Kirjoittaja Aihe: Jäspi ovaali 1800l, lämmityspiirin paluuyhteen sijainti ihmetyttää  (Luettu 11981 kertaa)

JanOks

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 38
Meillä on käytössä Jäspin ovaali 1800l varaaja puulämmityksen yhteydessä. Pari kuvaa kytkennöistä liitteissä.

Itseäni on kuitenkin alkanut ihmetyttämään tuo lämmityspiirin paluuyhteen sijainti, joka on heti tuossa keskimmäisen lämpömittarin alapuolella. Eikö kerrostumisen kannalta olisi parempi, että paluu menisi aivan varaajan alaosaan, esim tuohon alimman lämpömittarin alapuolella olevaan yhteeseen? Nyt ainakin tuntuu siltä, että lämmöt alkaa laskemaan heti myös tuossa keskimmäisessä mittarissakin ja sen lämpötila laskee samaa tahtia alimman mittarin kanssa, kuitenkin lämpötila pysyy keskimmäisessä mittarissa noin 10 astetta korkeammalla kuin alimmassa.

Kuitenkin Kaukoran ohjeissakin (http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/esitteet/Jaspi_GTV-Ovali_0611_web.pdf, sivu 4) tuo paluu on merkitty juuri tuohon kohtaan. Eli onko tuolla oikeasti merkitystä siihen, kuinka paljon lämpöä tuosta varaajasta saa hyödynnettyä?

Arimax 25 KP, Laddomat 21, Jäspi ovali 1.8 EPK kahdella käyttövesikierukalla. Vesikiertoinen lattialämmitys, Ouman EH-800 + sisäanturi. Ilmanvaihtokoneen LTO max 50%. 1,5 kerroksinen talo 170m2 ja autotalli / varasto 50m2 (5-10C talvella), rakennettu 2007. Puuta vuodessa n. 17 pinomottia sekapuuta.

kaji

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 246
Mä katoin tota lämpösen käyttöveden säätimen sijoitusta....mun muistaakseni Esben ohjeissa oli ett pitäs olla 30cm alle kierukan.....voihan olla ett muistan ihan väärin.

Heiklahti

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 12
Onkohan tuossa paluuyhteessä sitten jonkinmoinen ohjausputki varaajan sisällä, joka törrötäisi alaspäin?

Repa

  • Vieras
Tuossa kaiketi haetaan sitä että kun alempaan kierukkaan menee n. 10 asteinen vesi ja toisaalta lämmityskierrosta palaavavesi n. 25 - 35 asteista, että ne siis kerrostuisi erilleen.
Tuskin tuossa on mitään "reikäputkea" paluuputkessa.

Sikäli pöhelöä että alakierukka sitten möllöttää siellä 10 asteisessa vedessä ja yrittää kylmässä esilämmittää käyttövettä  ;D .

Olen joskus todennut että nykyinen varaajafilosofia on vielä lapsenkengissä mm. en oikein ymmärrä miksi varaajassa pitää säilöä kylmää vettä ja toiseksi että miksi tuo kerrostuminen on vain kuumanveden ja kylmänveden kerrokset päällekkäin.

Jossain olen nähnyt paljon fiksummankin varaajan käyttötavan  :o.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Tuosta paluusta ylöspäin sitten lähtee myös samantien viilenemään sitä mukaa mitä ylhäältä lähtee vettä kiertoon. Onko tuolla haettu maksimaalista käyttöveden tuottoa sitten... Eikös käyttäjällä Kahe ole samanlaisia ongelmia tuon liian korkean paluun kanssa ja jollain muullakin kunhan muistas kellä on varaaja ja rakennettu yösähkökäyttöön alunperin ja siitä jää puulämmityksessä puolet hyödyntämättä.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Jos ylhäällä on +80 asteista vettä, vähän alle puolivälin yritetään viilentää varaajaa lämmityskierron paluulämpötilaan (esim. +30C) ja alhaalla esilämmityskierukalla tulevan veden lämpötilaan (+8C), niin eikö kerrostuminen ole maksimaalista. Kattilan lähtö on varaajan alareunassa, joten koko tilavuus on kyllä puulämmityskäytössä.
kahellakin homma olisi aivan toinen jos vaan olisi esilämmityskierukka varaajan alaosassa. Nyt paluun liitännän alapuolelle jäävää osaa ei mikään jäähdytä alle kierrosta palaavan lämpötilan.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Kun puoli varaaallista on pyöräytetty lämmitysverkkoon ei enää saada riittävän kuumaa käyttövettä. Jos kerrostumaa lähdetään hakemaan varaajan pohjalta asti eikä puolesta välistä riittää yläpäässä kuumempaa yli puolenkin kierroksen jälkeen ja alapää saadaan viileämmäksi, kuitenkin 2 kWh/c tuon kokoisessa varaajassa.

