Kirjoittaja Aihe: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät  (Luettu 5015 kertaa)

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #15 : 06.10.2014-20:42 »
Jos joku anturi hajoaa, ei tarvitse ymmärtääksni johtoja irroitella, vaan konsolilta voi komentaa ainakin pumppua ja puhallinta. Jos konsoli hajoaa, niin sitten voi noilla peukaloliitoksilla johdottaa ne pyörimään,

Olikos tuossa multitaskaus mahdollista, eli pystyikö noita kahta tärkeintä pakottaan yhtäaikaa päälle?
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

pelti

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 406
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #16 : 06.10.2014-20:45 »
joo ne on eri kohdat valikossa. Jos laittaa "on", se jää pyörimään, sit valikosta toiseen ja asentoon "on"

Huomenna voisin tuon vielä varmentaa, nyt on tulet, niin ei viitsi mennä säätään.
« Viimeksi muokattu: 06.10.2014-20:51 kirjoittanut pelti »
ex-Attack 35 DPX lambda, ex-3000l varaaja, ex-oventrop, puurakenteinen omakotitalo, vesipattereilla lämmitys, maalämpö

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #17 : 07.10.2014-13:45 »
Jos joku anturi hajoaa, ei tarvitse ymmärtääksni johtoja irroitella, vaan konsolilta voi komentaa ainakin pumppua ja puhallinta. Jos konsoli hajoaa, niin sitten voi noilla peukaloliitoksilla johdottaa ne pyörimään,

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Omalla kohdallani tuollaisella saattaa olla 1500€ vaikutus sähkölaskuun. 2kk reissuhomman sattuessa kylmälle jaksolle vaimo ei varmasti ruuvaile johtoja, ohjeistettuna kyllä valikosta saa manuaalisesti puhaltimen/pumpun jne. käyntiin. Nyt savukaasutermostaatin hajottua, manuaalisesti pystyttiin säätämään puhaltimen kierrosluvulla tehot kohdilleen ja puulämmitys jatkui eikä kallista vastuslämmitystä tarvittu. Itse Attackin manuaalia lukiessani sain kuvan että jopa automaatilla pystytään toimimaan ilman lambda- ja savukaalämpötila antureita nilkutellen. Halvaantuminen tulee vasta kattilan lämpötila-anturin vikaantumisen myötä? Tuohon voi sen tietäessään varautua edullisesti ja helposti pikaliitäntäisellä vara-anturilla.

Puulämmitykseen yleisesti yhdistetään riippumattomuus ja toimintavarmuus. Nyt kuitenkin tekniikan/ymmärryksen kehittyessä tarjolle tulee enemmän ja enemmän tekniikkaa ja automaatiota joka toimiessaan tuo todellista etua puulämmitykseen. Juurikin tiedon vähyys liittyen toimintaan ja laitteiden luotettavuuteen vaikuttaa yhä monen mielessä jopa päätöksen teon tasolla. Miksi muuten mainospuheet/lukuisat kirjoittelijoiden kommentit automaation puuttumisesta/yksinkertaisuudesta ovat yhä arkipäivää?

Omalla kohdallanikin haen yhä tietoa ja tasapainoa etujen ja haittojen välillä yksinkertaisuuden ja automaation välillä. Tieto vastaajan omistamasta puusaunasta ei asiaan ainakaan omalla kohdallani tuo lisäarvoa.

Olisi hienoa kuulla enemmän asiallista ja neutraalia tietoa tekniikasta, etuja ja huomioitavia seikkoja sekä vastauksia yksittäisiin mieleen tuleviin kysymyksiin.

Saksalaisella foorumilla törmää useaan mainintaan jälkiasennetun lambda-ohjauksen "hyvyydestä". Ajatuksena ostaa kattilan perusmalli ja asentaa itse esim. Flammtronik. Myös useat ovat päivittäneet jo olemassa olevat ensiasennus ohjauksensa jälkiasennusmalleihin. Kuinka paljon tästä on "harrastelua" ja kuinka paljon perusteltua ja miksi, tällaisia mm. mietiskelen. Mielipiteitä kuulee varsinkin asian vierestä, tietoa on vaikeampi löytää.

Suomeenkin on tilattu useampi mainitsemani ohjaus ja varmasti useita muitakin vastaavia kuten myös "kalliita HighTech kattiloita". Valitettavasti täällä foorumilla ei kyseisistä projekteista tietävät viihdy ja tietouttaan jaa. Moni muukin arvokas tieto jää pois tai on hävinnyt jonnekin foorumin sopukoihin...

