Häggmanin puukattila

[pelti]

Hattu päästä ja porilaisten marssi!
 
Arvostan

[ev3449]

Kyllä kunnioitusta herättää osaamisen ja viitsimisen taso. Omasta mielestänikin on hienoa, että löytyy erilaisia tapoja tehdä ja toteuttaa puulämmittämistä ja ko. toteutus on ehdottomasti mielenkiintoinen.

Sähköttömyys / yksinkertaisuus on hieno ominaisuus, samoja ominaisuuksia löytyy kuitenkin myös panospolttokattiloista. Jokainen myös painottaa eri ominaisuuksia omalla tavallaan. Polttaminen ja lämmön talteenotto ovat myöskin toisistaan erillään pidettäviä asioita, eikä suuri lämmönsiirtopinta ole sidoksissa yläpalokattilaan. Lähtökohta hyvää hyötysuhdetta haettaessa on mahdollisimman täydellinen palaminen…

Mielenkiinnosta haluan vielä hiukan kyseenalaistaa perusteluja.

Ilman sähköä ei taida lämpö siirtyä taloon, joten sähköttömyys ei taida olla perustelu? On myös olemassa esim. luonnonkierto.
Antamillasi arvoilla laskettuna, teillä kului energiaa vuorokaudessa luokkaa 160kWh, jonka tuottoon käytettiin 4h. Tuo vastaa 40 kW tehoa ja on varattavissa helposti 3000 litran varaajaan, oletuksena että lämpö kerrostuu. Ala-/käänteispalokattiloilla tämä hoituisi helposti myös yhdellä pesällisellä, kun taas yläpalokattila vaatii hyvään polttoon useamman lisäyskäynnin?!

Kuten sanottu, mielipiteitä on monia. Itselleni ”helppous” tarkoittaa tarpeeksi suurta varastopesää ja varaajatilavuutta, jolloin käynnit pannuhuoneessa vähenevät, sekä riittävää automatiikan tasoa, jotta palaminen ja hyötysuhde pysyvät hyvinä. Näin oma ajankäyttö pakolliseen lämmittämiseen ja kulunut puumäärä pysyvät mahdollisimman pieninä.

[seppol]

Taisin löytää hengenheimolaisen. Minustakin yläpaloisen saa palamaan yhtä hyvin kuin ala- tai käänteisenkin. Se saattaa olla jopa helpompaakin. Palopesän korkeudella liekin tehoon verrattuna on ratkaiseva merkitys.
Veden lämmöllä ja palamisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, välttämättä. Tietenkin jos kattila on tehty kuten tavallisesti, niin sitten on. Eikä savukaasujen lämmöllä ja palamisen "hyvyydellä"  ole syy-yhteyttä. Palamisen pitää aina olla hyvä, poltetaan millä teholla hyvänsä ja oli vesi millaista hyvänsä.

Polttotapaa jossa palopesä on kylmän veden ympäröimä pidetään huonona. Minusta se on vaikea mutta muuten hyvä. Kerrostumisesta minäkään en pidä ollenkaan. Mulla vesisäiliö on vain 500 litraa tilavaatimuksien vuoksi. Kun nyt yritän myydä näitä niin monet haluaisi vielä pienemmän.
Tällä viikolla lähden kuitenkin vielä allekirjoittamaan sopimuksen valmistajan kanssa.

Lämmön siirtämiseen verkkosähköä ei tarvita. 12 ja 24 volttisia kiertovesipumppuja on saatavilla ja laatu on ainakin yhtä hyvä kuin halvoilla verkkokäyttöisilläkin.

