Kirjoittaja Aihe: Jäspi ovaali 1800l, lämmityspiirin paluuyhteen sijainti ihmetyttää  (Luettu 11983 kertaa)

JanOks

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 38
Kannattaa paisunnan koko, esipaine ja täyttöpaine tarkistaa niin voi palauttaa normaalin varoventtiilin järjestelmään.

Mittaa ihmeessä. 500 litraa eristämätöntä pönttöä 30-33 asteessa lämpenee pienellä virtauksella aika lailla. Toinen huomio on, että veden lämmittäminen vie aina saman energiamäärän tapahtuipa se sitten kierukan tai ilmasta siirtyneen lämmön välityksellä. Kaikki tuo energia tulee poltetusta puusta?

Meidän aikana paineet pysyneet ongelmitta 0,6 - 1,4 välillä eli varmaan nykyään ihan kunnossa tuo painepuoli.

Käytetään tosiaan arkikäytössä ainoastaan puuta, pidempien reissujen ajaksi tietysti sähkövastus sitten päälle. Se mikä myös vähän harmittaa niin LTO koneeksi on valittu halvempi malli jossa tuloilman esilämmitys tapahtuu sähkövastuksella. Tuo LTO kone on kuitenkin yläkerrassa melkein pannuhuoneen yläpuolella, joten lyhyillä putkivedoilla olisi saanut tuohonkin vesikierron ja olisi voinut sitten pakkasilla hyvällä mielellä lämmittää tuloilmaakin varaajasta.
Arimax 25 KP, Laddomat 21, Jäspi ovali 1.8 EPK kahdella käyttövesikierukalla. Vesikiertoinen lattialämmitys, Ouman EH-800 + sisäanturi. Ilmanvaihtokoneen LTO max 50%. 1,5 kerroksinen talo 170m2 ja autotalli / varasto 50m2 (5-10C talvella), rakennettu 2007. Puuta vuodessa n. 17 pinomottia sekapuuta.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Kurkkasin nopeasti noita kattilaasi käsittelevän linkin sisältämiä kuvia systeemistäsi ( http://janoks.kapsi.fi/.pannuhuone/kattila/ ). Jollain on tainnut olla harvinaisen paljon ymmärrystä lämmityksestä ainakin suunnittelutasolla. Löytyy jopa todellisen hormin vedon mukaan säätyvä tehonsäätö poltolle ( http://janoks.kapsi.fi/.pannuhuone/kattila/savukaasuimurin_ohjauskeskus_sisalta.JPG )  jne. Tuollaisia asioista ei ymmätämätön osaa edes alkaa miettimään. Tuossahan on oivallinen kohde asiasta kiinnostuneelle kehittää oikein huippujärjestelmä...
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Niin ja pannuhuoneen lämpötilat eivät ole nykyisellään enää kuin siinä 30-33 asteen luokkaa lämmityksen jälkeen, kun tuo latauspiirin putkien eristäminen auttaa jo aika paljon.

noista korvausilmareijistä kun jatkat ilmastointiputkella korvausilman kulkemaan pannuhuoneen yläosaan saat pannarin lämmötkin kiertoon ja esilämmitetyn ilman kattilalle ettei puulla tarvia paloilmaa niin paljoa kuumentaa. Täällä 3 metrin kurttualumiinillä olen vetänyt korvausilman kulkemaan alareunasta pannarin kattoon ja sieltä viel puolisen  metriä kattoa pitkin. Joskus talviaikaan mittasin putkessa ilman lämpenemää muistaakseen yli 20 astetta. Samalla kun putken tekee tuollein ei lämmin ilma lähde kulkemaan reijästä ulospäin vaik'ei muistaisi ilma-aukkoja sulkeakaan

http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/LVI/Ilmanvaihto/Ilmanvaihtoletku/Ilmanvaihtoletku-alumiinia-873856/

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vielä hieman perusteluja suunnittelijan tueksi koskien lämmityspiirin paluuputken sijoittamista kyseisessä varaajassa ja kohteessa sinne missä se on.

Huomatkaa kuvissa, että tilanne on juuri lämmityksen päättymishetkeä kuvaava, eli energiamäärä varaajassa on suurimmillaan ja lähtee tästä tilanteesta heti vähenemään...

