Kirjoittaja Aihe: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta  (Luettu 11235 kertaa)

Kidov

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 6
Olen miettinyt erilaisia vaihtoehtoja polttopuiden menekin pienentämiseksi. Yksi vaihtoehto olisi polttaa palaturvetta puun rinnalla. (Hakkeeseen ja stokeriin en haluaisin siirtyä laitteistoinvestointien takia.) Tällä hetkellä vuosittainen puunkulutus on noin 10-15 pinokuutiota, kuitupuusta tehtyä koivuklapia.

Voiko palaturvetta polttaa suoraan puun seassa? Laittaisi 2/3 puita ja loput turvetta. (Kattilana alapaloinen Arimax 35.)

Toinen kysymys liittyy tiiliseen hormiin. Kestääköhän tiilihormi turpeen polton puiden seassa?

Kyseessä on pienehkö maatila, eikä naapurustossa ole paljoakaan asutusta.

Rampe

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 381
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #1 : 10.05.2015-21:21 »
Eiköhän se turve sielä seassa mene. Poltetaanhan sitä nappulaa alapaloissa ihan sellaisenaan, ilman sekoituksia.
Toki pisti silmään tuo puun kulutus 10-15 mottia vuodessa ? Todella pieni lukema kyllä  ::)

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #2 : 11.05.2015-09:19 »
Turpeen tuhkan sulamispiste (alle 1000c) on matalampi kun puun tuhkalla (1400c). Tiedä sitten alkaako se klimppiintymään toisopesän seinämille.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

Jra

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 237
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #3 : 11.05.2015-09:52 »
Turpeen tuhkan sulamispiste (alle 1000c) on matalampi kun puun tuhkalla (1400c). Tiedä sitten alkaako se klimppiintymään toisopesän seinämille.
Vaikea kuvitella, että toisiopesään - varsinkaan seinämille klimppiytyisi. Slava tuhka voi kyllä tukkia arinan.
Kotipuolessa poltettiin 70-luvun lopun Veto alapalossa turvetta puiden seassa ja savu oli valtava. En tiedä paljonko säädöillä/käyttötottumuksilla olisi voinut savupilveä pienentää.

Rampe

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 381
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #4 : 11.05.2015-11:34 »
Kespesissä turpeen poltossa on hiukan kokemusta, kun kävin tutun kattilan lämmitystä joskus tuuraamassa.
Noin kerran päivässä piti pudottaa tuo sulanut tuhkakökkö, eli sitta kattilan tuhkatilaan.
Tuhkaa tulee paljon ja on sitten pöllyävää. Tästä ei kaikki tykkää..
Palamisen kanssa ei ongelmaa, ainakaan tuossa kattilassa. Oikein säädettynä melko pienet savupäästöt.
Mutta eroa on turpeissakin. Jos sattuu kohdalle oikein huonolaatuinen erä, niin ei paljon naurata  :P

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #5 : 11.05.2015-12:31 »
Vaikea kuvitella, että toisiopesään - varsinkaan seinämille klimppiytyisi. Slava tuhka voi kyllä tukkia arinan.

pähkäilin vain että tuleeko alapalokattilassa jo ensiöpuolella arinan kohdalla niin kuumat oltavat että siinä alkaa turpeen tuhka sulamaan, toisiopuolella kyllä, sitten lentotuhka vois sulaa ja jämähtää konvektoreihin. Kokeilemallahan tuo selviää.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

Rampe

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 381
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #6 : 11.05.2015-16:09 »
pähkäilin  toisiopuolella kyllä, sitten lentotuhka vois sulaa ja jämähtää konvektoreihin. Kokeilemallahan tuo selviää.

Ei jämähdä konvektoreihin.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #7 : 11.05.2015-18:17 »
Niin, voinen kysäistä? Mitä hyötyä tulee, jos polttaa palaturvetta? Jos  se on ostoturvetta.

