Latauspumpun nopeus

[arveccio]

Aattelin jakaa tännekkin erikoisen huomion kun sain lopulta digimittareita ripoteltua pannuhuoneeseen. Latauspumppu kolmosella eli täysillä aiemmin ja meno/paluu ero reipas 10 astetta, savut 270 - 290. Pudotin nopeuden kakoselle, meno/paluu ero lähes 20 astetta, savut 230 - 250 astetta. Toimii näppärästi näemmä niin että vaikka virtausnopeus laskee niin kattilan keskilämpötila laskee myös joten savut viilenee eli enemmän kwh reppuun.
 
Tämä siis pätee semmosessa termostaattiryhmässä missä termostaatti säätää kattilalta palaavan veden lämpötilaa. Vesi on kauemmin kattilassa eli lämpenee enemmän jolloin termari säätää kattilalle menevää vettä viileemmäksi.

Pumppausnopeus on aiheuttanu erikoista käytöstä myös varaajissa kun lämmin patja on muodostunut sille reunalle missä putkiyhteet ovat. Tämä on ilmennyt niin että polttojen päätteeksi alamittari on saattanut näyttää 80C mutta tunnin päästä vain 60C. Oletettavasti lämpökerrostuma varaajassa on ollut latausvaiheessa "vinossa" ja suoristui kun vettä ei enää pumpattu samaan tahtiin.

Aina sitä oppii uutta näemmä. 

[seppol]

Minua ihmetyttää kun latauspumppujen valmistajat ei julkaise niiden ominaiskäyriä kolmella eri nopeudella, tai mitä niitä nopeuksia nyt onkaan. Kuitenkin on kysymyksessä yksinkertainen tavalinen keskipakopumppu jonka ominaiskäyrä on tutun muotoinen PV koordinaatistossa. Kuristettaessa paine nousee ja tuotto laskee ja päinvastoin. Maksimipaineen ratkaisee siipipyörän halkaisija ja kierrosnopeus. Se on pumpattavan aineen ominaispaino * siipipyörän säde * (kulmanopeus) toiseen. Maksimituoton ratkaisee pumpun sisäiset vastukset.
Näitä tietoja varjellaan kuin valtiosalaisuutta. Niistä kerrotan saman verran kuin pikkkuoravien laulussa kuuraketista. "Tässä raketissa on kolme vaihetta ja nopeus hirmuinen".

Tosin tekemättä on multakin yhden pumpun käyrien mittaaminen, joka on vielä tehtaan paketissa. Siihen tarvittaisiin vain painemittari ja sen jälkeen hana. Vesi kiertämään astiasta pumpun läpi ja putkeen painemittariyhde ja säätöhana. Viereen otetaan astia joka punnitaan. Sitten siihen lasketaan letkulla pumpun läpi vettä aika joka mitataan sekuntikellolla. Punnitaan vesi ja saadaan tuotto vaikka sekunnissa.
Sitten hanasta säädetään kuristusta paineeseen joka nähdään mittarista. Mitaan uudelleen tuotto. Muutama väliarvo paineille ja käyrä voidaan piirtää. Sitten otetaan toinen nopeus ja toisteaan koe. Tunnissa käyrästöt on mitattu.
Pumpun ottama sähkötehokin voidaan mitata ja liittää taulukkoon.

[arveccio]

Tuosta meidän pumpusta löyty kyllä käyrät. Tosin ei latauspaketin valmistajalta mutta itte sen pumppuosan valmistajalta kyllä kun tajus laittaa googleen tyyppikilvestä osanumeron.

[nikke]

Sama täällä. Pumppu kakkosella. Uskaltaakohan laittaa ykköselle? Kokemuksia?

[markkulievonen]

Niin, jotain häikkää kokeessasi oli. Teeppä testi useamman kerran ja tutki kokonaisuutta. Kuten eri lämmittämistä voidaan havaita, niin  mitä suurempi on ilman / veden liikenopeus, niin sitä tehokkaammin siirretään  lämpöä. Jokin muuttuva tekijä on huomioimatta.

 >Tämä on ilmennyt niin että polttojen päätteeksi alamittari on saattanut näyttää 80C mutta tunnin päästä vain 60C. Oletettavasti lämpökerrostuma varaajassa on ollut latausvaiheessa "vinossa" ja suoristui kun vettä ei enää pumpattu samaan tahtiin.<

Tuo lämpökerrostuma varaajassa laskeutuu hitaasti ja laskeutuminen päättyy tuon varaajan alaputken alareunaan. Se on totta, miten tuosta alaputkesta tulee +80C vesi lämmityksen lopussa ( minun tapauksessani +100C) ja muutaman tunnin päästä  lämpötila on laskenut jo +60C,- jopa alle. Niin, taas tuohon jyrkkään lämpötilan laskemiseen liittyy sama ilmiö eli veden kerrostuminen. Siis pattereilta tuleva viileä vesi alkaa jäähdyttää varaajan vettä ja lämpökerrostuman raja alkaa nousta kohti varaajan yläosaa.
Esim. eilen lämmitin varaajan ja lämmityksen lopussa varaajan alaputki oli +103C ja aamulla enää +35.  eli kuuma lämpökerrostuma oli hieman alaputkea yläpuolella.

[arveccio]

Minä järkeilin tuon niin että kattilan keskilämpötila laskee -> isompi lämpötilaero -> enemmän kwh reppuun. Tätä tukee pakokaasun lämpötilan lasku. Voishan sitä ykkösellä testata. Saattaa käydä niin että virtaus ei riitä enää huuhtelemaan kattilaa riittävän tehokkaasti ja pistekiehumista alkaa ilmetä. Sehän selviää kun testaa.

muoks. kuvia toisessa ylhäällä kattilan lämpö, alla savut (vasen lukema). anturit jäähdystystermarin taskussa ja savut 30cm kattilan jälkeen teräsputken sisällä. toisessa ylhäällä kattilalta tuleva ja alla kattilale menevä vesi. anturit eristeen ja putken välissä.