Jos taulukon mukaan lämmitystarve vuodessa on ~260vrk (6240h) tästä ajasta lämmityksestä palaava vesi kohtaa kuumempaa varaajassa ~ 67h/vuosi ja joutuu painumaan alaspäin löytääkseen oikean kerroksen. 6173h palaava vesi on palatessaan vähintäänkin riittävällä korkeudella. Tämän saman 98,9% lämmitysajasta paluuputken alapuolista osaa voidaan pitää alle lämmityksen paluun lämpötilassa jolloin kerrostuminen tehostuu ja varaaja saadaan käytettyä tyhjemmäksi.

Jos kattilan teho on 20kW ja hyötysuhde 80%, palaa puuta tunnissa ~5,7kg. Jos kattilan pesä on yli 89 litraa, täytyy koivua lisätä kattilaan maksimissaan tuon 7vrk aikana vuodessa, muulloin kertatäyttö riittää päivittäisen energiamäärän tuottoon. (käytetty pähkäilijän tieteellistä kerrointa 0,35*litratilavuus ~ kg määrä pesään mahtuvaa koivua)
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Kurkkasin nopeasti noita kattilaasi käsittelevän linkin sisältämiä kuvia systeemistäsi ( http://janoks.kapsi.fi/.pannuhuone/kattila/ ). Jollain on tainnut olla harvinaisen paljon ymmärrystä lämmityksestä ainakin suunnittelutasolla. Löytyy jopa todellisen hormin vedon mukaan säätyvä tehonsäätö poltolle ( http://janoks.kapsi.fi/.pannuhuone/kattila/savukaasuimurin_ohjauskeskus_sisalta.JPG )  jne. Tuollaisia asioista ei ymmätämätön osaa edes alkaa miettimään. Tuossahan on oivallinen kohde asiasta kiinnostuneelle kehittää oikein huippujärjestelmä...

Kappas, tuohan on näpsä. Vedonsäädin joka ei jäähdytä piippua kun ei ole tulia. Onks toi Aritermin pannukohtainen vai muualta löytynyt paketti? Vai jonkun itte kokoama setti?

Uudemmissa Aritermeissä (25\35\60) on tyhmempi laatikko kuin tuo.  >:(
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

JanOks

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 38
Vielä hieman perusteluja suunnittelijan tueksi koskien lämmityspiirin paluuputken sijoittamista kyseisessä varaajassa ja kohteessa sinne missä se on.

Huomatkaa kuvissa, että tilanne on juuri lämmityksen päättymishetkeä kuvaava, eli energiamäärä varaajassa on suurimmillaan ja lähtee tästä tilanteesta heti vähenemään...

Jos taulukon mukaan lämmitystarve vuodessa on ~260vrk (6240h) tästä ajasta lämmityksestä palaava vesi kohtaa kuumempaa varaajassa ~ 67h/vuosi ja joutuu painumaan alaspäin löytääkseen oikean kerroksen. 6173h palaava vesi on palatessaan vähintäänkin riittävällä korkeudella. Tämän saman 98,9% lämmitysajasta paluuputken alapuolista osaa voidaan pitää alle lämmityksen paluun lämpötilassa jolloin kerrostuminen tehostuu ja varaaja saadaan käytettyä tyhjemmäksi.

Jos kattilan teho on 20kW ja hyötysuhde 80%, palaa puuta tunnissa ~5,7kg. Jos kattilan pesä on yli 89 litraa, täytyy koivua lisätä kattilaan maksimissaan tuon 7vrk aikana vuodessa, muulloin kertatäyttö riittää päivittäisen energiamäärän tuottoon. (käytetty pähkäilijän tieteellistä kerrointa 0,35*litratilavuus ~ kg määrä pesään mahtuvaa koivua)

Lasket ilmeisesti lämmitysvälin niin, että se on lämmityksen aloituksesta seuraavaan aloitukseen? Itse mietin tuota niin, että se on läämityksen lopetuksesta seuraavaan aloitukseen eli kuinka paljon saa olla "vapaalla" tuosta hommasta. Jos myös meinaa varmistaa kokoajan suihkuveden riittävyyden niin varaajaa on pidettävä kuumempana kuin noissa laskelmissa. Koivun kanssa olisi varmasti tosiaan helpompaa mutta nyt pääasiallinen puu on mänty ja varastopesä vetää ehkä noin 60 litraa.

Kappas, tuohan on näpsä. Vedonsäädin joka ei jäähdytä piippua kun ei ole tulia. Onks toi Aritermin pannukohtainen vai muualta löytynyt paketti? Vai jonkun itte kokoama setti?

