apua uuden lämmitysjärjestelmän hankintaan

[seppol]

Palaan aiheeseen "staattinen". Se tarkoittaa " paikallaan pysyvä, liikkumaton, muuttumaton, tasapainossa ". Se on teorian luoma käsite jonka avulla yksinkertaistetaan tilanteita niin että ne on helpompi matemaattisesti ratkaista. Kaaujen tapauksessa esimerkiksi auton renkaaseen tai säiliöön laitetaan staattinen paine ja sulut kiinni. Eri ilmiöt sitten vaikuttavat paineeseen ja niiden suruus lasketaan verrattuna alkuperäiseen staattiseen paineeseen.
Myös kaasun (tai nesteen) virratessa paine jaetaan kahteen osaan, staattiseen ja dynaamiseen. Dynaamisen paineen aiheuttaa virtauksen nopeus ja se on ominaispaino x nopeus toiseen. Kokonaispaine virtauksessa on staattisen ja dynaamisen paineen summa.

Rakennesuunnittelussa jota voi olla rakennuksen, koneen, sillan, ym. suunnittelua  statiikalla on ratkaiseva merkitys. Siinä voimat merkitään vektoreilla joiden pituus edustaa voiman suuruutta ja suunta sen suuntaa. Järjestelmä oletetaan liikkumattomaksi eli tasapainotilaan/staattiseksi. Silloin voimien yhdistämineen ja erottaminen muuttuu geometriaksi joka tapauksesta riippuen on helppo tai vaikea ratkaista mutta helpohko ymmätää. Yksinkertaisin esimerkki on vipu kun väännät kangelle kiveä. Statiikan avulla lasketaan kuinka suurella voimalla kiveä nostetaan kun se ei vielä liiku mihinkään. Statiikassa mikään osa ei taivu tai veny, nivelissä ei ole kitkaa eikä painovoimaa ole.
Statiikan avulla ratkaistaan taivutusmomentit, menttiyhtälöt, leikkausvoimat, kiertomomentit ja taivutusvastuksetkin. Kun statiikka on selvää, mukaan otetaan Newtonin kehittämä voiman määritelmä F = m x a . Voima = massa x kiihtyyys ja saadaan dynamiikka. Siinä voimiksi otetaan myös massojen kiihtyvyydet ja maan vetovoima.
Kun siirrytään lujuusoppiin, mukaan tulevat rakenteiden jäykkyydet ja taipumat. ja niiden perusteella lasketaan rasituksia ikään kuin takaperin.
Statiikka on kuitenkin kaiken perusta. Tätä ja paljon muuta tarkoittaa sana STAATTINEN.
Joskus kuulee sanottavan että teoria on monimutkainen mutta minusta teoria yksinkertaistaa tapahtuman ja se on helpompi ymmärtää.

[savonhumu]

Kerrompa omat kokemukset pumpuista eli tkntilassa on 3kpl kiertovesipumppuja ja kaikki ovat paluupuolella eli imevät varaajastapäin ja työntävät piiriinpäin.. Jostain kumman syystä kokenut putkarikveri suositteli laittamaan ne noin. Aiemmin on tullut jo hyviä perusteluja miks näin on hyvä. Tasainen rauhallisempi lämpötila pumpun läpi menevässä vedessä on yks hyvä pointti ja eipähän vikatilanteessa mene kiehuvat/höyrystyneet muljut pumpun läpi
Itellä on nuissa Aurinko-ja uunipiireissä muuttuvanopeuksiset pumput ja kyllä pumpun yläpuolella oleva painemittari nostaa viisaria noin 0.5bar kun pumpun laittaa maksimille..  tuolla onnistuu höyrystyneen järjestelmän ilmauskin kun tuli vahingossa koitettua putkistojen/varojärjestelmien/mitoituksien toiminta tuossa yks päivä..Rouva lämmitti uunia allekirjottaneen työpäivän aikana ja pumpun käynistävä rele tms. ei taajarissa vetäny Kuulemma vähä jottain ääntä oli uunista kuulunu muttei ollu hokannu että keitti ihan täpöllä.. -> lämmitti uunin normaalisti loppuun asti.

