia niin, että paluulämpö kattilaan olisi aika tarkasti se termarin arvo. Vesi sitten väkisin tulisi sieltä, missä portti auki. Tässä tapauksessa vaan on jotain häikkää. Jos vesi pääsee vapaakierron kautta kiertämään enempi, kuin lämpötila edellyttäisi, selittäisi  se tuon alemman paluulämpötilan. Mutta alemmalla paluulämpötilalla pitäisi kattilan kiehumisen olla vähäisempää..

Perusteluja tälle yläputken huonolle virtaukselle tässä tapauksessa: kun varaajalle menevää linjaa kuristetaan niin toiminta paranee. Eli jos yläputkessa ei riitä virtaus ja kattilaan menevä vesi pysyy viileänä niin termostaatti ei aukea. Kiinni oleva termostaatti kuristaa virtausta niin paljon, että kiehumista pääsee tapahtumaan, kun noilla reiluilla tehoilla ajetaan.

[arveccio]

Onko sinulla yhtä miehekkäät putket kuin kotsalla? Ei sen puoleen tuo 3. vaihtoehto olisi varmatoimisin, mutta halvin kokeilu olisi tuon T-haaran kääntö, kun kotsalla taitaa olla hitsaustaito hanskassa.

Ei todellakaan ja kattilakin on 1/3 tehonen. Ja mullakin alkaa pistekiehumista tapahtumaan jos pumppu ei ole täysillä, liian vähän turbulenssia hitaammilla nopeuksilla. Onhan se selvä että siinä on vissi ero pyöritetäänkö samalla pumpulla vettä ämpärissä vai uima-altaassa. Toisessa vesi virtailee seinämillä ja toisessa on yhdentekevää onko sitä pumppua vai ei. Olettaen että altaan/ämpärin seinämiä lämmitetään 6kw/m2 teholla. 

[Repa]

Kyllä nyt näyttää siltä siltä lämpötilat on ok. mutta pumppu ei kierrätä tarpeeksi. Oireista päätellen epäilen pumpulla on ilmaa? Miksei ilma poistu pumpulta? Ilmeisesti siksi että kattilalta tulee jatkuvasti uutta, koska koko vesimäärää ei ole vielä "keitetty" tarpeeksi.