kuinka varaaja toimii

[savonhumu]

http://www.polarsol.com/fi/heatingsystem/lamposailio.html
Suomen versio, voinu tulla jo aiemminki jossain mut kerrataan jos näin on!

[Setämies]

Veden varastointi lämmityskäyttöön on vääjäämättä huono ratkaisu, koska veden ominaislämpökapasiteetti on huono mikä huono.

Kerrohan millä helposti hallittavilla ja kohtuuhintaisilla aineilla sitten on parempi ominaislämpökapasiteetti kuin vedellä? 

[Setämies]

Varastointi läpöenergiana ei tule suuressa mittakaavassa kannattavaksi. Toivottavasti olen väärässä. Järvissä ja soissa on kaikkiaan suunnaton lämpömäärä mutta lämpötila on liian alhainen. Se voitaisiin talvella ottaa käyttöön jäädyttämällä ne kaikki pohjiaan myöten lämpöpumpuilla. Siitä koituisi monenlaista haittaa.

Faasimuutosten kautta päästään hiukan parempiin energian varastointitiheyksiin, muttei noistakaan ratkaisuista ole ollut mullistajaksi.

[pjokinen]

Kerrohan millä helposti hallittavilla ja kohtuuhintaisilla aineilla sitten on parempi ominaislämpökapasiteetti kuin vedellä? 

Helppo! (Lapset sanoo meillä usein noin) Otetaan siitä vedestä se happiatomi pois, niin saadaan aikas hyvä aine lämmönvarastointiin Tarpeen tullen aineen voi käyttää vaikkapa polttoaineenakin. Nesteenä sitä ei toki oikein kannattane harkita lämmitysvarastona

[seppol]

Nestevedyn ominaislämpö massayksikköä kohti on3,4 kertainen veteen nähden. Lämmön varastointiin se ei juuri sovellu kun kriittinen lämpötila on -240 astetta ja paine tuolloin 43 bar. Tuota korkeammassa lämpötilassa vety on aina kaasua. Vetynesteen tiheys on vain 71 g / l.
Polttoaineena se on hyvä mutta kaasuna säilytettäessä säiliön energiatiheys ei ole kovin suuri. Metaanin hyötylämpöarvo kuutiometriä kohti on 3650 KJ ja vedyn 625. Vastaavat massat on metaani 717 g / kuutio ja vety 90 g / kuutio.

[Setämies]

Nestevedyn ominaislämpö massayksikköä kohti on3,4 kertainen veteen nähden. Lämmön varastointiin se ei juuri sovellu kun kriittinen lämpötila on -240 astetta ja paine tuolloin 43 bar. Tuota korkeammassa lämpötilassa vety on aina kaasua. Vetynesteen tiheys on vain 71 g / l.
Polttoaineena se on hyvä mutta kaasuna säilytettäessä säiliön energiatiheys ei ole kovin suuri. Metaanin hyötylämpöarvo kuutiometriä kohti on 3650 KJ ja vedyn 625. Vastaavat massat on metaani 717 g / kuutio ja vety 90 g / kuutio.

Vety on myös kemiallisesti varsin aktiivinen, syystä 'ilma'palloissa on siirrytty vedystä heliumiin, vaikka vedyllä saataisiin merkittävästi enemmän nostetta. Jos epäilyttää, voi tehdä haun termillä 'Hindenburg'.

Kaasumaisena huonon energiatiheyden (per V) seurauksena on myös suuri energianhukka (suuri ulkopinta-ala) varastoinnin suuren tilavuuden vuoksi. Polttoaineena vety on hyvä, eipä monikaan aine pala haitattomammin päästöin.

[ev3449]

Minkälaisia ajatuksia herättää tällainen?

Miksi suoraan käyttöön menevän lämmön pitäisi käydä varaajaa sekoittamassa? (Tuohon vielä käyttöveden lämmitys levylämmönvaihtimella, jolloin lämpöä käyttövedelle ja lämmityskiertoon olisi heti tarjolla)

Kattilaan jäävän lämmön saisi käytettyä, eikä se esim. kuumentaisi turhaan pannuhuonetta. (Ideana vaihtoventtiili, joka jännitteettömänä olisi auki A -> B, jolloin lämmityksen paluu normaalisti varaajaan. Jännitteellisenä virtaus A -> C, jolloin lämmityskiertoon otettaisiin muuten kattilaan jäävä energia. Ohjauksena yksinkertaisimmillaan erotermostaatti, joka toimisi lämmityskiertoon lähtevän ja kattilaveden lämpötilan erotukseen perustuen jne. Täällä ei ole termostaattista latausryhmää, vaan PID-säädin pitää kattilalle menevän veden vakiona sekoitusventtiilin avulla, jolloin paluu saisi olla vaikka lämmityksen ajankin näin. Jonkun takaiskun vaatinee riippuen virtauksista...)

[AnssiKo]

Minkälaisia ajatuksia herättää tällainen?

Miksi suoraan käyttöön menevän lämmön pitäisi käydä varaajaa sekoittamassa? (Tuohon vielä käyttöveden lämmitys levylämmönvaihtimella, jolloin lämpöä käyttövedelle ja lämmityskiertoon olisi heti tarjolla)

Kattilaan jäävän lämmön saisi käytettyä, eikä se esim. kuumentaisi turhaan pannuhuonetta. (Ideana vaihtoventtiili, joka jännitteettömänä olisi auki A -> B, jolloin lämmityksen paluu normaalisti varaajaan. Jännitteellisenä virtaus A -> C, jolloin lämmityskiertoon otettaisiin muuten kattilaan jäävä energia. Ohjauksena yksinkertaisimmillaan erotermostaatti, joka toimisi lämmityskiertoon lähtevän ja kattilaveden lämpötilan erotukseen perustuen jne. Täällä ei ole termostaattista latausryhmää, vaan PID-säädin pitää kattilalle menevän veden vakiona sekoitusventtiilin avulla, jolloin paluu saisi olla vaikka lämmityksen ajankin näin. Jonkun takaiskun vaatinee riippuen virtauksista...)

Eikös melkein sama hoidu helpoiten, kun lämmityksen päätyttyä sekoitusventtiili selälleen ja latauspumpun pikkunopeudella pumppaa kattilaan täyskylmää paluuvettä, kunnes kattilan lähtö alkaa jäähtyä? Toki sekoittaa karvan verran enemmän varaajaa, mutta on simppelimpi ratkaisu, ja välttyy systeemin monimutkaistamiselta.
Mikäli varaaja on alas asti kylmä, tuo ei toimi ihan noin ennenkuin alapää on hiukan jäähtynyt. Tuotakin helpottaa jo sekin, jos lämmityskierron paluu tulee samaan liitokseen kuin kattilan paluu.