40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #18 : 07.10.2014-17:10 »
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Omalla kohdallani tuollaisella saattaa olla 1500€ vaikutus sähkölaskuun. 2kk reissuhomman sattuessa kylmälle jaksolle vaimo ei varmasti ruuvaile johtoja, ohjeistettuna kyllä valikosta saa manuaalisesti puhaltimen/pumpun jne. käyntiin. Nyt savukaasutermostaatin hajottua, manuaalisesti pystyttiin säätämään puhaltimen kierrosluvulla tehot kohdilleen ja puulämmitys jatkui eikä kallista vastuslämmitystä tarvittu. Itse Attackin manuaalia lukiessani sain kuvan että jopa automaatilla pystytään toimimaan ilman lambda- ja savukaalämpötila antureita nilkutellen. Halvaantuminen tulee vasta kattilan lämpötila-anturin vikaantumisen myötä? Tuohon voi sen tietäessään varautua edullisesti ja helposti pikaliitäntäisellä vara-anturilla.

Kommentoin tuota edellistä:
Lämpötilaanturit lienevät näistä komponenteista vähiten riskaabeli, harvemmin rikkuu ja jos sellaisen ostaa hyllyyn sitä saa kieputella turhaan nurkissa. Allekirjoittaneelle riittää tieto mistä osia saa nopeasti tarpeen vaatiessa vaikka eihän ihan tätä kommenttia juuri kaivattu.
Omaa kattilaani olen käyttänyt ilman savukaasuanturia(johdot irti), silloin vaikutuksena oli kattilaveden lämmönnousu jokusilla asteilla kun kattila yrittää käynnistyksen jälkeen saavuttaa savukaasuille pyydettyän lämpötilaa jolloin ilmat on selällään.



Tieto vastaajan omistamasta puusaunasta ei asiaan ainakaan omalla kohdallani tuo lisäarvoa.

Kommentoin edellistä.
Jollekin saattaa tuoda jos lähtee sille linjalle että luottaa järjestelmäänsä ja ei varaa osia hyllyyn mutta kuitenkin uskoo huonon päivän tulevan joskus.


Saksalaisella foorumilla törmää useaan mainintaan jälkiasennetun lambda-ohjauksen "hyvyydestä". Ajatuksena ostaa kattilan perusmalli ja asentaa itse esim. Flammtronik. Myös useat ovat päivittäneet jo olemassa olevat ensiasennus ohjauksensa jälkiasennusmalleihin. Kuinka paljon tästä on "harrastelua" ja kuinka paljon perusteltua ja miksi, tällaisia mm. mietiskelen. Mielipiteitä kuulee varsinkin asian vierestä, tietoa on vaikeampi löytää.

Suomeenkin on tilattu useampi mainitsemani ohjaus ja varmasti useita muitakin vastaavia kuten myös "kalliita HighTech kattiloita". Valitettavasti täällä foorumilla ei kyseisistä projekteista tietävät viihdy ja tietouttaan jaa. Moni muukin arvokas tieto jää pois tai on hävinnyt jonnekin foorumin sopukoihin...

Kommentoin tuota edellistä, ei lisäarvoa.
Näitä Flammtronik tyylisiä järjestelmiä ja juttuja ei varmaankaan montaa toimivaa suomesta löydy, mantereella on toimivia järjestelmiä mutta sielläkään ei palstoilla kauheasti niiden saloja huudella, ainakaan niillä mitä olen selannut.


Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

varikonniemi

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 603
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #19 : 07.10.2014-18:17 »
Juu, eli löytyykö älystä ohjelmia esim. sensorivian aiheuttaman halvaantumisen kiertoon. Käyttömahdollisuus esim. manuaaliasetuksilla lämmittelyyn ilman jotain sensoria?
Vigas kattiloissa on ainakin sama softa sekä lambdakattilassa että ilman, eli asetusta muuttamalla voi lambdapannua ajaa manuaalisesti.
« Viimeksi muokattu: 07.10.2014-18:22 kirjoittanut varikonniemi »
VIGAS 40 Lambda / Laddomat 21-60 @ 78^c / 4,2m^3 varaaja

