Arimax 240

[Veksi57]

Onko kokemuksia ko. pannun toimintaan sillä miten tulipesää puilla täytetään?
Ohjekirjassa klapit on piirretty asetelluksi pesän takaseinää vasten kekoon. Olen hieman puiden koosta riippuen pyrkinyt vippaamaan puut näin takaseinää vasten, jättäen pesän etuosan käytännössä vapaaksi palokaasuille.
Mielestäni tulet palaa kuumemmin, pidempään ja puhtaammin kuin heittämällä puut luukusta sisään kaikkiin ilmansuuntiin ja siten, että etuosakin pesästä on ilmi-liekkiä.

Entä oletteko kokeillut viimeisen pesällisen kohdalla vetää piipun savupelti pienelle, kun täyttö on hiilloskasana (ei palaa enää isoin liekein) ja ikäänkuin lypsää hiilloksen kuumuus varaajaan?

[Pähkäilijä]

Muutama vuosi (näköjään 11) kattilasta käyttökokemuksia. Perstuntumalla parhaaseen tulokseen olen päässy ku pesässä on max 1/4 puita ja lisää vähän mutta tiheämmin jolloin toisioluukusta tuleva ilma ehtii edes osan kaasuista polttamaan. Lopussa olen laittanut yläluukun kiinni ettei toisioilma turhaan jäähdytä savukaasuja ja alaluukun levälleen että hiilet palas mahdollisimman nopeasti pois. En ole jarruttanut pellillä tapahtumaa vaan pyrkinyt saamaan hiilet poltettua ja sitten pelti kiinni kokonaan.

[Veksi57]

Tuon olen kuullut useasti että hyötysuhde paranee pienillä täytöillä.
Mutta omalla kohdallani tuo tarkoittaisi noin 10 käyntiä pannuhuoneessa
illan mittaan, jollei varaajaa sitten hehkuttaisi talviaikaan sähkövastuksin
Esim. +60 asteisena alhaalta ylös. Nyt 1800 l varaajan pidän yläosastaan
50 asteessa ja illassa lämmitän noin 3-4 täydellä pesällä sen läpeensä + 80 asteeseen.

[kahe]

Minultakin löytyy omasta topicista tarkempia mittauksia tuosta. Oliko 2-3 pientä 4-5 kg:n täyttöä tunnissa kerrallaan. Isolla täytöllä menee lämmöt piipusta pihalle ja savukaasut huitelee 400 asteessa ja piippu käy kuumana, jopa niin kuumana, että kipsilevystä palaa metallipiipun takana kartonkipinta.

Edit. tuolla viimeiset mittailut

[Pähkäilijä]

Täällä lopetin savukaasujen seurannan kun useampi 300c kestävä anturi oli kärähtänyt. Kattilassa tosiaan parikin puuta lisäämällä nousee savukaasut reilusti kuumiksi ja enemmän laittamalla pitäs olla joku jatkokonvektori josta sais lämmöt talteen.

Toki monta vuotta täälläkin lämmitin lyömällä pannun täyteen kerralla parin tunnin välein mutta enää ei kehtaa piippua lämmittää niin paljoa.

[Veksi57]

Olen hillinnyt savukaasujen lämpötilaa
pienentämällä kylmillä keleillä savupeltia
piipussa. Schiedelin harkkopiippu keraamisella
sisäputkella kestää lämmittää
vaikka 24h päivässä kun ei juuri varaa
lämpöä.

[Pähkäilijä]

Eikös tuossa olisi parempi kuristaa sitten ensiöilmaa? Että puuta kaasuntuisi mahdollisimman vähän mutta kaikki kaasut kuitenkin saisi toisioilmaa palotapahtumaa varten? Koko polttoa kuristamalla ollaan miilu tilanteessa jolloin puut kyllä kaasuuntuvat mutta kaasuille ei ole riittävästi paloilmaa tarjolla.