Varaaja jos onnistutaan jäähdyttämään alhaalta niin siinä riittää ylös pitkän aikaa kuumaa kuten tuossa kakkosvaraajan lämpökameravideossa näkee, kerrostumisen raja nousee hyvinkin pienellä matkalla

https://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

Se oli käyttäjällä Pelti varaajan kytkennät vähän erikoisemmat mutta päinvastoin eli lähtö puolessa välissä varaajaa.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

JanOks

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 38
Meillä tuo lämpimän veden käyttö on hyvin vähäistä. Kaksi henkeä vain taloudessa ja suihkussakin saatetaan käydä välillä vain joka toinen päivä, käyntikin kestää vain 1-2 min. Lisäksi tuo käyttövesi esilämpenee pannuhuoneessa kattilan hukkalämmöillä tuossa 500l suodattimessa (http://www.akvafilter.fi/site/wp-content/uploads/2012/01/AF-Akva-Filter-paines%C3%A4ili%C3%B6suodattimet.pdf).

Kun katselee esim. Akvatermin varaajia niin siinä lämmityspiirin putket menevät ylhäällä ja alhaalla samalle tasolle mitä kattilapiirin putketkin. Tuo ainakin minusta tuntuisi paljon loogisemmalta, että pysyisi tuo ~80 asteen kerros mahdollisimman pitkään eikä näin että 1/3 varaajan tilavuudesta alkaa sekottua kylmällä vedellä ja ja tuo sekoittunut kerros nousee sitten paljon aikaisemmin varaajan yläosaan. Meillä on vielä tuo autotallin lattialämmitys samassa piirissä talon lattialämmityksen kanssa eli sinnekin ajetaan yhtä kuumaa vettä talvella, tallissa pidän kuitenkin vain noin 10 asteen lämpötilaa ja rajoitan piirin kiertoa autotallin jakotukista mutta paluuvesi on sitten varmasti aika kylmää kun vesi ehtii varmaan kylmetä hitaalla kierrolla myös kanaalissa. Olisi varmaan järkevämpää jotenkin kierrättää varaajan alaosasta vettä tuonne autotalliin tai olla erillinen shuntti ja säädin tuolle autotallin piirille...
Arimax 25 KP, Laddomat 21, Jäspi ovali 1.8 EPK kahdella käyttövesikierukalla. Vesikiertoinen lattialämmitys, Ouman EH-800 + sisäanturi. Ilmanvaihtokoneen LTO max 50%. 1,5 kerroksinen talo 170m2 ja autotalli / varasto 50m2 (5-10C talvella), rakennettu 2007. Puuta vuodessa n. 17 pinomottia sekapuuta.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
No tuo teidän käyttöveden kulutus ja järjestely muuttaa asiaa. Kuitenkin kun linkittämiäsi kuviakin katsoo, on varaajan lämpömittareiden mukaan kerrostuminen aivan selkeää. Alimmassa mittarissa alhaisin lämpötila jne. Normaalikäytöllä ja kytkennällä (verkosta suoraan esilämmityskierukkaan) alapää voisi viilentyä lähelle vesijohtoverkon lämpötilaa jolloin kerrostuminen vaan tehostuisi. Tällöin varaajan saisi käytettyä tyhjemmäksi, kuin jos sen alapää olisi aina vähintäänkin lämmityskierron paluulämpötilassa.

Meillä 50 astetta riittää yhden kierukan ympärillä tuottamaan hanasta ~40 asteista vettä. Jos alhaalla olisi esilämmityskierukka, voitaisiin varaajan yläpää päästää vielä paljon alemmas "kuuman" veden riittäessä.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Hyvinpä siellä tiedetään toisten ongelmat. ;) Aika samalta tuo näyttää omaani kytkentään. Lisänä vielä, että pienellä kiertovedenvirtauksella, kun on säätyvä pumppu, niin alkaa puskeen paluun kautta kuumaa takakautta kiertoon. Tekeekö sulla samoin?

Lisäksi tuossa ovaalissa on mielestäni vielä huonosti tuo, että lähtö ja paluu on samalla pystylinjalla. Etenkin lämmittäessä sen huomaa. Voin lisätä muutaman kuvan tuosta. Mutta kyllä se alaosakin viilenee muttei tosiaan koskaan alle kiertovedenpaluun lämpötilan. Pahasti on rakentaja kopioinut ovaalin huonot ominaisuudet tännekin.