[cdn]

Joo on se näin että sähkökatkojen varalta ei tämä kattila tehty, sammuuhan talon kertovesipumppukin että silloin ei oo kulustustakaan. Kävihän aika monta eri versiota mieles ennenkuin projekti alkoi mutta mun tarpeisiin tää oli hyvä vaihtoehto. En epäily yhtään että on parempia polttotapoja kuin tämä, onhan tänä päivänä kaiken maailman mittarit ja säätöpiirit mitä seurataan. ev3449 ihmetteli jos pitää käydä lisäämäs puita, niin ei tartte. Poltan normi talvikeleillä kaksi pesällistä päiväs, jos kunnon pakkasia niin vaati kolmannenkin. Puunkulutus tällä lämmityskaudella karvan verran alle 10 kiintoa että en pidä pahana tällä neliömäärällä. Olen niinkuin seppol tullut siihen tulokseen että oli veden lämpötilä mikä tahansa kun aloittaa lämmittämisen niin yhdellä pesällisellä nousee koko vedenmäärän lämpötila noin 15 astetta (n 4,5 m´3). Helppo seurata mittareista kun ylä/ala mittarit näyttää suunnilleen samoja lukuja aina.

[seppol]

Ihan tarkkaan en osaa sanoa koska oivalsin tämän puun polttamisen Vesimiilun tapaan. Oman artikkelini olen päivännyt 3.2.2008.  Siinä kehittelin puun polttamista lähinnä itselleni. Siinä on tekstiä 6 sivua ja lopussa ehdotin että huonetakka täytettäisiin vedellä ilman erillistä varaajaa. Suunnittelin julkaisevani sen jossain lehdessä mutta erään lehden toimitussihteeri sanoi että hyödynnä sitä jotenkin itse.
Niinpä rakensin ensimmäisen Vesimiilun autotallissa, lämmitin sitä muutaman vuoden ja hain hyödyllisyyssuojan 2010.

Olen ollut varma että joku muukin keksii tämän. Siksi hankin suojan Patentti ja Reksterihallituksesta. Artikkeli on edelleen vain tietokoneeni muistissa.

[liekkiseppä]

Terve! Täällähän on intohimoisia puunpolttajia kun kattiloitakin tehdään. Tämä on hyvä asia, ei olisi huono homma ollenkaan saada suomenmarkkinoille uusia kotimaisia tuotteita klapinpolton saralle.
Itsekkin joskus tein autotallissa tuontyylisen kattilan. On ollut jo kauan hitsattuna mutta osa kivistä vielä valamatta että pääsisi koittamaan. Puupesä ja puukaasunpolttokammio ovat valumassan ympäröimiä. Vesitilavuus noin 2700Litraa, Puupesään menee metristä halkoa joka poltetaan käänteispalona.
Pöntössä myös vaihtoehtoisesti pesä pelletille/öljylle/hakkeelle jolla voidaan pitää peruslämpö yllä mikäli halutaan. Lisäksi pöntön sisällä on savukaasuille syklooni ennenkuin savukaasut poistuvat tuubeja pitkin pöntöstä pois. Härvelissä on yksi iso tuhka-astia johon tippuvat kaikki tuhkat eri pesistä.

Mukavahan näitä on harrastuksena tehdä ja rakentaa, mutta tuntuu olevan todella paljon työtä ennekuin on valmis. Käsityön osuus on valtava. Lisäksi pelkkien osien ja massojen hinnatkin nousevat jo normaalin kattilan hintoihin (6-7tk€) ettei tämmöisillä välttämättä ole edes kysyntää kun hinnat nousevat väkisinkin kohtuuttomiksi. Lisää päänvaivaa tuo paperi hommat jos klapikattiloita alkaa myymään, joka malli erikseen tyyppihyväksytettävä ja muutoksia ei samaan laitteeseenkaan saa tehdä ilman uutta paperi rulijanssia ...   http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Usein-kysyttya-UUSI/Painelaitteet/Kasisyottoiset-kiintean-polttoaineen-lamminvesikattilat/   

[cdn]

Tämä puilla lämmittäminen on kyllä varsinanen harrastus. Klapi on lämmitänyt ainakin tekijää monta kertaa ennenkuin on pesäs mutta kuntoilu tekee vain hyvää. Täs mun kattilas on käytetty ihan kaupan 5cm paksuisia kiviä että ei oo kova homma jos menis hajalle mutta ei oo muilla kuulemma mennyt rikki.

