Voihan Jäspi ja varaaja

[Heater]

Tuolla alussa kirjoitit että 8-10mm massaa tyroksin päällä putkineen. Vai meinasitko että 80mm-100mm?

[jiihuima]

Voisko sitä kattilan kautta jäähtymistä kuitenkin miettiä ja tutkia, voisi pikku kulutuksella olla merkittäväkin. Mulla on käyny niin, että on termovarissa jääny ilmeisesti takaisku auki, niin kattilaan virtasi varaajasta lämpöä kun pääsi kiertämään väärään suuntaan. Tämän huomasi siitä, että kattila ei jäähtynyt normaalisti, vaan samaa tahtia, kuin varaajan ylälämpö. Ongelma kuitenkin poistui itsestään parin kunnollisen lämmityksen jälkeen, olisiko ollut roskaa välissä ja lähti liikkeelle kunnon kierrolla.

[Pähkäilijä]

Välimerkin kanssa sukupuoliyhdyntä näköjään vauhdissa... jos ei kuvaa ymmärrä en minä sille mitään voi... Kuva näyttää kuinka paljon tehoa rakennus ottaa keskimäärin milläkin pakkasella tai kuinka monta kilowattituntia varaaja tunnissa jäähtyy milläkin pakkasella.

Muuttujia tuossa tulee paljon, lämpötilan lasku/nousu näkyy noin 12 tunnin viiveellä ja luokkaa 5 m/s tuuli nostaa yhden yksikön verran kulutusta.

[Pehu]

Tuolla alussa kirjoitit että 8-10mm massaa tyroksin päällä putkineen. Vai meinasitko että 80mm-100mm?

Joo, eli 8-10cm 

[Pehu]

Voisko sitä kattilan kautta jäähtymistä kuitenkin miettiä ja tutkia, voisi pikku kulutuksella olla merkittäväkin. Mulla on käyny niin, että on termovarissa jääny ilmeisesti takaisku auki, niin kattilaan virtasi varaajasta lämpöä kun pääsi kiertämään väärään suuntaan. Tämän huomasi siitä, että kattila ei jäähtynyt normaalisti, vaan samaa tahtia, kuin varaajan ylälämpö. Ongelma kuitenkin poistui itsestään parin kunnollisen lämmityksen jälkeen, olisiko ollut roskaa välissä ja lähti liikkeelle kunnon kierrolla.

Kattilaa kans miettiny, mutta jäähtyy kyllä selkeästi nopeammin kuin varaaja, silti harmittaa että piipussa ei ole peltiä jolla sulkisi turhan vedon..

[Pehu]

Eihän tässä pilkkua fiilata vaan yritettäisiin pysyä asiassa eikä kukaan antaisi harhaanjohtavaa tietoa asioista.
Kilowatit ei yksinkertaisesti lämmitä, koska se on tehon yksikkö. Sensijaan energialla on yksikkö kWh, joka sinunkin tapauksessa on suure, jolla lämpöhäviöitä syntyy.
Se on kuitenkin varmaa, että noilla lattialämmitys eristeillä lämpöä karkaa laattaan. Tokihan lämpöhäviöitä voi olla muuallakin. Ei pysty oikein neuvomaankaan kun ei tunne tapausta paremmin. Lämpötilojen mittauksella pääsee jo pitkälle.

Varmasti karkaa, mutta jos karkaisi isoissa määrin, niin eikö se näkyisi tuossa meno/paluu lämpötila erossa?
Nyt olen siirtänyt nopeuden 3-->1 pumpulta, ja ero on aina vaan sama, ja kyllä, olen tarkistanut mittarit että toimii.

[Pehu]

Eikö tämä kattilan läpivirtaushäviö ole ollut ennen lattilämmityspiirin asentamista?

Viime talvena, kun menovesi oli mallia patteri, ja erillinen säädin hoiti kph,khh,saunan lämmönalentamisen lattialämmölle, oli patteriverkon paluu paljon enemmän lauhtunutta kuin nyt, niinkuin nyt jo arvata saattaa.

