Neuvoja noviisille?

[Kapa]

Tervehdys,

"puulämmitysharrastajana" olen mielenkiinnolla seurannut tällä foorumilla käytäviä keskusteluja - nöyrä hatunnosto kaikille asiaan vihkiytyneille ja kiitoksia kokemusten jakamisesta.

Itselläni on menossa suunnitteluprojekti, johon toivoisin teiltä neuvoja/kommentteja. Tarkoitus on rakentaa Turun seudulle hirsirunkoinen "kakkoskoti", joka jonain kauniina eläkepäivänä toivon mukaan muuttuisi ykköskodiksi.  Mökin pinta-alaksi on tulossa n. 100 m², kuutioita suhteessa reilusti, koska osaan tilaa tulee parvi ja pääosa sisätilasta ylös saakka auki. Kattolappeen suunnan saa etelään, joten aurinkokeräimet + 1000 l varaaja + lattialämmitys on tällä hetkellä visiona perussysteemiksi. Talven kylmiä varten varaajaan sähkövastus poissaoloaikoja varten, mutta muuten lämmitys olisi tarkoitus hoitaa oman roskapuumetsän klapeilla.

Varsinaista lämmityskattilaa en ole ajatellut laittaa, vaan kerätä watteja veteen vesitakalla, -liedellä, -kiukaalla tai -piipulla/ edellämainittujen sopivalla yhdistelmällä. Kuulostaisiko realistiselta?

Itseäni viehättäisi ajatus, että aamusella laittaa tulet keskuslämmityslieteen ja iltauutisten aikaan polttelee vesitakan lämpimäksi ja mökki pysyisi lämpimänä - liekkö liian ruusuinen haaves..?

[savonhumu]

Kuulostaa ihan kivalle lähtökohdalle ja varmasti saa jollaki nuista vesikiertosista lämmönlähteistä tarpeeks tehoja kun vaan jaksat poltaa siinä tarpeeks usein ja tarpeeks paljo puuta.. itellä on omavalmiste vesikierto leivinuunissa + 8m2 aurinkokeräimiä katolla 1m3 varaajan kaverina ja lämmitettävää on 150m2 + 60m2 puolilämmintä. sähkön osuus rajoittuu hyvin pitkälti enää tuon puolilämpimän lämmittelyyn. Tietysti poissaoloja tms varten on varaajassa sähkövastuskin.

Äkkiä karkaa kustannukset aika isoiks jos kovin monta lämpöö veteen siirtävää systeemiä laittaa eli pitäsin homman aikas simppelinä tyyliin aurinkokeräimet keväästä syksyyn ja muulle ajalle sähkövastus+jokin riittävän tehokas systeemi esim tuo keskulämmitysliesi kuulostas aika soivalle systeemille... vesitakkaa en enää tuon lieden kaveriks laittas kun oikein mitoitettuna molemmissa riittää teho yksinäänki. Tietysti jonkinsortin takka sitten tunnelmanluojaks.

Semmosestakin härvelistä kun vesimiilu löytyy tekstiä jonkinverran kun voorumin hakua käytät.

Sitten jos on tulossa jonkinsortin varaavaa tulisijaa tyyliin tulikiveltä tms niin tulikivigreen on valmis vesikierto vuolukivitulisijaan
Nunnauunin vastaava systeemi:
http://www.nunnauuni.fi/tulisijat/nunnauuniaqua.html
 

[markkulievonen]

>Varsinaista lämmityskattilaa en ole ajatellut laittaa, vaan kerätä watteja veteen vesitakalla, -liedellä, -kiukaalla tai -piipulla/ edellämainittujen sopivalla yhdistelmällä. Kuulostaisiko realistiselta?<

Monasti kun asia on teoria asteella, niin mielikuva puulla lämmittämisestä liian positiivinen.Niin, jos lämmitys ei tapahdu kattilan / varaajan  avulla. Toki takalla, leivinuunilla, hellalla voi lämmitys onnistua, jos on hyvä motivaatio asiaa kohtaan. Yleinen tapaus lie, miten parinvuoden päästä lämmitys tapahtuu suurimmaksi  osaksi sähkövastuksin ja se kallis takka on vailla käyttöä.

Niin, ihminen on luonnostaan mukavuuteen taipuvainen ja siksi säännöllinen takan/ leivinuunin lämmitys alkaa tuntua työläältä ja mielikuva muuttuu.

Mutta, jos joka tapauksessa suunnitelmiin kuuluu varaaja, niin itse liittäisin jatkoksi tämän päivän käänteispalo kattilan. Puulla lämmittäminen ei  tulle enää helpommaksi. Toki tunnelman luojaksi voi rakentaa tulisijan, jota lämmitellä mieltymyksien mukaan.

Toisaalta hyvin eristetty hirsirunkoinen talo ei vaatine suurtakaan lämmön tuottamista.