[seppol]

Minun kattila ei ole painelaite ollenkaan. Säiliö on ylhäältä avoin. Siinä ei myöskään ole paisuntasäiliötä. Kattila ei ole täynnä vettä. Veden maksimilämpötila on 100 astetta. Laitetta on yhtä turvallista keittää kuin perunakattilaa liedellä.

[Heater]

Minun kattila ei ole painelaite ollenkaan. Säiliö on ylhäältä avoin. Siinä ei myöskään ole paisuntasäiliötä. Kattila ei ole täynnä vettä. Veden maksimilämpötila on 100 astetta. Laitetta on yhtä turvallista keittää kuin perunakattilaa liedellä.

eikö tuommosesta tule melkoinen ilmankosteus asuntoon. Märkii kämppä ympärillä.
perunakattilan päällä on yleensä liesituuletin

[Jra]

Eikös "pientalokattilan" pysty rakentamaan hyvän konepajakäytännön mukaan. Mitä lippuja ja lappuja silloin tarvitaan? CE-merkintääkään ei saa laittaa..

[cdn]

Täällä rakennustarkastaja sanoi että siitä vain. Niitten määräyksien mukaan mitatataan palopesän kokoa ja sen mukaan jotenkin määritellään tehon sen enempää en tiedä. Mun kattila on kyllä painelaite, koeponnistettu 2 barilla ja käyttöpaine noin 1bar.

[Heater]

Jos laittaa 0.5 barin varoventtiilin ei ole enää painelaite. Jos on siitä yli esim. 1.5bar varo. On kyseessä painelaite jonka valmistuksessa noudatetaan painelaitelakia sitte. Vasta tentin nuo b paperit mutta ei tarkkaa muista miten nuo meni. Inspectan miehen kans juteltiin näistä vaihtoehdoista jos olisin tehnyt kattilan vesivaipan läpi stokerireiän. Niin meinasi että,siinä pitää olla luokkahitsari ja jotku paperit ois siitä tehny.
no anyway jos on ite torpostanut kattilan vesivaippaa ja sitten joskus jostain syystä katttila vaikka räjähtää ja talo palaa niin siinähän tulee (inspecta?) tutkimaan tuon räjähdyksen. Jos löytyy painelaitteeseen tehtyjä laittomia muutoksia niin voi olla että vakuutusyhtiö jättää korvauksia maksamatta

[seppol]

Mulla menee putki säliön päältä seinän läpi vessan käsienpesualtaaseen siltä varalta että vettä tulisi. Viime syksynä täytin säiliön aivan täyteen kahden vuoden lämmittämisen jälkeen. Ensilämmityksessä paisuntavesi tuli pois. Muulloin sieltä ei tule  mitään. Varsinaisesti en ole vettä lisännyt koskaan.

Kesän 2012 tämä miilu oli esittelykäytössä. Silloin keitin sitä täydellä teholla tuntikausia. Tulihan sieltä vähän höyryä, ei muuta.

[seppol]

Joko cdn kyllästyit kommentoijiin näillä palstoilla.
Paras on Ariterm 35 ennen katastrofia. Toiset vastailee muka tosissaan kun keksitään mitä ihmeellisempiä ongelmia. Ei minua ongelmat ihmetytä vaan se että niihin tosissaan yritetään löytää ratkisuja. Tottakai käänteispaloisessa on ongelmia. Sitä varten se on tehty 1930 luvulla
Toinen on kapeakaistalambda kokeilemalla. Siinä väen väkisin halutaan jotain niumerotietoja vaikkei tiedetä mitä ne on. Erikoinen on myös toteamus että labdaohjauksesta on hyötyä vasta kun palo-olosuhteen on oikeat. Eikös tällä juuri pyritä hakemaan oikeat palo-olosuhteet.

[cdn]

En oo kyllästynyt mutta täällä iskenyt kevätflunssa. Savukaasumittari tullut että kokeilu alkaa kun kunto on parempi. Onneksi on helppohoitonen lämmitysjärjestelmä että emäntä menee mielellään lämmityshommiin kun lapset kehuu aina että mulla vaaralliset ulkotyöt ja sillä "sisätyöt". Mistäköhän se sanonta on lähtöisin?