Voihan Jäspi ja varaaja

[Pehu]

Mutta otappa Topi huomioon missä lämmönluovutuskohde sijaitsee, vapaasti huonetilassa (patterit) vai maanvaraista laattaa
vasten. Lisäksi on yleensä lattiapinnoite laminaatti, parketti ym. laatan päällä joka toimii eristyksenä ettei lämpö
pääse niin helposti nuosemaan huonetilaan. Kyllä siinä vain tulee enempi hävikkiä.

Pelkästään lämmönjakotapaa tarkastelemalla, pattereilla parempi hyötysuhde.
Sitten jos ruvetaan laskemaan kokonaishyötysuhdetta niiin siihen vaikuttaa lämmitysmuoto, matalalämpöisillä
esim. maalämpö kokonaishyötysuhde voi olla parempi lattialämmmityksellä.

Niin nyt on se maanvaranen laatta, 50mm styroksi ja sen päällä laatta putkineen, 30m2 laminaatilla, loput laattaa.

[Pehu]

Kyllähän sen nyt tietää minne lämpö karkaa.

Olet valinnut ihan oikein lämmönjaun suhteen, mutta pieni moka on tullut pohjustuksessa ja lämmönerityksien sijoittelussa.
Vesikiertoinen lattilämmitys on patterilämmitykseen verrattuna noin 8-10 % parempi hyötysuhteeltaan.

No se ei oikein ollut vaihtoehtona, että oisin piikannut maavarasen pois ja tutkinut/lisännyt eristystä maapohjaan, nyt vain laitoin kahden valun väliin eristeen, lisäyskin olisi tuonut ongelmia oviaukkoihin + että huonekorkeus olisi madaltunut.

Epäillyt kyllä että se voi tuo lattia olla, mutta äkkiä ajateltuna ei uskoisi että 4 asteen lauhtuminen kierrossa tekee noin paljon tuossa vesimäärässä..

[kahe]

Vertailuna täällä lattiaan meno/paluu ero on 1,5-2 asteen luokkaa näillä nollan ja pienen pakkasen paikkeilla. Kylläkin sisälämpötila oli laskenut liiaksi ja sisäanturi laittamatta edelleen Oumaniin ja kiertoon pitäisi mennä kuumempaa. Lisäksi kylmä lattia haukkaa aluksi reilusti, kunnes se tasaantuu jonkun ajan/päivien päästä. Tämän huomasi kesän jälkeen, kun laittoi kierron päälle.

[Pehu]

Vertailuna täällä lattiaan meno/paluu ero on 1,5-2 asteen luokkaa näillä nollan ja pienen pakkasen paikkeilla. Kylläkin sisälämpötila oli laskenut liiaksi ja sisäanturi laittamatta edelleen Oumaniin ja kiertoon pitäisi mennä kuumempaa. Lisäksi kylmä lattia haukkaa aluksi reilusti, kunnes se tasaantuu jonkun ajan/päivien päästä. Tämän huomasi kesän jälkeen, kun laittoi kierron päälle.

Joo ei toi ihan vertailukelpoinen jos sisälämpö heittelee..
Itellä ei ole shuntin ohjausta sisäilmalla, huonetermarit vaan joka huoneessa, paitsi märkätilat..

Mulla ollu koko ajan lämmöt jo jonkin aikaa, että mulla kyse ei ole edes alkujärkytyksestä

[kahe]

Tarkoitinkin enemmän tuota deltaT:tä. Menoveden lämpöä tai käyrää pitäisi korottaa hieman itsellä. Tuossa samassa deltaT on lähes ympäri vuoden, ehkä kovilla pakkasilla pyöritään jo jossain 4 asteen erossa. Uudempi talo ja maan varainen laatta paremmilla eristeillä tietysti täällä, mutta ajattelin jos nyt ero on jo paljon, niin mitä se on kovemmilla pakkasilla sitten siellä. Tuosta deltaT:stä ei paljoa näe mittauksia. Yleensä pumppu taloissa sitä seurataan enemmänkin tarkalla silmällä.

[Pehu]

Juttelin tossa kaverin kanssa joka hiljattain uusinut lämmitystä samantyyppiseksi, hällä vaan käänteiskattila ja pikkasen isompi varaaja, oisko satasen kaks.
Siellä kans osa lattialämmöllä ja osa pattereilla, hänellä lattia jäähtyy n5 astetta ja patteri 5-10 astetta, ja silti lämmitysväli 2.5 päivää.

Ja korjatkaa jos olen väärässä niin kyllähän tuo meno/paluu erotus kertoo siitä kuinka paljon se hävittää sitä energiaa.
Onko virtausnopeudella sitten merkitystä? Kun shunttihan kumminkin määrää että kuinka paljon sekoitetaan joukkoon.