[Veksi57]

Täytyy kokeilla tuota. Kyllähän poltto tuollakin
rauhoittuu ja palokaasulämpötila
alenee. En viitsisi polttaa neljännes- tai
edes puolia pesällisiä, pannu on talousrakennuksessa
 ja vaatii aina uloslähdön puita lisätessä...

[geswas]

Pari vuotta kerkesin myös kyseistä pannua lämmitellä. Omakohtaiset huomiot oli samansuuntaisia eli palokaasut saa aivan pilviin jos vaan antaa pellit auki lepattaa.

Parhaiten omani latasi ja paloi kun savukaasut oli noin 300C. Molemmissa konvektoreissa oli omatekoiset savukaasujarrut ja pesässä lisäpelti joka pakotti tulen kiertämään ensin eteen ja sitten vasta taakse ja ylös konvektoreihin. Takaluukku oli täysin auki ja ensio ja toisio luukusta säätelemällä tuo paloi ilmeisesti aika puhtaastikkin kun näkyvää savua ei pahemmin tullut. Pesälliset oli niin täysiä kun vaan arinan ja pellin väliin mahtui, luokkaa 17kg/pesä. Hyösuhde oli noin 72% luokkaa viime talven seurannan mukaan.

Olisin tuollakin lämmitystä muuten voinut jatkaa mutta kyllästyin juurikin tuohon pannuhuoneessa ramppaamiseen koska pesä vaan liian pieni. Varaaja myös mulla 1800l.

Nyt on paikalleen menossa Atmos DC50S.

[Pähkäilijä]

Tuttua puuhaa savukaasujarrujen kanssa harrastaminen 




samoin liekinohjauksen optimointiyritykset



Mutta lämmitys ja nuohouskäyttöä nuo haittaavat... täälläkin uus kattila on keväästä asti pihalla odottanut millon paikoileen pääsis, jospa viel ennen joulua 

[Veksi57]

Jäin miettimään vielä tuota polton kuristusta; en aamutuimaan ymmärrä miten savupellin osittainen sulkeminen vaikuttaa palamisen ilmamäärään.Eikö paloilman määrän ratkaise ensiö- ja toisioluukkujen säädöt?
Kun veto piipussa pienenee, niin palotapahtuma rauhoittuu ja tarvitsee vähemmän ilmaa samalla?
Miilu on hapettomassa tilassa polttamista, sanoi toi Wikipedia.

[Pähkäilijä]

Kun pesässä olevat puut lämpenevät yli 200c alkaa selluloosa kaasuuntumaan ja jos vetoa kuristetaan ei ilmaa riitä kaasujen polttoon. Mikäli kuristetaan ensiöilmaa kaasuuntuu vähemmän, toki toisiopuoleltakin jo pannussa menee ilmaa alas mutta suurin osa menee kasujen polttoon ja silloin ei kaasutettu puu karkaa palamattomana piipusta ulos. Lambdasäätöiset pannut säätävät siksi tulevaa ilmaa, ei lähtevää.

[ev3449]

Kun pesässä olevat puut lämpenevät yli 200c alkaa selluloosa kaasuuntumaan ja jos vetoa kuristetaan ei ilmaa riitä kaasujen polttoon. Mikäli kuristetaan ensiöilmaa kaasuuntuu vähemmän, toki toisiopuoleltakin jo pannussa menee ilmaa alas mutta suurin osa menee kasujen polttoon ja silloin ei kaasutettu puu karkaa palamattomana piipusta ulos. Lambdasäätöiset pannut säätävät siksi tulevaa ilmaa, ei lähtevää.

Jos kuristus tehdään pellillä niin, että ensiöilmaa kulkee paloon Xm³/h tai jos sama kuristus tehdään kattilan ensiöilmaläppää kuristamalla, mikä ero tällä on palamiseen? Jos kattilasta löytyy erillinen, säädettävä reitti toisioilmalle, eikö tätä voida molemmissa tapauksissa säätää samalla tavoin?

Lambdalla säädetään toisioilmamäärää, tehoa eli kaasutuksen määrää ei sillä kaiketi säädetä. Ensioilmalla säädetään kaasutuskattiloissa teho (kaasutuksen määrä) ennalta määriteltyyn vakioon (savukaasun lämpötilan ja kattilalämmön perusteella)?