Jra

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 237
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #8 : 11.05.2015-18:55 »
Niin, voinen kysäistä? Mitä hyötyä tulee, jos polttaa palaturvetta? Jos  se on ostoturvetta.
lienee halvempaa kuin ostoklapi.

Kidov

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 6
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #9 : 12.05.2015-11:42 »
Palaturve tosiaan olisi huomattavasti halvempi vaihtoehto kuin valmis klapi. Hinta saattanee jopa asettua samoihin ostamani kuitupuun kanssa...

Poltin eilen ensimmäisen koe-erän palaturvetta. Latasin pesän puolilleen koivua ja tästä eteenpäin kerroksittain puuta ja palaturvetta. Turpeen kokonaismäärä oli 15kg. Omassa laiskuudessani jätin puun määrän mittaamatta ja kokeesta jäi osa hyödystä saamatta.

Palaturve paloi kohtalaisen siististi pikaisten säätötoimenpiteiden jälkeen. Alkuun savu oli tummaa.  Lisäsin ensiö- ja toisioilman määrää ja tämän jälkeen savupiipusta nousi vaaleaa savua, joka kuitenkin edelleen haisi turpeelle. Palotapahtuman hyötysuhde oli onneton. Yksi täysi 0,16p-m3 pesällinen (josta palaturvetta 15kg ja loput koivua) nosti 2000l varaajan lämpöjä  noin 45 C astetta. Tosin varaajassa on vain kaksi lämpömittaria, joka tuo laskelmiin suurta epätarkkuutta.

Testissä varaajaan latautui (karkean arvio) reilu 100 kWh energiaa:
 2000kg * 4,19kJ/(K*kg) * 45K = 377100kJ = 104,75kWh.
 Jos otaksutaan, että kattilassa paloi koivua 0,1 pm3, tämän jo pitäisi vastata 170kWh energiamäärää. Palaturpeen olisi pitänyt tuoda tähän lisäksi noin 50kWh. (Palaturpeen tehollinen lämpöarvo on "saapumistilassa" 11,9 - 12.9 MJ/kg)

Tämä testi meni täysin pilalle, koska en ollut paikalla valvomassa palotapahtumaa riittävän tarkasti. Ilmeisesti veto oli liian suurella ja koivu märkää. Mitään muuta selitystä en keksi. (Syksyllä sisälle kannetut puut  loppuivat juuri ennen tätä lämmityskertaa ja tällä kertaa hain suoraan ulkoa pressun alta ylivuotista koivuhalkoa, mikä ilmeisesti oli kosteaa...)

Palotapahtuman keskivaihe jäi valvomatta. Tullessani kotiin palotapahtuma oli loppuvaiheessa ja kattilassa oli reilu 20cm hiillos. Tämän hiilloksen päälle kippasin testierän jäljellä olevat palaturpeet (noin 15kg) ja varaajan lämpö nousi vielä 20 C astetta. Tässä loppuvaiheessa jätin toisioilman normaalia suuremmalla, mutta ensiöilman kuristin lähelle normaaliia. (Varaajan kerrostumista johtuvien lämpötila-arvioden vaikeuden tähden jätän tämän osion hyötysuhteet laskematta.)

Nuohosin kattilan ennen palaturvekokeilua. Lämmityksen jälkeen arinan päälle jäi huomattava määrä tuhkaa ja samoin tuhkalaatikossa sitä oli paljon - mikä olikin oletettavaa. Palaturpeen palaminen vaikutti hyvältä. Toisiopuolen seinämiä ei kattilassani näe, mutta konvektiokanavat olivat yhden polttokerran jälkeen puhtaat.

Taidan selvitellä palaturpeen ostamista läheiseltä turvesuolta. Jos hinta asettuu sopivaksi, ostanen sitä 10-20 i-m3 varastoon.

Kidov

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 6
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #10 : 12.05.2015-11:53 »
Lueskelin vielä kattilani ohjekirjaa. (Arimax 35) Lainaus ohjekirjasta sivulta 8.