[ev3449]

Kuten jo aiemmin mainittiin, käytetty/"hävinnyt" energiamäärä on suoraan laskettavissa vesimäärän (virtauksen/aika) ja lämpötilaeron perusteella. Talossa on kuitenkin tonneittain massaa, joten muutokset tehontarpeessa näkyvät vasta pidemmän ajan kuluttua.

Jos halutaan pitää talossa vakio lämpötila, ulkolämpötilan (ja täten tehontarpeen/lämmitysenergian kulutuksen) vaihdellessa, toteutuksen voi hoitaa joko säätämällä virtausta tai veden lämpötilaa.
Jos piireissä on lämmönsäätöautomatiikka (menoveden lämpötila säätyy esim. ulkoilman lämpötilan mukaan), on säätö tarkoitus tehdä lämpötilaa muuttamalla.
Jos lämpötilan säätö toteutetaan esim huonekohtaisilla termostaateilla, tarkoittaa tämä virtauksen rajoittamista yksittäisillä termostaateilla kuristamalla.
Kiertovesipumppu ei ole vakiovirtausta tuottava pumppu. Jos virtausta rajoitetaan termostaateilla jne, virtaus ei muutu suorassa suhteessa kierroksiin/tehoon nähden.
Kiertoveden virtausnopeus ei siis vaikuta talon energiantarpeeseen. Suuremmalla virtauksella saman energiamäärän jakamiseen riittää pienempi lämpötilaero jne. Jos halutaan pitää talossa vakio lämpötila, on veden keskilämpötilan oltava kuitenkin molemmissa tapauksissa karkeasti sama. Muuttamalla pumpun nopeutta ei siis saavuteta hakemaasi säästöä energiankulutukseen.
Jos pumpun nopeuden muutoksen jälkeen ei pidemmänkään ajan kuluttua lämpötilan muutosta ole sisäilmassa tai kiertoveden lämpötilassa havaittavissa, tarkoittaa tämä että menovedessa (lämpötila) on ylimääräistä energiaa tarjolla ja tämän pääsy huoneilmaan estetään jossain kuristamalla. Eli voit laskea lämmönsäätimen käyrää ja saada sitä kautta pientä säästöä energian kulutukseen.
Jos varaajasta "häviävän" energian kulutus on todellakin tuplaantunut viime vuodesta, luulisi noin suuren häviön syyn olevan kohtuu helposti paikannettavissa, systemaattisesti muutettujen asioiden läpikäymisellä. On turha etsiä syitä ja energiansäästökohteita yhtä aikaa paikoista joissa ei muutosta ole tapahtunut. (Jos kattilaan tai varaajatilaan tms. ei ole muutoksen yhteydessä olennaisesti kajottu, ei näistä myöskään selitystä tuplaantuneeseen energian "häviämiseen" löydy).

[Pehu]

Ei kai järjestelmässi ole shunttaus ongelmaa ?

Ei pitäisi olla, kävin shuntin läpi ennen lämmityskautta, että on oikein. Ja hyvin tuo on pitänyt tuon menoveden tasaisena, näillä 0 keleillä.

[Pehu]

Kuten jo aiemmin mainittiin, käytetty/"hävinnyt" energiamäärä on suoraan laskettavissa vesimäärän (virtauksen/aika) ja lämpötilaeron perusteella. Talossa on kuitenkin tonneittain massaa, joten muutokset tehontarpeessa näkyvät vasta pidemmän ajan kuluttua.