Edit. 29.10. päiväinen kuva kertoo mittausten värit. Alin ja 20cm korkeudella olevat mittaukset laskevat tasaseen. En löytänyt kuvaa "kylmästä" varaajasta, koska aina oltava kaksi ylintä mittausta yli 50 astetta. 3.7. kuvasta näkyy kuinka lattialähtö ottaa paluun kautta lämmintä kiertoon. Lisäksi näkyy, kuinka puolivälin toisella puolella sijaitseva kattilan paluu on noin 10 astetta kuumempana lämmityksen loppuvaiheessa kuin on toisen pään alin mittaus. 15.1. pakkaspäivän kulutus.

Edit2. oma on hieman erilainen kuin tuo ovaali kytkennöiltään. Oikeassa reunassa ovat kattilapaluu ja lähtö. Keskellä vastukset ja yläkierukka sekä lattialähtö ja enemmän vasemmalla lattiapaluu puolivälin korkeudella. Tarkkoja etäisyyksiä en tiedä, kun villapoterossa varaaja.

Omia kuvia pannarista.
« Viimeksi muokattu: 29.10.2014-19:41 kirjoittanut kahe »
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Pitäisiköhän foorumilaisten lähteä opettamaan varaajavalmistajia kun sekä Akvalla että Jäspillä ovat insinöörit menneet tekemään samoja virheitä. Onneksi myös oikea kytkentävaihtoehto molemmilta löytyy...

EDIT: lisätty linkkejä havainnollistamaan kerrostumista

http://www.youtube.com/watch?v=wqtFeAvDOwk
http://www.youtube.com/watch?v=Zgr-aoU367M
http://www.youtube.com/watch?v=_Ww6BIy3nc0
http://www.youtube.com/watch?v=Ak9CBB1bTcc
http://www.youtube.com/watch?v=bN7E6FCuMbY
http://www.youtube.com/watch?v=ckvREk37imE
« Viimeksi muokattu: 30.10.2014-11:57 kirjoittanut ev3449 »
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

Repa

  • Vieras

Jossain olen nähnyt paljon fiksummankin varaajan käyttötavan  :o.
Tuolla en viitannut kenenkään varaajaan, vaan että noin yleensä varaajat hiukka vajakkeja.



Varaajan tekijöillä on siis erilaisia näkemyksiä siitä miten varaajan pitää toimia, samoin vaihtelee miten käyttäjä haluaisi varaajan toimivan.

Eri käyttäjien erilaiset tarpeet riippu monesta asiasta;  onko patteri- vai lattialämmitys, miten lämmönsäätö on toteutettu ( patteritermearit vai pelkkä "oumanni" tai molemmat ) jne.Yhtä ainoaa oikeata toimintamallia ei ole, vaan varaajan pitäisi taipua eri käyttötavoille kytkentöjä muuttamalla.

Omassa varaajassa harmittaa se että lämmityskierron lähtö on korkeammalla kuin lv-kierukka, vaikka varaajassa olis suihkuttelu kelpoista vettä, sitä ei saa ulos. Toisaalta lämmitys kiertoon riittäis 30-asteinen vesi mutta suntti ottaa ylhäältä 90-asteista vettä. Voihan olla että joku haluaa sen noin toimivan.

Enkä oikein ymmärrä ( = suostu ymmärtämään ) miksi varaajaan halutaan mahdolisimman kylmää paluu vettä, varaajassa ei mun milestä tarvitse olla yhtään viileämpää kuin mitä lämmitys kiertoon lähtee. Väkisinhän sitä viileämpää sinne tulee mutta soisin kuitenkin sen olevan mahdollisimman lämmintä, lämminvesivaraajastahan on puhe.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Enkä oikein ymmärrä ( = suostu ymmärtämään ) miksi varaajaan halutaan mahdolisimman kylmää paluu vettä, varaajassa ei mun milestä tarvitse olla yhtään viileämpää kuin mitä lämmitys kiertoon lähtee.

Täällä on tähtäimessä mahdollisimman kylmä paluuvesi

- mitä viileämmäksi sen saa sen enemmän saa käytettyä varaajaan varautuneesta energiasta. Esimerkiksi nyt jos varaaja jää 30c mutta sen saisi vaikka 20c jäähdytettyä saisi 36 kWh enemmän otettua energiaa talteen, -15c pakkasessa määrä on noin 6 tuntia tässä talossa.

