Glygoli järjestelmässä?

[laiha]

Käyttääkö moni lämmitysjärjestelmissään glygoli seosta?
Kuulemma jo 5-10% seos riittää viemään jäätymiseltä putkia rikkovan "voiman" pois. Ja on kai glygolilla vähän voitelu ja korroosion ehkäisyominaisuuksiakin. Mutta lähinnä ajattelen tuota jäätymistä.

Jonku verran olen asiasta ihmisten kanssa keskustellut ja tuntuu että niitä on paljon vähemmän joilla on glygolia.

Onko sitten joku painava pointti miksi se on huono asia?

[Pähkäilijä]

Glygoli on myrkkyä, 50 millilitraa riittä tappamaan ihmisen. Käyttövesikierukan ympärille en moista ainetta laittas. Propyleeniglykoli sinänsä olis myrkytön. Veteen verrattuna lämmönjohtavuus on huonompi, en tiedä sitten miten pintajännitys eli vuotaako herkemmin.

[laiha]

Eikös käyttövesipuolella ole painetta enempi kuin esim varaajassa jossa kierukka sijaitsee? Eli jos kierukassa vuoto niin vuotaa toisinpäin. Vuotoherkempi varmaan on hiukan se on totta. Lämmönjohtavuus tuskin esim 5% seoksella hirveästi kärsii. 

[Kyläseppä]

Vielä ei ole pakkasnesteet, mutta tarkoitus laittaa verstaskattilaan moiset, jahka saan vedettyä patterilinjat myös tuonne puolilämpimälle puolelle. Tarkoitus pitää sieltä isommat pakkaset pois.
Lämmityskierto on otettu lv-kierukan kautta, joten oikein montaa ämpärillistä kierrossa ei liemiä olekkaan

[AnssiKo]

Onko sitten joku painava pointti miksi se on huono asia?

Suurin syy on varmaan viskoosisuus, eli tarvii tehokkaamman pumpun että kiertää kunnolla. Lämmönvaihdin ja erillinen glykolipiiri pumppuineen ei varmaan olisi huono ajatus. Noita käytetään katujen, ajoluiskien sun muiden sulassapitoonkin. Samalla erillisen piirin sulkeminen on helppoa, pumpusta vain virrat pois, eikä muun systeemin kierrot sekoa.

Glykoli sinänsä ei kovinkaan suojaa korroosiolta, kyllä siinä pitää olla korroosionsuojainhibiittejä mukana. Ja nuo inhobitit sitten ovat kuluvaa tavaraa, eli litkut pitäis vaihtaa muutaman vuoden välein. Oma hommansa siinäkin.

[vesimies]

Minulla on vierasmaja/talo jossa on keskuslämmitys ja siellä on järjestelmässä oikein reilu seos eli varmaan ainakin 40%. Lämmitysmuotona on vesikiertoinen pellettitakka ja käyttövesivaraajaa lämmitän samoilla nesteillä (kierukka). Nesteet olleet sisällä nyt lähemmäs 5 vuotta eikä mitään ongelmia ole ilmennyt.

[laiha]

Tuo lämmön vaihdin on mielenkiintonen ajatus. Esim jos ei aina tarvi tai jaksa lämmittää vaikka autotallia. Niin vois sielä pelkästään pitää glygolit. Onko lämmön vaihdin huono hyötysuhteeltaan?

[Pähkäilijä]

Levari tuollasessa paikassa vois olla ihan kohdallaan. Täälläkin olen miettinyt autotallin lämmitystä omana piirinään, saas nähdä toteutuuko milloinkaan.

http://ktarke.net/levylammonvaihtimet.html

[seppol]

Havaittavaa vaikutusta glygolin lisäämisestä ei seuraa. Kiloa kohti ominaislämpö pikkuisen laskee mutta ominaispaino pikkuisen nousee. Lämmitessään vesi laajenee niin että 100 asteessa litra vettä painaa 0,96 kiloa. Tässä kohtaa veden ominaislämpö on n. 4 Kj /(kg * K).
Keskipakopumpulla pumpatessa painavampi neste saa korkeamman paineen samalla kierrosluvulla.