pelti

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 406
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #20 : 07.10.2014-19:01 »
Pitää korjata aiempaa muistinvaraista tietoa: konsolilta sai test modessa komennettua yhtä toimintoa kerrallaan, ei useita :( Attackin manuaalissa on mainittu noista anturivioista ja ne ei halvaannuta kattilaa, niille oli kuvattu Emergency program
esim. Incorrectly measured values of flue gas temperature (error)
Cause: Measured values < -20°C or > 499°C
Control light 2 yellow
Correction:
Lights
Check sockets and inlet conductors!
Replace sensors, if necessary!
Reset:
Emergency program:
Actions of regulator:
Automatically after error removing.
Yes, burn-out possible
Regulator works with big amount of
alternative air V1 and V2. Boiler has to be
switched off manually and let to burn out by
the „-“ button. While warming, no line graph
is displayed.
ex-Attack 35 DPX lambda, ex-3000l varaaja, ex-oventrop, puurakenteinen omakotitalo, vesipattereilla lämmitys, maalämpö

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #21 : 07.10.2014-22:08 »
Vigas kattiloissa on ainakin sama softa sekä lambdakattilassa että ilman, eli asetusta muuttamalla voi lambdapannua ajaa manuaalisesti.

Paljonko noissa on hintaeroa? Laihialainen ostaa lambadattoman, ja hommaa sen muualta edullisemmin!  :)

Onko tuossa muuten kapea- vai laajakaistalambada?
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

VPJ

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 900
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #22 : 15.10.2014-20:59 »
Onkos kellään lambdan paikkaa kattilassa mutta ei tekniikkaa siihen?
Mielellään puukaasutuskattila erillisellä ensiö ja toisiovedonsäädöllä.
Minulla on kapeakaista yksinkertaisella näytöllä, sitä voisin lainata testimielessä.
Elektroniikan tuntemusta saisi olla vähän ja yleismitari myös.
Positiivista asennetta tietenkin :)

EDIT Lambdan hitsattavia kierreholkkejakin löytyy (kannattaa hitsauksen jälkeen varmistaa kierretapilla kierteen kunto)
« Viimeksi muokattu: 16.10.2014-09:14 kirjoittanut VPJ »
Attack DPXL 25, Schiedel 250mm x 6150 mm Attack AS800K Akva 1000solarplus Ouman EH800B EXP 800 ja TMR/SP
Tyhjiöputket 70x1900mm  84 kpl
Aurinkopaneelit (sähkö) odottaa asennusta.
"Päiväkoti" Attack SLXL30, RST 154mmx6000mm+Akva Nero 2000 l+300 l, EH800B ja TMR/SP, Tp 20 kpl

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #23 : 15.10.2014-21:18 »
Onkos kellään lambdan paikkaa kattilassa mutta ei tekniikkaa siihen?
Mielellään puukaasutuskattila erillisellä ensiö ja toisiovedonsäädöllä.
Minulla on kapeakaista yksinkertaisella näytöllä, sitä voisin lainata testimielessä.
Elektroniikan tuntemusta saisi olla vähän ja yleismitari myös.
Positiivista asennetta tietenkin :)

Mulla ei ole vielä mekaanisesti paikkaa lambadalle, mutta just hetki sitten pesää ladatessani viimeks kattelin paikkaa sille. Eli henkisesti paikka jo on. ;-)

Pata sopii meininkiin hyvin, vain puhallinsäätö yhdistää ilmojen säätelyä.

Heikkosähkön kanssa pärjään kyllä, ja yleismittareita löytyy valittavakski. YV:n paikka!
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Tinde

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 59
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #24 : 16.10.2014-07:34 »
Onkos noissa ihan "normaali" lambda-anturi vai joku spesiaali? Siis sikäli spesiaali että onko eroa autoissa käytettäviin, esim nokeentumisen kestossa tms? Harrasteautoista kun joutaisi laajakaista (Innovate LC1) tälleen ajokauden ulkopuolella "lainaan" niin kannattaako edes harkita yläpalon tutkailuun, edes väliaikaisesti?
YPV40 + 1500L
~270m^2 lämmitettävää
Arduino-askelmoottori kattilansäätöprojekti

