Terve!
Teippiä käyttäessä tulee helposti houkutus laittaa liikaa. Silloin se ei onnistu kiilaamaan sitä tarpeeksi hyvin kierteen väliin vaan mahdolisesti väliltä teippimassa halkeaa ja alkaa vetäytyä. Monesti silloin kärkeen jäänyt, oikein mennyt osa ei vielä riitä. Tekijällä pitää olla silloin tuntumaa hommaan, että pitääkö putsata koko liitos ja tehdä uusiksi.
Todellisuudessahan teippiä tarvitaan todella ohuesti. Nyt on näkynyt Chestertonen erikoisen paksua teippiä ja sillä erityisesti saa olla järki päässä kun sitä kierteeseen laittaa.
Pikaisesti katsoin että teippi/ hamppu- yhdistelmä ei saanut pisteitä raadilta. Kuulostaahan se aluksi ei-tavanomaiselta mutta jos miettii, että hampun päällä on millimetrin murto- osan kerros teflonia, niin ei se voi liitosta pilata, koska hampun kanssa se sulloutuu kierteen uriin ja tiivistänee samalla tavalla. Kitin rooliakin voisi analysoida ja miettiä, sitähän vaan aina on totuttu laittamaan. Itse leivon ne vähät hamppuliitokseni vain hyvin karhennettuun kierteeseen , kittiä vähän alle ja hamppua ohuena rihmana, tai joskus kun on hyvää ja selvää karvaa, niin hiukan litteänä " teippimäisenä" nauhana, lopuksi leivon kittiä päälle sitomaan että näyttää hyvältä paketilta. Tosin kokemukseni puhtaasti LVI töistä ylittyy varmasti urakka- lvi- asentajalla viikossa. Huvittaa ajatella eroja mitä rutiini tuo, kun katsoo joskus kun vanha ammattilainen kietaisee hamppua, panee hiukan kittiä päälle eikä tuijottele sitä sen jälkeen vaan kiertää sen kiinni ja takuulla pitää. ja itse kun leivon ja tasoittelen sitä hamppu/kitti- seosta, vahtaan kuin odottaisin sen alkavan kohta puhua..
Puhe liitoksista on hyvää ja tärkeää. Pitää olla kasassa sekä menetelmän tiedot että taidot. Pitää olla paketti jonka tietää onnistuvan, koska lvi liitoksissa on kova vastuu tekijällä. Ehkä teippi ja hamppu on käsityötaito- vaatimuksiltaan vaativampia kuin " putkimestarin liima" jossa tärkeintä on ettei sitä pistä silmäänsä ja että sitä myös kierteessä hiukankin on..
Mutta hamppua täytyy edelleenkin ihmetellä. Low tech menetelmä, ikiaikainen systeemi, ei juurikaan muuttunut vuosikymmenien aikana ja toimii kuin mikä. Kertakaikkiaan varma olo, kun kiertää parin tuuman kierrettä kiinni ja hamppua kiertyy väliin. Muissa aineissa hiukan pälyilee tarkemmin liitoksia kun vesiä pannaan sisään. Siis en tarkoita erityisesti mitään kattila- tai patteripiiriä ym. vaan ihan kaikkea missä kulkee prosessi- tai lämmönsiirtovesi.
Mutta kokemusperäinen kierreliitoskeskustelu on aina hyväksi. On varmaa että näkemyseroja löytyy ja niistä parhaimmillaan saadaan lisävinkkiä ja oppia. kaikki osaaminenhan on osaksi laajaa muiden tekemisien seurantaa ja mielessä puntarointia.