Uudemmissa Aritermeissä (25\35\60) on tyhmempi laatikko kuin tuo.  >:(

Tuo on varmaan jokin itse rakennettu setti. Myyjä sanoi, että sitä ei oltu saatu missään vaiheessa toimimaan kunnolla, joten hän ajoi imuria vain kiinteällä nopeudella.
Arimax 25 KP, Laddomat 21, Jäspi ovali 1.8 EPK kahdella käyttövesikierukalla. Vesikiertoinen lattialämmitys, Ouman EH-800 + sisäanturi. Ilmanvaihtokoneen LTO max 50%. 1,5 kerroksinen talo 170m2 ja autotalli / varasto 50m2 (5-10C talvella), rakennettu 2007. Puuta vuodessa n. 17 pinomottia sekapuuta.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Lasket ilmeisesti lämmitysvälin niin, että se on lämmityksen aloituksesta seuraavaan aloitukseen? Itse mietin tuota niin, että se on läämityksen lopetuksesta seuraavaan aloitukseen eli kuinka paljon saa olla "vapaalla" tuosta hommasta. Jos myös meinaa varmistaa kokoajan suihkuveden riittävyyden niin varaajaa on pidettävä kuumempana kuin noissa laskelmissa. Koivun kanssa olisi varmasti tosiaan helpompaa mutta nyt pääasiallinen puu on mänty ja varastopesä vetää ehkä noin 60 litraa.

Niin lasken ja niin taitavat laskea muutkin lämmittäjät. Vuorokausi lasketaan alusta seuraavan alkuun, aaltoväli aallon tietystä kohdasta seuraavan vastaavaan kohtaan jne. Kuitenkin jos nykyisen laitteiston kunnostaa sellaiseen kuntoon kuin sen kuuluisi olla, vapaallaoloksi muodostuu juurikin aloituksesta seuraavaan aloitukseen välinen aika.
En laskenut suihkuveden vaatimaa energiamäärää esimerkkiin mukaan koska sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Mitä paremmin vesi varaajassa kerrostuu, sitä vähemmän energiaa sinne pitää jättää jotta vesi varaajan yläosassa riittää lämpötilansa puolesta. Teoriassa tuon teidän päivittäisen suihkutteluun kuluvan energian kattamiseen pelkästään varaajan yläkierukasta riittää ~ 6,7 litraa 80 asteista vettä. Käytännössä tämä ei pidä paikkaansa koska vesi lämpeää väkisinkin jo esilämmitysvaraajassa ja kierukassa. Jos poltat 1kg puuta päivässä enemmän, saat katettua tuon arvioimasi ~0,4kWh energiantarpeen lähes 10 kertaisesti.

Itse kirjoittamastani viestistä vielä sen verran, että kirjoitan yhä edelleen esimerkkien avulla selvennettyä perustelua sille miksi kyseinen järjestelmä on mahdollisesti suunniteltu kuten se on, eikä numeroiden 100% paikkansapitävyydellä omiin lämmittystottumuksiisi ole merkitystä. Ei se suunnittelijakaan ole tiennyt, että tulevaisuudessa järjestelmää käytetään mahdollisesti aivan eri tavalla kuin hän sen suunnitteli toimivaksi tai etenkään "rikkinäisenä".

Konkreettisesti jos tilannetta kohdallasi nyt miettii, voi olla tarpeellistakin tehdä muutoksia jotta homma toimii kuten itse sen haluat toimivan. Voit toki laittaa kattilan ja varaajan kerralla uusiksi, mutta ei se tulevakaan kattila tule kunnolla toimimaan jos esim. hajonnutta savukaasuimuria ei laiteta kuntoon. Energiankulutuskaan ei tule varaajan vaihdolla pienenemään, suuremmalla tilavuudella ei tosin ole niin suurta merkitystä miten sitä käyttää.
Mitoituksen osalta olen itse reilusti "ylimitoittamisen" kannalla. Tämä ei kuitenkaan ole taloudelliseti perusteltavissa. Jo olemassa olevan järjestelmän kohdalla on mielestäni kuitenkin mielekästä ensin perehtyä siihen ja käyttää sitä suunnitellulla tavalla ennen kuin sen tuomitsee. Jos päädyt suurempia muutoksia tekemään, kannattaa ottaa huomioon mahdollisuus varaajan/varaajien lisäämiseen vanhan lisäksi sekä kattilan tehon muuttuessa pannuhuoneen paloluokitukset.

Tuo on varmaan jokin itse rakennettu setti. Myyjä sanoi, että sitä ei oltu saatu missään vaiheessa toimimaan kunnolla, joten hän ajoi imuria vain kiinteällä nopeudella.