En suostu viel uskomaan että lattia sen kadottaa

[Pähkäilijä]

Ja korjatkaa jos olen väärässä niin kyllähän tuo meno/paluu erotus kertoo siitä kuinka paljon se hävittää sitä energiaa.
Onko virtausnopeudella sitten merkitystä? Kun shunttihan kumminkin määrää että kuinka paljon sekoitetaan joukkoon.

En suostu viel uskomaan että lattia sen kadottaa

jos meno-paluu erotus on vaikka 10 astetta ja lattiassa virtaa 1000 litraa uppoo tehoa silloin 11.6 kWh, jos virtaus on 2000 litraa uppoaa 22.6 kWh jne.

Täällä lattiassa eroa pari astetta ja patteriverkossa noin 10 näillä keleillä.

[ev3449]

Pumppu on kierron sisällä, joten vedestä häviävä lämpöenergia on suoraan laskettavissa virtauksen ja lämpötilaeron perusteella. Noista mainitsemistasi numeroista päätellen energiaa "häviää" keskimäärin n. 2,5kW teholla, eli n. 60kWh/vrk. Tuo tarkoittaa 1400l tilavuudessa n. 37C lämpötilan pudotusta.

Veden ominaislämpökapasiteetti on ~4,2kJ/(C*kg)
4,2kJ/(C*kg)*37C*1400 kg / 3600 ~ 60kWh  (4,2*37*1400/3600=60,4) jaa 3600 jos haluat muuttaa Joulet = wattisekunnit -> kilowattitunneiksi.

Jos vesi jäähtyy kierrossa 5C, ja energiaa häviää ~2,5kW teholla, tarkoittaa tämä että virtaus on n. 429litraa/h.
(4,2*5*429/3600 ~ 2,5kW).
(Sama teho 10 asteen lämpötilan pudotuksella kierron aikana tarkoittaa virtauksen olevan ~ 215l/h -> 4,2*10*215/3600~2,5kW jne.)

Onko käyttöveden kulutuksen suhteen tapahtunut jotain suurta muutosta? Energiaa käyttöveden lämmitykseen kuluu aina sama määrä. Jos vesi kulkee ensin energiavaraajan kierukan kautta, ei sen perässä oleva tulistusvaraaja "vähennä" isosta varaajasta käytettävää energiamäärää. Jos energia ei kierukassa enää riitä, silloin "tulistetaan" sähköllä.

[Pehu]

Pumppu on kierron sisällä, joten vedestä häviävä lämpöenergia on suoraan laskettavissa virtauksen ja lämpötilaeron perusteella. Noista mainitsemistasi numeroista päätellen energiaa "häviää" keskimäärin n. 2,5kW teholla, eli n. 60kWh/vrk. Tuo tarkoittaa 1400l tilavuudessa n. 37C lämpötilan pudotusta.

Veden ominaislämpökapasiteetti on ~4,2kJ/(C*kg)
4,2kJ/(C*kg)*37C*1400 kg / 3600 ~ 60kWh  (4,2*37*1400/3600=60,4) jaa 3600 jos haluat muuttaa Joulet = wattisekunnit -> kilowattitunneiksi.

Jos vesi jäähtyy kierrossa 5C, ja energiaa häviää ~2,5kW teholla, tarkoittaa tämä että virtaus on n. 429litraa/h.
(4,2*5*429/3600 ~ 2,5kW).
(Sama teho 10 asteen lämpötilan pudotuksella kierron aikana tarkoittaa virtauksen olevan ~ 215l/h -> 4,2*10*215/3600~2,5kW jne.)

Onko käyttöveden kulutuksen suhteen tapahtunut jotain suurta muutosta? Energiaa käyttöveden lämmitykseen kuluu aina sama määrä. Jos vesi kulkee ensin energiavaraajan kierukan kautta, ei sen perässä oleva tulistusvaraaja "vähennä" isosta varaajasta käytettävää energiamäärää. Jos energia ei kierukassa enää riitä, silloin "tulistetaan" sähköllä.

Tiputin neljän aikaan kiertovesipumpun kolmoselta kakkoselle, eikä mitään eroa, edelleen se 4 astetta eroa.
Silloin oli tippunut illan 85c-> 44c/40c lämpöön.

Ei käyttövedessä muutoksia, pääasiassa 2 aikuista lutraa ihan normitavalla.Ihan kuin ennenkin.