[Kapa]

Äkkiä karkaa kustannukset aika isoiks jos kovin monta lämpöö veteen siirtävää systeemiä laittaa eli pitäsin homman aikas simppelinä tyyliin aurinkokeräimet keväästä syksyyn ja muulle ajalle sähkövastus+jokin riittävän tehokas systeemi esim tuo keskulämmitysliesi kuulostas aika soivalle systeemille... vesitakkaa en enää tuon lieden kaveriks laittas kun oikein mitoitettuna molemmissa riittää teho yksinäänki. Tietysti jonkinsortin takka sitten tunnelmanluojaks.

 

Hyviä pointteja, kiitos. Joo, ei nuo ihan ilmaisia näytä olevan...  Onko käsitystä, missä hinta/hyötysuhde olis parhaimmillaan? Kiuasta tulee käytettyä aika vähän, vaikka paljonkin saunottelis. Keskuslämmitysliedellä sais samalla kiehuteltua sopat ja mahdollisesti paistettuakin jotain, mutta näyttävät olevan melkoisen kalliita pelejä. Vesitakka tuntuis toisaalta hyvältä, mutta jos takassa on vesikierto, siihen ei taida enää saada leivinuunia (ainakaan tehdastekoisiin).

[Kapa]

Monasti kun asia on teoria asteella, niin mielikuva puulla lämmittämisestä liian positiivinen.Niin, jos lämmitys ei tapahdu kattilan / varaajan  avulla. Toki takalla, leivinuunilla, hellalla voi lämmitys onnistua, jos on hyvä motivaatio asiaa kohtaan. Yleinen tapaus lie, miten parinvuoden päästä lämmitys tapahtuu suurimmaksi  osaksi sähkövastuksin ja se kallis takka on vailla käyttöä.

Niin, ihminen on luonnostaan mukavuuteen taipuvainen ja siksi säännöllinen takan/ leivinuunin lämmitys alkaa tuntua työläältä ja mielikuva muuttuu.

Mutta, jos joka tapauksessa suunnitelmiin kuuluu varaaja, niin itse liittäisin jatkoksi tämän päivän käänteispalo kattilan. Puulla lämmittäminen ei  tulle enää helpommaksi. Toki tunnelman luojaksi voi rakentaa tulisijan, jota lämmitellä mieltymyksien mukaan.

Toisaalta hyvin eristetty hirsirunkoinen talo ei vaatine suurtakaan lämmön tuottamista.

Klapien kanssa pelaamisesta on kyllä kokemusta jo reilun parinkymmenen vuoden ajalta. Parissa takassa, puuliedessä, leivinuunissa ja saunassa tulee poltettua reilut kymmenen mottia kalikoita vuositasolla    Kattilan lämmittely klapeilla sen sijaan jäi parin nokipalon jälkeen ( ei varaajaa...).  Täytyy tuota puukattilaakin vielä harkita, tulee vaan tilankäyttö ongelmalliseksi, kun ei oikein mahdu mitään pannuhuonetta tekemään.

[Pähkäilijä]

Kattilahuoneen voi tehdä puiden viereen ulos. Jos puilla meinaa ruuanlaiton hoitaa niin sittenhän vesijäähdytys vehkeissä on ihan ok etenkin keväästä syksyyn, joku pitempi vähäaurinkoinen mutta suht koht lämmin kesä voi alkaa ahdistaa mikäli hellalla tai leivinuunilla pitää käyttövesi saada tehtyä. Mutta 100 neliöön montaa vesikiertoista lämmönlähdettä ei liene kovin järkevää laittaa kun yksikin riittää, kunhan se on se mitä eniten käytetään.

Mikä sitten on mielekästä, jollain tuollaisella taitaa saada 5 kWh lämpöä veteen siirrettyä yhdellä saunareissulla

http://tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/lto_piiput/elmo_hukka/

[Kapa]

Kattilahuoneen voi tehdä puiden viereen ulos. Jos puilla meinaa ruuanlaiton hoitaa niin sittenhän vesijäähdytys vehkeissä on ihan ok etenkin keväästä syksyyn, joku pitempi vähäaurinkoinen mutta suht koht lämmin kesä voi alkaa ahdistaa mikäli hellalla tai leivinuunilla pitää käyttövesi saada tehtyä. Mutta 100 neliöön montaa vesikiertoista lämmönlähdettä ei liene kovin järkevää laittaa kun yksikin riittää, kunhan se on se mitä eniten käytetään.

Mikä sitten on mielekästä, jollain tuollaisella taitaa saada 5 kWh lämpöä veteen siirrettyä yhdellä saunareissulla

http://tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/lto_piiput/elmo_hukka/

Ongelmaksi tulee mökkitontin rakennusoikeuden täyttyminen - ei salli mitään erillistä kattilahuonetta...  Kiitos tuosta linkistä, oli minulle ihan uusi tuote. Käytössä on jo mökillä samantyyppinen lämmitin Ikikiukaan padan lämmittimenä. Sekin lämmittää 70 litraa kiehuvaksi varsin rivakasti, vaikka on vain reilut parikymmentä senttiä pitkä.