Pelkkä systeemin olemassaolo ja komponenttien laatu kertovat että suunnittelija/tekijä on asioista ymmärtänyt. Se ei tarkoita kuitenkaan, että varsinainen käyttäjä (mahd. myyjä) olisi koskaan ymmärtänyt järjestelmän käytöstä/toiminnasta yhtikäs mitään. Riittää että putki on tukossa ja alipainemittaus lakkaa siihen.

EDIT: lisätty liite jossa teknisiä tietoja. Ilmoitettu varastopesän koko 100 litraa.
« Viimeksi muokattu: 03.11.2014-14:50 kirjoittanut ev3449 »
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Pelkkä systeemin olemassaolo ja komponenttien laatu kertovat että suunnittelija/tekijä on asioista ymmärtänyt. Se ei tarkoita kuitenkaan, että varsinainen käyttäjä (mahd. myyjä) olisi koskaan ymmärtänyt järjestelmän käytöstä/toiminnasta yhtikäs mitään. Riittää että putki on tukossa ja alipainemittaus lakkaa siihen.

Voipi olla, et alipaineensäädöstä puuttuu viive/vaimennus. Muuten hyvä, mutta jää huojumaan. Valmennuksen hän voi tehdä kahdella tavalla, joko anturin yhdysletkuun tai sit säätölaitteisiin.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

Repa

  • Vieras
Voipi olla, et alipaineensäädöstä puuttuu viive/vaimennus. Muuten hyvä, mutta jää huojumaan. Valmennuksen hän voi tehdä kahdella tavalla, joko anturin yhdysletkuun tai sit säätölaitteisiin.

Senverran näkyy letkua olevan anturin ja mittarin välissä etten usko huojumiseen. Imurin oma pyörivämassakin vaimentaa osaltaan, nopeammin vaihtelee toisiopalopesän paineet kuin imuriehtii nopeutta muuttamaan. Omronissa varmaankin pystyy sen ohjelmallisesti hoitamaan?
 
Omronin ohjelmointi voi olla hankala ellei ymmärrä kaikia käsitteitä mitä valikoissa vilisee. Pitänee kysyä herra x:ltä miten tuo vääntömomentin asetus olisi aseteltava?

Letkussa voi mahdollisesti olla kondensoitunutta vettä tai muu tukos.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Senverran näkyy letkua olevan anturin ja mittarin välissä etten usko huojumiseen. Imurin oma pyörivämassakin vaimentaa osaltaan, nopeammin vaihtelee toisiopalopesän paineet kuin imuriehtii nopeutta muuttamaan. Omronissa varmaankin pystyy sen ohjelmallisesti hoitamaan?

Njoo, letkua en mittaillut, mutta vaimentaahan tuokin. Sintterinappia tms. ei ainakaan voi letkuun tuupata, tukkiintuu hetkessä.


Omronin ohjelmointi voi olla hankala ellei ymmärrä kaikia käsitteitä mitä valikoissa vilisee. Pitänee kysyä herra x:ltä miten tuo vääntömomentin asetus olisi aseteltava?

;D

Taajariin tuskin saa muuta kuin suoran signaali-alipainevasteen, ramppeja lukuunottamatta. Vaimennusta ja PI-säätöä tossa on tarvis.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Jra

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 237
Njoo, letkua en mittaillut, mutta vaimentaahan tuokin. Sintterinappia tms. ei ainakaan voi letkuun tuupata, tukkiintuu hetkessä.

;D

Taajariin tuskin saa muuta kuin suoran signaali-alipainevasteen, ramppeja lukuunottamatta. Vaimennusta ja PI-säätöä tossa on tarvis.

Mikäs moottoria sitten ohjaa?
Kyllä nyky taajareissa löytyy jo aika usein pid-säädin..

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Tuolla varispeedin manuaali:

http://docs-europe.electrocomponents.com/webdocs/0707/0900766b807070a7.pdf

On siinä noviisilla hiukka ihmettelemistä, ellei ole aiempaa kokemusta.

Jos tuolla imurilla on tarkoitus pitää hormissa vakiopaine niin hyvää siinä on se että kun luukun aukaisee niin imuri vetää silloin niin kovaa että pannariin ei juuri savua tupsahtele.
Huonoa kenties se että kun kattilan läpivirtausvastus vaihtelee ja esim vajaalla pesällä, tai kun hiilikerrokseen on palanut reikä, niin imuri lisää kierroksia, jotta saisi asetetun ( ali )paineen.