"Hakkeen ja turpeen käyttö:
Suosittelemme hakkeen, pelletin ja turpeen poltossa käytettäväksi biopolttimia. Haponkestävässä mallissa voidaan polttaa palahaketta ja palaturvetta arinalla. ... ... ...
Turpeella käytetään harvempaa turvearinaa. "

Oma kattilani ei ole haponkestävää mallia. Ilmeisesti haponkestävässä varastopesä on haponkestävää terästä? Liittyköhän tämä vaatimus stokerin käyttöön, vaiko ihan ylipäätänsä turpeen polttoon?
http://files.ariterm.fi/Pienkattilat/Kattilat/Arimax35ja60.pdf

vauxhall1972

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 205
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #11 : 15.05.2015-23:04 »
Jos arinalla poltetaan turvetta tai haketta, alapaloissa tulisi olla haponkestävä varastopesä ja mielellään toisiopesäänkin vähän matkaa haponkestävät levyt , koska ne kuivatislautuvat rajummin(nopeammin) kuin klapit, kosteutta voi olla enemmän ja turpeen sisältämä kloori muodostaa veden kanssa palaessaan suolahappoa, syöpymisvaara. Tuossa pelkän turpeen poltossa voi tulla tuhkan sulamisongelmia koska samaltakin suolta nostetussa turrpeessa voi sulamispiste vaihdella 400 astetta maatumisasteen mukaan, isoissa kattiloissa käytetään savukaasun takaisinkierrätystä rauhoittamaan paloa arinalla juuri tuon tuhkan sulamisen vuoksi.

Arttu

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 38
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #12 : 16.05.2015-09:45 »
Tämmönen käsitys mullakin on mitä vauxhall1972 kirjoitti.
Meilläkin töissä on megapöntössä hiekkaarina ns: leijupeti ja kun hiekan lämpö nousee 860c niin alkaa mennä kierotkaasua pönttöön. Ruostumattiomiahan ne ei ole mutta käytetään ns corten terästä http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4nkest%C3%A4v%C3%A4_ter%C3%A4s mitä mun mielestä jotkin kotitalous kattilat saattaa olla.
Nämä ongelmat on olemassa varsinkin jos poltetaan kokonaan turvetta mutta, maalaisjärkikäteen kun turvetta poltaa osana klapien seassa seuraa vain tarkasi arinaa/tuhkaa ja kattilan toimintaa.

vauxhall1972

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 205
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #13 : 16.05.2015-22:17 »
Corten on enemmän seostettua kuin normaali S355 että kestää kuumuutta ja korroosiota paremmin, tuosta sekapoltosta sanoisin että mustasta raudasta tehdyssä kattilassa varovasti..kokemusperäisesti jos alapaloisessa poltetaan haketta arinalla niin tulipinnasta katoaa rautaa pari milliä vuodessa, eli hyväkin kattila vuotaa 2-3 vuoden päästä, 4mm levystä tehdyt aiemmin
« Viimeksi muokattu: 15.11.2015-11:30 kirjoittanut vauxhall1972 »

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta
« Vastaus #14 : 17.05.2015-00:37 »
Högforssilaisessa varastopesä on haponkestävää (AISI 316) ja tulipinnat corten. Vastaavia materiaaleja taitaa nykypäivänä löytyä ainoastaan keskieurooppalaisilta "laatukattiloiden" valmistajilta?
Mikähän mahtaa olla noiden halpakattiloiden toteutuva elinikä?

Tuossa hiukan kauhisteltavaa...
http://www.holzheizer-forum.de/index.php/Thread/1025-Korrosionsschäden-im-Füllraum-Atmos-DC32-GS/?postID=9143#post9143

EDIT: korjattu linkkiä
« Viimeksi muokattu: 17.05.2015-00:43 kirjoittanut ev3449 »
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.