Kaasutuskattiloissa polttoaine on kaasu joka poltetaan annostelemalla kaasuun oikea määrä ilmaa suuttimessa. Kaasuttamattomissa kattiloissa polttoaine on palava puu? Mikä näissä määrittää tehon ja voidaanko sitä säätää muulla kuin polttoainemäärällä eli kerralla tulessa olevan polttoaineen pinta-alaan vaikuttamalla?

Miksi Suomessa ei käytetä vedon säätimiä/-rajoittimia vaikka ne ovat vakiovaruste kattiloiden kohdalla esim. Saksassa?

[Pähkäilijä]

Kaasutuskattiloissa polttoaine on kaasu joka poltetaan annostelemalla kaasuun oikea määrä ilmaa suuttimessa. Kaasuttamattomissa kattiloissa polttoaine on palava puu? Mikä näissä määrittää tehon ja voidaanko sitä säätää muulla kuin polttoainemäärällä eli kerralla tulessa olevan polttoaineen pinta-alaan vaikuttamalla?

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39622/Lastumaki_Myllyla.pdf?sequence=1

tuosta sivu 8 ja 9

puolet on hiiltä ja toinen puoli eri yhdisteitä joita kaasutetaan ja kaasut poltetaan. Jos itse palotapahtumaa kuristetaan päästäänkö silloin lämpötiloihin joissa kaasut palavat kun silloin kuristetaan itse palotapahtumaa? Jos taas kuristetaan kaasutettavan puun ilmamäärää tapahtuu kaasuttaminen pitemmällä aikajaksolla ja kokoajan on riittävästi ilmaa tarjolla ja kaasujen poltto voi onnistua.

Jokainen puunpolttopaikka on toivottavasti suunniteltu kaasutettujen yhdisteiden polttamista varten. Sitten tuo toinen puoli on hiiltä johon ei tarvita toisioilmaa polttoa varten ollenkaan. Meidän leivinuuni on sellainen, ainut ilma tulee ensiöpuolelle uuninluukusta eikä kaasujen polttoon tule ilmaa ollenkaan...

[ev3449]

Mitä tarkoitat tuolla palotapahtuman vs. kaasutettavan puun ilmamäärän kuristamisen erolla yläpaloisen kohdalla?

Kaikissa puuta polttavissa tulisijoissa pitää pystyä polttamaan muodostuneet kaasut. Liekkipalo on kaiketi kaasun palamista? Hehkupalossa happi yhtyy palavaan aineeseen sen pinnalla? Sekä hehkupalo että liekkipalo tarvitsevat molemmat happea. Leivinuunin kohdalla kaikki vaadittava ilma virtaa erittelemättä samasta aukosta?

Ero kaasutuskattilan ja ei kaasutuskattilan välillä on karkeasti kaasutuskattilan kohdalla eroteltu paikka ja aika kaasunmuodostukselle ja itse kaasun poltolle. Yläpaloisessa jne. palotapahtuma on yhdessä tilassa ja koko prosessi käynnissä samaan aikaan.

Kaasutuskattilan tehoa voidaan säädellä tietyssä määrin vaikuttamalla kaasun muodostukseen? Mitä enemmän ilmaa kaasutuskammioon syötetään, sitä enemmän/laajempi kuumuus -> enemmän kaasunmuodostusta? Muodostunut kaasu johdetaan (kuuman) hiilloksen ohi/läpi/kautta suuttimeen jossa syötetään vaadittava määrä (mahd. kuumennettua) ilmaa jotta myös kaasut saadaan poltettua? Miten tehoa voidaan yläpaloisen kohdalla säätää muuten kuin rajoittamalla klapimäärää pesässä?

Jos Arimaxin kohdalla rajoittamalla virtausta pellillä kulkeutuu ilmaa X³/h tai jos sama ilmamäärän rajoitus toteutetaan kuristamalla imupuolella läppää, eikö palotapahtumaan päätyvä happimäärä ole sama?