266-asteessa oli uuniputkiston lämpötila pahimmillaan käyny(lämpötilaloki) eli täysin kuivat putkistot on ollu jossain kohtaa ja edes varot ei lauennu eli paine ei mitenkään isosti noussu. 1m3 vesitila ja 120litran paisunta hoiti jäähdytyksen ja laajenemisen veke ilman sen kummempia onkelmia. ja kun järjestelmä oli tarpeeks kylmentyny(130-astetta) niin laitoin pumpun hiljakseen käyntiin. Tuosta sitten lisäsin tehot hiljalleen maksimille niin koko putkisto täytty ja varaajan katolla oleva ilmaus+mikrokuplanpoistin pumpun luona hoiti ilmat veke.. Tuskin olis imupuolella olevalla pumpulla noin kivutta homma menny kun ilmaa olis horinu kokoajan putkistosta siipeen. Nyt varaajasta tuli kokoajan ilmatonta vettä pumpulle. Lisäks pumppu olis luultavasti vainaja jos olis ollu kuumanpuolen putkessa tuon lämpötilan takia kun vapaakierron estot pakottaa kierron niin ettei lämpö nykyiseen sijaintiin pääse edes kiehuntatilanteessa..

Lämpöjohtopumppu on heti suntin jälkeen eli imu on suntin läpi ja paine lämmityspiireihinpäin. Näin ilmeisesti tulee tuo sekoitus hyvin ja lämpötila pysyy pumpullakin maltillisena .. Omaa kokemusta toisenlaisista asennuksista ei ole niin paha sannoo kumpiko on parempi tapa kun molemmat on periaatteessa oikeita..

[seppol]

Paine pumpun painepuolella nousee putkiston virtausvastuksen verran oli se missä tahansa. Mittarin lukema sen mukaan missä mittari on. Jos siis pumppu painaa kattilaan, siellä paine nousee ja se on yleensä se, jonka painetta varaventtiilillä vahditaan. Vastukset on kuitenkin putkistossa ja yhtään puolustavaa perustelua en ole nähnyt sille miksi pumppu pitäisi laittaa imemään.
Sullakin pumput on niin päin kuin olen tässä paasannut eli pumppaavat putkistoon. Kattilan pumppua en ole suositellut kuumalle puolelle. Vähän on paluu ja lähtö käsitteet menneet sekaisin eri kirjoituksissa.

 Miten mittasit 266 astetta kun vettä siellä ei ole ollut. Jo 100 vuotta sitten kehiteltiin höyrykattilloita jossa on kerralla vain vähän kiehuvaa vettä ja niissä se on putkistossa jonka tilavuus on pieni. Vesi on eri säiliössä ja sitä keitetään vain tarpeen mukaan. Jotta vesi pysyisi nesteenä 266 asteen lämmössä, paineen pitäisi olla 51 bar. En suosittele kokeilemaan kotona. Tlanteen on pelastanut se että vain tuliputket on noin kuumat. Tässäkään tapauksessa putkiin ei tule ilmaa vaan höyryä joka tiivistyy vedeksi kun lämpötla laskee. Ei vesi muutu ilmaksi kuumentamalla. Ilmausta ei tarvita. Mitään ihmettä ei tapahtunut.
Jotain on tapahtunut Kaukoran sivuille. Minä ainakaan en saa sitä käyttöohjeen osaa näkymään missä kytkentä on.

[savonhumu]

Se mittaustulos on anturitaskusta poskikanavan hapokkaan lenkin yläreunalta. taskun kärki on normaalista virtaavassa vedessä mutta mittasi nyt höyrystyneen tilan lämpötilaa.. On voinu olla alempana vielä kuumempaakin.. Luultavasti oot oikeessa tuosta että ei olis vaatinu ilmausta ollenkaan jos olis antanu jäähtyä tarpeeks kauan eikä nytkään voi sanoa että hirveemmin joutu ilmaamaan kun pumpun laitto tulille niin käytännössä vähä aikaa kuluu prolahtelua uunilta tulevasta putkistosta ja sitte rauhottu lähes heti. kävikö tässä nyt niin että siellä oli kuitenki vielä höyrystyneessä olomuodossa vettä jossain ja kun se kohtasi varaajassa viileemmän tavaran muttui takasin vedeksi.. mitään sihinää en varaajan katolla olevasta ilmauskellosta kuullu ja sekin pikkusuhahdus mikä mikrokuplanpoistimesta tuli hana avatessa on voinu olla siellä jo pitemmän aikaa..