[ev3449]

Jos energiantarvetta talviaikaan saisi arvioitua, tietäisi kuinka paljon puuta pitää vuorokaudessa polttaa. Tämän jälkeen voisi laitteita tutkimalla miettiä kuinka pitkään tulen pitää pesässä vuorokaudessa palaa (teho) ja kuinka paljon puuta kerralla pesään mahtuu jne.
Näillä tiedoin selviää työllistävyysaste ja sopivuus omaan elämään...

[Kapa]

Jos energiantarvetta talviaikaan saisi arvioitua, tietäisi kuinka paljon puuta pitää vuorokaudessa polttaa. Tämän jälkeen voisi laitteita tutkimalla miettiä kuinka pitkään tulen pitää pesässä vuorokaudessa palaa (teho) ja kuinka paljon puuta kerralla pesään mahtuu jne.
Näillä tiedoin selviää työllistävyysaste ja sopivuus omaan elämään...

Good point.  Kun selviää lopulliset rakennuskuvat niin täytyy tsekata kuutiomäärä ja koittaa laskea energiantarvetta. Löytyisköhän jostain netin uumenista laskuria, jolla sais laskettua energiantarpeen hirsisten ulkoseinien, ikkunapinta-alan, eristevahvuuksien ym. mukaisesti..?

[Termax]

Good point.  Kun selviää lopulliset rakennuskuvat niin täytyy tsekata kuutiomäärä ja koittaa laskea energiantarvetta. Löytyisköhän jostain netin uumenista laskuria, jolla sais laskettua energiantarpeen hirsisten ulkoseinien, ikkunapinta-alan, eristevahvuuksien ym. mukaisesti..?

Materiaalin läpi johtuvan tehon laskemiseksi tarvitset pinta-alan m2, U-arvon W/m2°C ja lämpötilaeron °C. Nämä vain kerrotaan keskenään ja lopputulos on watteja.
Esimerkki:
Lasi 1,2 m x 1,2 m, sisälämpötila +21 °C, ulkolämpötila -39 °C, U-arvo 5,6 W/m2°C.
Tarvittava teho = 1,2 m x 1,2 m x (21°C-(-39°C)) x 5,6 W/m2°C
=1,44 m2 x 60 °C x 5,6 W/m2°C =484 W

U-arvo on materiaali/rakennekohtainen.
Ilmanvaihdon ja -vuotojen häviöteho on oma juttunsa.

[markkulievonen]

Good point.  Kun selviää lopulliset rakennuskuvat niin täytyy tsekata kuutiomäärä ja koittaa laskea energiantarvetta. Löytyisköhän jostain netin uumenista laskuria, jolla sais laskettua energiantarpeen hirsisten ulkoseinien, ikkunapinta-alan, eristevahvuuksien ym. mukaisesti..?

Hirsirakenne yksin ei ole erityisen hyvä energia taloudellisuutta ajatellen. Vaatii ehdottomasti eristeen /   ruiskutetun selluvillan.

[Juhani]

Lukase Kapa seuraavan linkin taloprojekti läpi, siinä kerätään myös maan antamaa lämpöä tuloilmaan.
Tuollaisen tekisin itse jos tontti on rinteessä ja antaa etelään.

http://www.builditsolar.com/Projects/SolarHomes/Romania/CristianHouse.htm

[Kapa]

Materiaalin läpi johtuvan tehon laskemiseksi tarvitset pinta-alan m2, U-arvon W/m2°C ja lämpötilaeron °C. Nämä vain kerrotaan keskenään ja lopputulos on watteja.
Esimerkki:
Lasi 1,2 m x 1,2 m, sisälämpötila +21 °C, ulkolämpötila -39 °C, U-arvo 5,6 W/m2°C.
Tarvittava teho = 1,2 m x 1,2 m x (21°C-(-39°C)) x 5,6 W/m2°C
=1,44 m2 x 60 °C x 5,6 W/m2°C =484 W

Hämärä muistikuva on maatalousopistoajoilta että noin niitä lasketaan...    Kiitoksia!

[Kapa]

http://www.builditsolar.com/Projects/SolarHomes/Romania/CristianHouse.htm

Maaperään varaaminen on ilman muuta mielenkiintoinen juttu. Minulla mökki tulee kalliolle, eli mahdollisesti sitä vois jotenkin käyttää...   Osaan pohjaa tulee n. 1,5 metrin täyttö ja olen miettinyt että miten sitä tilaa saisi käytettyä lämmön varaamiseen. Kannattaisko sinne hommata suuri, matala vesisäiliö tms...