Jos halutaan pitää talossa vakio lämpötila, ulkolämpötilan (ja täten tehontarpeen/lämmitysenergian kulutuksen) vaihdellessa, toteutuksen voi hoitaa joko säätämällä virtausta tai veden lämpötilaa.
Jos piireissä on lämmönsäätöautomatiikka (menoveden lämpötila säätyy esim. ulkoilman lämpötilan mukaan), on säätö tarkoitus tehdä lämpötilaa muuttamalla.
Jos lämpötilan säätö toteutetaan esim huonekohtaisilla termostaateilla, tarkoittaa tämä virtauksen rajoittamista yksittäisillä termostaateilla kuristamalla.
Kiertovesipumppu ei ole vakiovirtausta tuottava pumppu. Jos virtausta rajoitetaan termostaateilla jne, virtaus ei muutu suorassa suhteessa kierroksiin/tehoon nähden.
Kiertoveden virtausnopeus ei siis vaikuta talon energiantarpeeseen. Suuremmalla virtauksella saman energiamäärän jakamiseen riittää pienempi lämpötilaero jne. Jos halutaan pitää talossa vakio lämpötila, on veden keskilämpötilan oltava kuitenkin molemmissa tapauksissa karkeasti sama. Muuttamalla pumpun nopeutta ei siis saavuteta hakemaasi säästöä energiankulutukseen.
Jos pumpun nopeuden muutoksen jälkeen ei pidemmänkään ajan kuluttua lämpötilan muutosta ole sisäilmassa tai kiertoveden lämpötilassa havaittavissa, tarkoittaa tämä että menovedessa (lämpötila) on ylimääräistä energiaa tarjolla ja tämän pääsy huoneilmaan estetään jossain kuristamalla. Eli voit laskea lämmönsäätimen käyrää ja saada sitä kautta pientä säästöä energian kulutukseen.
Jos varaajasta "häviävän" energian kulutus on todellakin tuplaantunut viime vuodesta, luulisi noin suuren häviön syyn olevan kohtuu helposti paikannettavissa, systemaattisesti muutettujen asioiden läpikäymisellä. On turha etsiä syitä ja energiansäästökohteita yhtä aikaa paikoista joissa ei muutosta ole tapahtunut. (Jos kattilaan tai varaajatilaan tms. ei ole muutoksen yhteydessä olennaisesti kajottu, ei näistä myöskään selitystä tuplaantuneeseen energian "häviämiseen" löydy).

On ulkoanturit, sekä huonetermostaatit.

Lattiahan tuossa on muuttunut.

Ei vaan mene mun matikkapäähän se yhtälö että kaksi taloa, samoilla vesimäärillä, samoilla varaajan ylälämmöillä ja samalla kierron lämmöllä, niin toisessa varaaja pitää 2.5 kertaa paremmin lämmön, vaikka lauhtuu enempi kierron aikana. + että siellä 1 pieni lapsi lisänä vedenkulutuksessa.

[Pehu]

Oletko tarkistanut kiertovesipumpun virtaussuunnan kattilan/varaajan /lattilämmityksen jakotukin piirit ?
Entä onko em. putkituksissa yksisuuntaventtiilit kunnossa ?

Mikäs sen kiertoveden virtaussuunnan olisi muuttanut ilman pumpun irroitusta?
Jakotukin ja piirit kytki alan toimija, ja kyllä se menopuolen tukki on aavistuksen lämpöisempi, muuten en ole todennu.

Kaikki kattila/varaaja putkitukset on tehty 2011, poislukien akvalta pikkuvaraajalle menevä käyttövesi. latauspumpun termarinkin toiminnan kuulee hyvin, sattuu sen verta ilmaa pörisemään mukana.

[ev3449]

On ulkoanturit, sekä huonetermostaatit.

Juurikin näin, joten kiertovesipumpun nopeus ei ole suorassa suhteessa kiertävän veden määrään (selitys aikaisemmin). Lämpöpumppuilijat poistavat usein termostaatit kokonaan, koska ei haluta tuupata kiertoon yhtään tarvittavaa lämpimämpää vettä. Ei muillakaan lämmitymuodoilla tarvetta ole, mutta yleisesti sillä ei vain tunnu olevan "väliä". Herää kuitenkin kysymys, miksi säätää menoveden lämpötilaa, jos huoneiden lämpötila kuitenkin säädetään kohteissa kuristamalla kierrosta energiaa pois?

