Aimax 35, tuli varastopesässä

[jiihuima]

Tuo säätö kuullostaa mielenkiintoiselle.

Komppaan Pähkäilijää. Erinäisistä syistä nimenomaan tuo alapalon ohjailu kiinnostaa. Kuvia ja juttua ootellaan:-D

[autita]

Vähän taustaa ensin.

Minulla on ollut tämä Arimax 35 vuodesta 1982, alussa se oli käytössä n. 4-5 v kun polttelin tontilla olleet puut ja hirsirakennuksen, elikkä "ilmaiset" puut. Sen jälkeen olen lämmittänyt 3000 l varaajaa yösähköllä työ yms kiireiden vuoksi.
2010 taas innostuin lämmittämään kattilaa kun poikani rakensi ja oli saatavilla hänen tontiltaan "ilmaista" puuta, lähinnä mäntyä. Nyttemmin ne on poltettu ja nyt 1.9.2014 olen ostokoivun varassa.

Liitteenä hyötysuhteita alkaen v. 2010.

Huomatkaa että se ei ole mikään tieteellinen tutkimus, mutta itselleni antaa vertailuarvoja, koska olen joka poltetusta pesällisestä ottanut arvot ylös ja laskenut aina samalla tavalla.

Puumäärän olen mitannut pinokuutioina, elikkä pesällinen on 0,149 pinokuutiota pituusmitalla 50 cm. Männyn lämpöarvo 1360 kWh/pinokuutio ja koivun 1700 kWh.

Hyötysuhteessa näkyy jonkinlaista "oppimiskäyrää" puun varastoinnin suhteen ja säädön vaikutus. Näyttää myös, että ostamani koivu ei ole ns. ylivuotista, vaan keväällä kaadettua, elikkä kosteutta ehkä on, kuivalla lienee pitäisi päästä kuten männyllä 82%-84%.

Lähettelen säädininfoa loppuviikosta kun on aikaa.

[autita]

No niin, lyhyt kuvaus värkkäämästäni ensiöilman säädöstä Arimax 35:een.

Liittenä muutama kuva "systeemistäni".

Säätösysteemini koostuu kahdesta PID lt säätimestä (Sestos D1S, 12V+anturi), kahdesta aikareleestä (Sestos B2E, 12V) ja toimilaitteesta (Belimo LM24A) sekä muuntajasta 220VAC=>12 VDC. Säätimet ja releet sekä muuntaja ovat  Kiinalaista halpis tavaraa, ilmeisesti Omronin kopioita. Belimo on käytettynä ostettu. Kustannukset laitteille oli n. 160 € kotiin tuotuna v. 2012.

Toiminta on seuraavanlainen.

Kun kattila sytytetään, on ensiöluukku n.35 mm  auki ja siinä vaiheessa säädin on pois pelistä. Kun savukaasut saavuttavat 330 astetta kattilan pelti käännetään lämmitys asentoon ja säätösysteemi päälle. Pellin paneminen lämmityasentoon laskee savukaasujen lämpötilaa luonnostaan, samaan aikaan kuvissa ylimmäinen säädin (YR-säädin), jonka raja on säädetty 240 asteeseen (on/ off säätö tällä säätimellä) antaa jännitteen toiseksi ylimmäisenä olevalle aikareleelle, joka ajaa Belimoa alaspäin 5 s 30 s sykleissä.

Kun savukaasujen lämpötila laskee 240 asteeseen YR-säädin katkaisee jännitteen YR-aikareleeltä.

Kuvassa toiseksi alimmainen säädin on alarajan säädin, joka on säädetty 237 asteeseen. AR-säädin toimii PID säätimenä. Se ajaa luukkua auki lämpötilan putoamisnopeuden funktiona. Savukaasujen lt alkaa hitaasti nousta kunnes saavuttaa 240 astetta ja YR säädin ja YR-aikarele alkaa ajamaan ensiöluukkua kiinni 5/30s sykleissä. Yleensä yksi 5 s ajo riittää. Savukaasujen lämmöt käyvät hieman yli 240 astetta.

Tällaista n. 3-5 asteen "luuppia" säätö pyörittää, ei näillä systeemeillä voi saada säätöä sellaiseksi, että se olisi koko ajan vakio, mutta ko. asteväli riittänee.
 
Mikäli savukaasujen lämpötila pyrkii karkaamaan ylös, esim holvauksen jälkeen, olen säätänyt YR-säätimen hälytysrajan 265 asteeseen, joka antaa jännitteen siinä vaiheessa alimmaiselle aikareleelle, joka ajaa ensiöluukun n. 0,5 mm raolleen (0,5 mm rako säädetty alkuperäisellä ruuvilla). Tämän jälkeen AR-säädin alkaa avaamaan luukkua.

Ohessa myös kuva savuista, ulkoilman lämpötila +2, tihkusadetta.

[AnssiKo]

No niin, lyhyt kuvaus värkkäämästäni ensiöilman säädöstä Arimax 35:een.

Liittenä muutama kuva "systeemistäni".

No niin, alkaa peli selviämään. :-)

Ei ehkä ihan ortodoksinen pid-säätö, mutta mikäs siinä jos toimii. Mulle ei ihan selvinnyt, miks säätö ei onnistu vain yhdellä pid-säätimellä? No joo, nyt tavallaan epäsymmetrinen säätö.

Peltimoottorin ja luukun välitys on aika erikoinen.