[Heater]

Mulla kans ypv40 ja akvaterm 2000l. Tosin stokeri siinä edessä. Eilen
illalla tuli 9 maissa tekstiviesti että poltin sammunut, polttoaine loppu.
ei jaksanut lähtee täyttämään ja sytyttelemään ku vielä suihkuvedet sai.
tänään oli ylävastus käynyt päällä muutaman kerran alkaen kello 12. Lähtee päälle 45asteessa
klo 16 nakkelin muhaa siiloon ja kattila tulille. Varaajan alalämpö,20 ja keski 48. Muita mittareita ei ole
klo 18:10 oli keskimittari saavuttanut 76 ala oli 50. Polttimen käyntitieto anturi on tuossa keskimittarireiässä
katoi sitten oumanin trendistä niin edellinen onnistunut poltto ollut eilen klo 11.30 jollon varaajan keskilämpö ollut 78 ja alalämpö Sillon yleensä jotain 60-70
melko tasan vuorokausi myöhemmin siis lähti tuo sähkövastus ropottelemaan.

[Pehu]

Mulla kans ypv40 ja akvaterm 2000l. Tosin stokeri siinä edessä. Eilen
illalla tuli 9 maissa tekstiviesti että poltin sammunut, polttoaine loppu.
ei jaksanut lähtee täyttämään ja sytyttelemään ku vielä suihkuvedet sai.
tänään oli ylävastus käynyt päällä muutaman kerran alkaen kello 12. Lähtee päälle 45asteessa
klo 16 nakkelin muhaa siiloon ja kattila tulille. Varaajan alalämpö,20 ja keski 48. Muita mittareita ei ole
klo 18:10 oli keskimittari saavuttanut 76 ala oli 50. Polttimen käyntitieto anturi on tuossa keskimittarireiässä
katoi sitten oumanin trendistä niin edellinen onnistunut poltto ollut eilen klo 11.30 jollon varaajan keskilämpö ollut 78 ja alalämpö Sillon yleensä jotain 60-70
melko tasan vuorokausi myöhemmin siis lähti tuo sähkövastus ropottelemaan.

En tiä johtuuko tuosta täydestä virtauksesta mikä ollu päällä. mutta esim tänään töistä tullessa ero oli ~5 astetta ylimmän ja alimman mittarin. lämmittäessä näkyy kyl ero. nyt ollu ongelma et kattila sen 70c niin kauan kunnes lataus koko ajan auki.

[Pähkäilijä]

No nyt oli 6.30 tippunu tuohon 63c asteeseen, eli 4.15kw vauhdilla?
Toki ainahan toi hidastuu mitä viileemmäksi menee..

täällä vm-49 140 m2 rintsikassa "muutaman" kerran olen laskeskellut varaajan jäähtymisen perusteella minkä verran missäkin lämpötilassa energiaa tarvitaan, tuommonen suunta tähän mennessä syntynyt, joissain asteissa on 10 kertaa saanut laskettua.

[Pehu]

Pähkäilijällä varsinkin hyvää dataa (toki muillakin, ja kaikki näkökulmat huomioidaan), ja odotinkin hänen vastausta foorumia seuranneena. Omat perusteet ja käyttökokemukset ennen ja jälkeen isommin lattialämpöön siirtyneenä on aika ristiriitaiset. vika on varmaan pieni, ja toki käyttäjästä lähtöinen. Perushomma on kumminkin se, että viime talvena oli patterit ja se about 65c kierto. lämmitysväli puolet pidempi. nyt kierto kaikissa 34c. ja lattianeristyksen hukkaan en usko. koska nyt ollut kierto 1:llä jo useamman tunnin ja arvot samat. vika jossain muualla.

[Tune]

Tehoa tuossa on tarkoitus ollut osoittaa, mallia käytetään kun tehdään regressioanalyysiä kiinteistön energian kulutuksesta.

Seurasin viime lämmityskaudella myös lämmitystarpeen lineaarisuutta mutta tiuhaan muuttunut virtaama veti teholaskennan ihan kurille. Tähän ei tullut piirrettyä keskiarvokäyrää.

[Pehu]

Teho ja energia ovat aivan eri suureita ja siksi tehon lämpötilan funktiona ei anna todellista tietoa energian kulutuksesta lämpötilan funktiona.

Joo ja se on sama asia kun kinataan autodynossa että kummat merkkaa enemmän, hepat/kw vai nyyttonit. tässä tilanne on kumminki se että edellistalvena mennyt energiaa puolet vähemmän kuin nyt samoilla lähtö"pakkasilla". et besserwisserit ja pilkunviilaajat voi painuu johkin muuhun topikkiin viilaamaan. kaikki järjissään olevat kaiketi tietää mikä ongelma on.