Lattiahan tuossa on muuttunut.

Jos muu ei ole muuttunut ja energiankulutus tuplaantuu, vastaus löytyy lattiakiertoon hukkuvasta energiasta. Joko matkalle tai lattian kautta jonnekin.

Ei vaan mene mun matikkapäähän se yhtälö että kaksi taloa, samoilla vesimäärillä, samoilla varaajan ylälämmöillä ja samalla kierron lämmöllä, niin toisessa varaaja pitää 2.5 kertaa paremmin lämmön, vaikka lauhtuu enempi kierron aikana. + että siellä 1 pieni lapsi lisänä vedenkulutuksessa.

Eri kohteet eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Etenkin pienillä energiamäärillä kulutustottumukset, muiden sähkölaitteiden tuottama "hukkalämpö" ja moni muu asia tekee vertailusta mahdotonta. Vesimäärä, varaajan ylälämpö, kierron lämpötila, kierron dT tai ylimääräinen lapsikaan ei kerro mitään lämmitykseen kuluvasta energiasta.
Meillä 3000 litran varaaja riittää näillä keleillä n. 2vrk energian varastoimiseen.

[Heater]

50mm normaalia styroksia vastaa 50mm villaa. Jos siellä nyt 200neliöö lattialämmöllä niin kyllähän se sinne maihin taitaa hohkaa jonkun verran. Lattialämmitystaloihin vissiin suositus ois väh 150mm vai joko ne 200mm laitattavat muutenki.
Miksi noin paksu valu? Yrititkö tehdä lattiasta varaavaa? Onhan se energia jo varattuna siellä lämminvesivaraajassa.
no minkäpä sille enää voi jos ei ala piikkailemaan lattioita pois.
Luulisin että ei se energian kulutus sinne maihin nouse lineaarisesti pakkasen kiristyessä koska ei se alapohja ole ulkoilmaa vasten. No tieten vähän se kasvaa kun menoveden lämpötila nousee.
Ei muutaku ilmalämpöpumppu seinään avittelemaan

[Pehu]

50mm normaalia styroksia vastaa 50mm villaa. Jos siellä nyt 200neliöö lattialämmöllä niin kyllähän se sinne maihin taitaa hohkaa jonkun verran. Lattialämmitystaloihin vissiin suositus ois väh 150mm vai joko ne 200mm laitattavat muutenki.
Miksi noin paksu valu? Yrititkö tehdä lattiasta varaavaa? Onhan se energia jo varattuna siellä lämminvesivaraajassa.
no minkäpä sille enää voi jos ei ala piikkailemaan lattioita pois.
Luulisin että ei se energian kulutus sinne maihin nouse lineaarisesti pakkasen kiristyessä koska ei se alapohja ole ulkoilmaa vasten. No tieten vähän se kasvaa kun menoveden lämpötila nousee.
Ei muutaku ilmalämpöpumppu seinään avittelemaan

No ei nyt ihan taida sataakaan neliötä olla lattialämmöllä.. On tossa kakussa ehkä vähän liikaa, siellä on 25mm tassut ja raudotus ja 17mm putket, siihen 2-3cm kakkua ni kyl siit tulee..

[Pehu]

Tää nyt on ehkä vähän jankkaamista, mutta vaikka toi per###een laatta ois metrin paksu ja jääkentän päällä, niin jos se vesi ei per###e vaan viilene siinä matkalla enempää kuin toisessa aivan vaikka päinvastaisessa rakenteessa, samalla virtausnopeudella, ja samalla lämmöllä ja tilavuudella. ihan sama onko siellä olkkarissa olkiluoto tai ei.

Jos se energia kerran johonkin siihen lattiaan katoaa, niin pakkohan sen olisi näkyä siinä paluulämmössäkin.

Nuohousilmoitus: sanastoa siistitty