- edelliseen liittyen, kertalatausmäärän varaajaan saa suuremmaksi samoilla litroilla

- mitä haaleampi on varaaja alapäästään sitä helpommin esimerkiksi auringosta saa energiaa siirrettyä veteen (niitä on pikkusen rakenteilla allekirjottaneellakin).

- toki mitä paremman kerrostuman saa aikaan sen pitempään riittää myös lämmin käyttövesi ennen hellasäröä.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

JanOks

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 38
Lisänä vielä, että pienellä kiertovedenvirtauksella, kun on säätyvä pumppu, niin alkaa puskeen paluun kautta kuumaa takakautta kiertoon. Tekeekö sulla samoin?

Täällä on vakiokierroksinen pumppu ja vaikka onkin vaan ykkösellä niin ei kierrä takakautta lämpöä, aina ihan kylmä tuo paluuputki.

Omassa varaajassa harmittaa se että lämmityskierron lähtö on korkeammalla kuin lv-kierukka, vaikka varaajassa olis suihkuttelu kelpoista vettä, sitä ei saa ulos. Toisaalta lämmitys kiertoon riittäis 30-asteinen vesi mutta suntti ottaa ylhäältä 90-asteista vettä. Voihan olla että joku haluaa sen noin toimivan.

Itseäni harmittaa tämä myös tuossa Jäspissä. Välillä kun päästää varaajan täysin kylmäksi niin siinä onkin odottelua ennenkuin suihkuun pääsee. Ensin saa odotella kattilan lämpenemistä ja kun latauspumppu alkaa vihdoin työntämään kuumaa varaajaan niin täysin auki oleva shuntti haukkaa heti ensimmäiset lämmöt kiertoon ja saa odotella vielä puolisen tuntia ennenkuin kuuma kerrostuma laskeutuu tuohon kierukan tasolle.

Tuo Akvatermin 2000l ovaalivaraaja (http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/AKVANTTI.10.html) vaikuttaa minusta kyllä kaikin puolin paremmalta tähän Jäspiin verrattuna. Kaveri laittoi juuri tällaisen uuteen taloonsa ja kateellisena olen sitä siellä ihastellut. Ylhäällä kattilayhde, verkostoyhde ja kierukka kaikki samalla tasolla, saa heti lämpöä kaikkialle. Verkoston paluu menee aivan pohjalle ja esilämmityskierukkakin melkein varaajan puolivälissä.

No tuo teidän käyttöveden kulutus ja järjestely muuttaa asiaa. Kuitenkin kun linkittämiäsi kuviakin katsoo, on varaajan lämpömittareiden mukaan kerrostuminen aivan selkeää. Alimmassa mittarissa alhaisin lämpötila jne.

Kyllähän tuo tietysti kerrostuu mutta kyse oli siitä että saisiko erilaisella kytkennällä tuon kuumemman kerroksen riittämään pidemmäksi aikaa. Nyt kuitenkin tuntuu että tuo vesi alkaa heti lämmityksen päätyttyä myös haalenemaan tuossa keskimmäisessä mittarissa ja itseasiassa tuota keskimmäistä mittaria ei tahdo saada samaan lämpötilaan mitä ylhäällä on. On kuitenkin vähän alitehoinen tämä varaaja 190m2 talolle + 60m2 autotallille joten täytyy aina jotain yrittää pähkäillä miten tilannetta pystyisi kenties parantamaan :)
« Viimeksi muokattu: 29.10.2014-20:27 kirjoittanut JanOks »
Arimax 25 KP, Laddomat 21, Jäspi ovali 1.8 EPK kahdella käyttövesikierukalla. Vesikiertoinen lattialämmitys, Ouman EH-800 + sisäanturi. Ilmanvaihtokoneen LTO max 50%. 1,5 kerroksinen talo 170m2 ja autotalli / varasto 50m2 (5-10C talvella), rakennettu 2007. Puuta vuodessa n. 17 pinomottia sekapuuta.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Mielenkiintoista ettei toteudu sama paluun lämpeäminen. No ei se täälläkään lähde kuin shuntti kiinni ja pumppu jollain 5W:n tehoilla eli hyvin pienellä kierrolla ja kesäisin. Syksyllä lämmityspäällä ei varmaan koskaan ole paluusta puskenut lämpöä. Ehkä pitää harkita paluun siirtämistä alas. Tajusin omia kuviakin katsoessa, että rakentaja on laittanut tuon pumpun alhaalta ylös putkella, jotta voi sähköllä lämmittäessä sekoittaa koko varaajan. En kyllä ymmärrä senkään järkeä, mutta tuotahan voisi hyödyntää vaikka levari kytkentään. Pistää taas miettimään muutoksia.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.