[Höyrykattila]

Levari tuollasessa paikassa vois olla ihan kohdallaan. Täälläkin olen miettinyt autotallin lämmitystä omana piirinään, saas nähdä toteutuuko milloinkaan.

http://ktarke.net/levylammonvaihtimet.html

Ompa pikkuinen! Kuvittelin about 10x suuremmaksi.

[seppol]

Kyllä levylämmönvaihtimen pinta-ala on suuri ja hyötysuhde hyvä mutta ikiliikkuja sekään ei ole. Tavallisen öljypolttimen teho ei riitä suihkuveden lämmittämiseen kuin lyhyen aikaa. Toisekseen lämmityskierrätys vaihtimen läpi pitää olla tehokas. Kaukolämpö on siinä mielessä hyvä että kiertovesi on jatkuvasti 100 eikä jäähdy mihinkään.

[Pähkäilijä]

Ompa pikkuinen! Kuvittelin about 10x suuremmaksi.

minkä hintaiseksi kuvittelit? 

http://www.ebay.de/itm/B3-23-30-Edelstahl-Plattenwarmetauscher-Warmetauscher-0-69m-Solar-Heizung-neu-/131137488711?pt=L%FCftungs_Klimatechnik&hash=item1e88674747

[vmj]

Kyllä levylämmönvaihtimen pinta-ala on suuri ja hyötysuhde hyvä mutta ikiliikkuja sekään ei ole. Tavallisen öljypolttimen teho ei riitä suihkuveden lämmittämiseen kuin lyhyen aikaa. Toisekseen lämmityskierrätys vaihtimen läpi pitää olla tehokas. Kaukolämpö on siinä mielessä hyvä että kiertovesi on jatkuvasti 100 eikä jäähdy mihinkään.

Meillä on parin talven ajalta kokemusperäistä tietoa levylämmönvaihtimesta puulämmitteisen energiavaraajan kyljessä.
Lämmintä vettä riittää suihkuun vielä n. 40 asteen varaajan vedestä. Kierto toteutetaan yhdellä Grunfors 25-60 pumpulla, kytkin I-asennossa. Tämä on tietenkin hyvin subjektiivinen juttu; mitä kukin pitää riittävän lämpimänä, täällä huomaa, että tietty riippuvuus sukupuoleen on havaittavissa...  ja varmaan muutenkin. Mutta kaikkinensa olen kovasti tyytyväinen tuohon hankintaan ja voin suositella.

[laiha]

Meillä on parin talven ajalta kokemusperäistä tietoa levylämmönvaihtimesta puulämmitteisen energiavaraajan kyljessä.
Lämmintä vettä riittää suihkuun vielä n. 40 asteen varaajan vedestä. Kierto toteutetaan yhdellä Grunfors 25-60 pumpulla, kytkin I-asennossa. Tämä on tietenkin hyvin subjektiivinen juttu; mitä kukin pitää riittävän lämpimänä, täällä huomaa, että tietty riippuvuus sukupuoleen on havaittavissa...   ja varmaan muutenkin. Mutta kaikkinensa olen kovasti tyytyväinen tuohon hankintaan ja voin suositella.

Ymmärsinkö oikein eli sulla ei ole varaajassa eikä kattilassa lämminvesikierukkaa? Lämmin käyttövesi tulee siis lämmönvaihtimen kautta. Onko sulla sitten lämmitysvedessä glygolia?

[vmj]

Ymmärsinkö oikein eli sulla ei ole varaajassa eikä kattilassa lämminvesikierukkaa? Lämmin käyttövesi tulee siis lämmönvaihtimen kautta. Onko sulla sitten lämmitysvedessä glygolia?

Kattilassa ei ole lämminvesikierukkaa, varaajassa on mutta sitä ei ole kytketty. Lämmin käyttövesi tulee juu levylämmönvaihtimen kautta, järjetestelmässä on vain vettä.