No elähän nyt....kattotaan vielä asiaa 
Tässä ketjussa on muutamana päivänä "pähkäilty" savukaasujen mukana poistuvaa energiaa.
Ilman ominaislämpökapasiteetti on 1006 j/kgK eli 0,000278 kWh/kgK,
se kertoo paljonko yksi ilma kilogramma voi varata itseensä energiaa (lämpöä).
Voisko asiaa ajatella näin, yksi kilo puuta vaatii palamiseen teoriassa 3,7m³ ilmaa
(ei vaan löydy helposti tietoa minkä lämpöistä) ilmakertoimella 2 se on 7,4m³
Jos oletetaan että ilman lämpötila on +20ºC ilman massa on 1,204kg/m³, savukaasujen lämpötila +300ºC
1006 j/kgK x 1,204 kg/m³ = 1211,2 j x 300ºC= 363367,2 j on 0.101 kWh
eli ilmakertoimella yksi(1) 3,7m³ / 1 kg +20ºC ilmaa voi varata itseensä 0,373 kWh energiaa.
0,373 kWh / 4 kWh x 100 = 9,3 %
Otetaan ilmakertoimeksi kaksi eli 7,4 m³ per 1 kg puuta, poltetaan 50 kg puita,
7,4 m³ x 50 kg = 370 m³ x 0,101 kWh= 37,37 kWh
50 kg puuta x 4 kWh/kg = 200 kWh, 37 / 200 x 100 = 18,5%
Jos jätetään huomioimatta puussa oleva kosteus (josta muodostuu palamisreaktiossa vesihöyryä
joka taas sitoo hiukan enemmän energiaa kuin ilma) voisko olettaa että ilmakertoimella 1 savukaasuissa
voi mennä hormiin max. 9,3% energiasta, ja kertoimella 2 savukaasuissa voi mennä hormiin max. 18,5% energiasta.
Savukaasujen laajenemista ei tarvitse huomioida koska verrataan sitoutuvaa energiaa per kilo ilmaa.
Kuinkahan mäkeen nämäkin pähkäilyt menivät 
Eli tuolla teidän ajatus-/laskentamallilla, josta en saanut millään kiinni, ei ole oikeastaan mitään tekemistä itse savukaasun vapaan lämpöhäviön kanssa?
Tuolla tavoin voisi kuvitella lähinnä laskettavan lämmönvaihtimen läpi kulkevaan ilmaan siirtyvää maksimaalista energiamäärää. Mallissa unohdetaan itse palaminen ja kaikki siihen liittyvä tyystin. Jos tuo malli pitäisi itse puulämmitykseen jollain tavoin liittää, voisi sillä olla lähinnä tekemistä yli-ilmamäärän vaikutukseen ja sen sitomaan lämpöenergiaan palotapahtumassa. (Tästä muistaakseni jossain "Lambda-aiheessa" keskusteltiinkin.)
Jos halutaan selvittää edes kohtuullisella tarkkuudella savukaasun lämpötilan ja "hukkaenergian" suhdetta, vaatii se mittaus tietoa itse kaasuista tai ainakin realististen, kokeilla saavutettujen arvojen käyttöä oikeissa kaavoissa.
Puhtaasti kemian kautta ajateltuna (seppol ehdotus) homma monimutkaistuu entisestäänkin laskennallisesti ja savukaasun koostumus on tällöinkin "tiedettävä".
Kokeellisesti, kuten aikaisemmin kuvasin voi jokainen kuitenkin päästä melko tarkkoihinkin arvoihin riippuen tietysti mittausten tarkkuudesta.
Todellisuudessa tarvitsisi tietää:
- savukaasun lämpötila, polttoaineen alempi lämpöarvo, savukaasun hiilidioksidi-, hiilimonoksidi- ja metaanipitoisuusprosentti. Lisäksi tarvitaan kerroin joka on monimutkaisemmin selvitettävissä ja riippuvainen polttoaineen kosteusprosentin ja savukaasujen hiilidioksidipitoisuuden suhteesta.
Tässä lasketaan ainoastaan ns. vapaan lämmön häviöitä (oletuksena "täydellinen" palaminen). Lisäksi palamattomien kaasujen mukananaan viemä häviö jne. jonka selvittäminen vaatii oman kertoimensa sekä lisäksi vedyn %-osuuden savukaasuista. ("toimivassa" polttolaitteessa esim. 1,5-2% voisi olla valistunut arvaus)
Keskimääräisillä arvoilla tehty laskelma tilanteesta:
Vapaan lämmön muodossa oleva häviö = 11,5 MJ/kgC x ((300 C - 20 C)/(15,94 MJ/kg x (5,5 + 0,2 + 0)))% ~ 35,4%
(Kaavassa käytetty polttoaineen alempi lämpöarvo 15,94MJ/kg=(19,2 - (15/100) x 21,71)MJ/kg, jossa 15 on koivun painokosteusprosentti. Lisäksi 11,5 MJ/kgC on vaadittu kerroin, 5,5 savukaasun hiilidioksipitoisuus %, 0,2 savukaasun hiilimonoksidipitoisuus % ja 0 savukaasun metaanipitoisuus %)
Itse kerroin vaihtelee puun kosteuden ollessa välillä 0-20% ja hiilidioksidipitoituuden 0-15% n. 10 ja 15 MJ/kgC välillä, eli vaikutus näillä on merkittävä.
EDIT:
Pähkäilijän alkuperäiseen kysymykseen? liittyen:
Noilla esimerkin arvoilla laskettuna, takassa 500 asteesta 400 asteeseen pudonneen savukaasun lämpötilan vaikutus olisi lämpöhukkaan 62,5%-49,5%=13%. Eli puita pitäisi teoriassa polttaa 231kWh sisältämä määrä ~ 55kg jotta takkaan olisi varautunut tuo 30kWh.