VPJ

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 900
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #25 : 16.10.2014-08:55 »
Onkos noissa ihan "normaali" lambda-anturi vai joku spesiaali? Siis sikäli spesiaali että onko eroa autoissa käytettäviin, esim nokeentumisen kestossa tms? Harrasteautoista kun joutaisi laajakaista (Innovate LC1) tälleen ajokauden ulkopuolella "lainaan" niin kannattaako edes harkita yläpalon tutkailuun, edes väliaikaisesti?
Attackissa on Boschin kapeakaista 4-johtoinen jota käytetään jossain viri (ei kaakao) ajoneuvoissa, maksaa saman kun laajakaista.
Jälkiasennus lamdasysteemeissä on laajakaista mutta tyypistä en tiedä.
Omassa katilassa on lambda "putken pätkän" sisällä eli vähän suojassa.
Attack DPXL 25, Schiedel 250mm x 6150 mm Attack AS800K Akva 1000solarplus Ouman EH800B EXP 800 ja TMR/SP
Tyhjiöputket 70x1900mm  84 kpl
Aurinkopaneelit (sähkö) odottaa asennusta.
"Päiväkoti" Attack SLXL30, RST 154mmx6000mm+Akva Nero 2000 l+300 l, EH800B ja TMR/SP, Tp 20 kpl

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #26 : 10.11.2014-18:29 »
Jatketaan täällä, herännyttä keskustelua siitä mitä ja miten lamba-anturilta (Flammtronik käyttää laajakaista-anturia) saatua tietoa itse kattilan ilmansäädössä käytetään ja voidaanko erillisesti tapahtuva ensiö- ja toisioilman (kattilan kokonaisilmamäärä) säätö toteuttaa perustuen pelkkään jäännöshapen mittaukseen.

Olisi mukava kuulla löytyykö tähän kovinkin eriäviä toteutustapoja. Itse olen törmännyt ohjauksiin joissa käytetään lambda-tietoa toisioilman säätöön ja ensiöilmaa säädetään savukaasun lämpötilan (mahd. kattilaveden lämpötilan) mukaan.

EDIT lisätty liitteeseen säädöiltä keskeneräisen Flammtronikin lokeja polton ajalta.

« Viimeksi muokattu: 10.11.2014-19:50 kirjoittanut ev3449 »
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

varikonniemi

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 603
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #27 : 12.11.2014-13:01 »
Vigasissa ainakin tapahtuu ensiö/toisio suhteen säätö lambdan mukaan, ja ahtoteho määräytyy kattilan ylälämpötilan ja tavoitelämpötilan mukaan. Puun lisäyksen jälkeen mennään 100% toisioilmaan josta hetken kuluttua säädetään ensiöön päin kunnes lambda on kohdillaan.
VIGAS 40 Lambda / Laddomat 21-60 @ 78^c / 4,2m^3 varaaja

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #28 : 12.11.2014-14:54 »
Vigasissa ainakin tapahtuu ensiö/toisio suhteen säätö lambdan mukaan, ja ahtoteho määräytyy kattilan ylälämpötilan ja tavoitelämpötilan mukaan. Puun lisäyksen jälkeen mennään 100% toisioilmaan josta hetken kuluttua säädetään ensiöön päin kunnes lambda on kohdillaan.

Suhteen säätöä lambdalla tarkoitetaan. Ensiö/toisio suhdetta voidaan kuitenkin muuttaa kolmella eri tapaa. alkuperäinen suhde (3/1, suhde=3), muutetaan molempia, mutta eri määrä (4/2, suhde=2), muutetaan ensiötä ja pidetään toisio muuttumattomana (2/1, suhde=2) tai muutetaan toisiota ja pidetään ensiö muuttumattomana (3/1,5, suhde=2). Tästäkin nähdään hyvin miksi tehonsäätöä ei voida tehdä perustuen lambda-arvoon. Vaikka suhde pysyy samana, muuttuu kokonaismäärä -> (4+2=) 6 ei ole (2+1=) 3 eikä myöskään (3+1,5=) 4,5.

Vastasit tosin seuraavassa lauseessasi suhteen muuttumistapaan, eli toisiota säädetään...

Eikö Vigasissa mitata (säädetä tehoa) laisinkaan savukaasun lämpötilaan perustuen?
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

varikonniemi

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 603
Vs: KOMMENTOINTI: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #29 : 12.11.2014-18:10 »
Siis siinä on servo joka on 0% asennossa vain ensiöön päin hieman auki, ja 100% asennossa sekä ensiö että toisio on täysin auki.

Savukaasulämpötilaa käytetään vain ylilämpöhidastukseen, loppukatkaisuun sekä ilmeisesti estämään tehon liian nopeaa nousua (eli niin kauan kun savukaasut tai säiliön lämpötila nousee ei kiihdytetä puhallinta vaikka tavoitelämpö ei olisi saavutettu)
« Viimeksi muokattu: 12.11.2014-18:17 kirjoittanut varikonniemi »
VIGAS 40 Lambda / Laddomat 21-60 @ 78^c / 4,2m^3 varaaja