Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta

[markkulievonen]

Jos tutkii tuota linkissä olevaa kuvaa, niin syöpyminen on tapahtunut kattilan kaikkein kylmimmästä kohdasta eli kohdasta, johon tulee kattilaan tuleva vesi. Niin, mikä lie ollut sen lämpötila?Sekoitusveden lämpötila tulisi olla mahdollisimman korkea. Atmos määrittää sen yli +65C.
No, joka tapauksessa atmoskattilassa/vedessä  on suuuuuuuret lämpötila erot, sen rakenteesta johtuen.

http://www.holzheizer-forum.de/index.php/Thread/1025-Korrosionssch%C3%A4den-im-F%C3%BCllraum-Atmos-DC32-GS/?postID=9143#post9143

Tosin tuossa linkissä oleva kattila ei ole rakenteeltaan tämän päivän Atmoksen GS versio.

[Rampe]

Högforssilaisessa varastopesä on haponkestävää (AISI 316) ja tulipinnat corten. Vastaavia materiaaleja taitaa nykypäivänä löytyä ainoastaan keskieurooppalaisilta "laatukattiloiden" valmistajilta?
Mikähän mahtaa olla noiden halpakattiloiden toteutuva elinikä?

Tuossa hiukan kauhisteltavaa...
http://www.holzheizer-forum.de/index.php/Thread/1025-Korrosionsschäden-im-Füllraum-Atmos-DC32-GS/?postID=9143#post9143

EDIT: korjattu linkkiä

Ei nuo tusinapajat kuten Atmos jne. lähde kovin äkkiä tekemään happosesta kattilan puupesää. Musta ja kirkas eripariliitokset ei ole tietääkseni oikein robohitsin vahvuuksia. Toinen on materiaalin hinta. Happonen melkein 10 kertaisesti kalliimpaa.
Ei ihme, että Suomikattila voi pahimmillaan maksaa hunajaa.

[Markku]

Ei nuo tusinapajat kuten Atmos jne. lähde kovin äkkiä tekemään happosesta kattilan puupesää. Musta ja kirkas eripariliitokset ei ole tietääkseni oikein robohitsin vahvuuksia. Toinen on materiaalin hinta. Happonen melkein 10 kertaisesti kalliimpaa.
Ei ihme, että Suomikattila voi pahimmillaan maksaa hunajaa.

Nämä ulkomaan tuontikattilat ovat ammattilaisillekin hankala selvittää valmistajan dokumenttien perusteella. Valmistusmateriaalit olisi hyvä tietää kattilan rakenteissa.
Eripariliitosten automaatiohitsaukset eivät ole ongelma, hitsauslisäaineet rajapinnassa on hallinnassa. Näistäkään ei ole tietoa valmistusteknisesti, onko hitsaukset tehty WPS:n mukaisesti.

[Rampe]

Nämä ulkomaan tuontikattilat ovat ammattilaisillekin hankala selvittää valmistajan dokumenttien perusteella. Valmistusmateriaalit olisi hyvä tietää kattilan rakenteissa.
Eripariliitosten automaatiohitsaukset eivät ole ongelma, hitsauslisäaineet rajapinnassa on hallinnassa. Näistäkään ei ole tietoa valmistusteknisesti, onko hitsaukset tehty WPS:n mukaisesti.

Juu. En muista vaan kuka valmistaja jupisi, ettei sovellu oikein robolle. Toki voi olla rakenteellisestakin asiasta kyse. Oma kattila sisältä musta/happonen. Se on hitsattu puikolla kasaan. Ainoastaan ulkokuori langalla. Valmistajan mukaan kestävin tapa tehdä, ei kuitenkaan halvin.

Mulla ei liiemmin kokemusta kirkkaan työstämisestä. Mustaa tulee jonkin verran kolvattua sivuhommina.

[markkulievonen]

Toisaalta kattilan syöpymiseen vaikuttaa myös käyttötapa rakenteen lisäksi kuin myös putkiston koko  / veden virtausnopeus. Siis kylmän kattilan lämmityskerrat. Joka kerran kun aloitat kylmän kattilan lämmittämisen muodostuu kosteutta kattilaan ja siten kattila tulisi lämmetä kauttaaltaan mahdollisimman nopeasti.  Tuohon liittyn kattilan lämmityskertojen väli tulisi olla mahdollisimman pitkiä.

Niin, linkissä olevan kattilan syöpymisen tekee mielenkiintoiseksi, koska syöpyminen on tapahtunut kattilan  korkean lämpötilan kohdasta / hiiloksen alueelta,- ei pesän yläosasta, jossa on alhaisemmat pintalämpötilat.Väitämpä, miten kattilan paluuveden lämpötilalla on  ollut suurin merkitys syöpymiseen.

[markkulievonen]

Äskettäin  kiikutin metsän reunaan Jämä YP kattilan, joka oli käytössä 35 vuotta. Kattilan rakenteissa , ei minkäänlaista syöpymää edes kriittisissä pinnoissa. Ainut poikkeama uuteen verraten oli  vesivaipattoman tuhkatilan pohjan kupruilu.
Niin, vaikka samoja kattiloita on syövytetty puhki ja  lämpötilat repineet peltejä.

[Juhanisto]

Mäkin heitin 30v palvelleen valurauta "höökforssin" pihalle 6v sitten. Ei siinä mitään kulumaa päällepäin näyttänyt olevan, no ollutkin pääasiassa öljyllä toiminnassa. Ei kai näiltä nykykattiloilta voi samaa käyttöikää odottaa. Itse mietin että jos sen 15v kestää niin hyvä. Mutta nämähän ovatkin klapikattiloita, ei monipolttoainekattiloita. Minun käyttöohjeessa sanotaan että haketta tai purua saa olla korkeintaan 10% puiden seassa 

Saas nähdä miten kauan tuo oman Atmoksen peräseinä kestää.. Mulla tuo kattila lämpenee talvella joka päivä joskus kaksikin kertaa päivässä. No alkulämpö on talvella aika usein siinä +50 paikkeilla. Nopeasti tuo laddo sen tuloveden siitä nostaa +80 paikkeille.

[Arttu]

Mulla ala-talkkari veto b40 ja ala-talkkarin kattiloissa on peruslevy cortteenia ja erikoistilauksesta saa ruostumattomana mutta lähtökohtaisesti ala-talkkari tekeekin kattilat biomassan polttoon. Muista kotimaisista klapikattiloista en uskalla väitää mutta arvaus on että corten on aika yleistä kuiteskin.

[Kidov]

Kiitos hyvistä vastaukista! Taidanpa jättää palaturpeella leikkimiset tähän ja keskittyä pelkästään polttopuuhomman järkevöittämiseen - sekä mahdollisesti vaikka ilp leudoille keleille kaveriksi ja pikkuinen sähköboileri käyttövedelle.

[vauxhall1972]

Arttu: todennäköisemmin normaalia kylmäsitkeää rakenenterästä, nopea arvaus että corten maksaa enemmän kuin haponkestävä.. Markku voisi tietää cortenin kilohinnan, S355 luokkaa 0,8 €/kg, Aisi316 ~8€/kg verottomana

[ev3449]

Toisaalta kattilan syöpymiseen vaikuttaa myös käyttötapa rakenteen lisäksi kuin myös putkiston koko  / veden virtausnopeus. Siis kylmän kattilan lämmityskerrat. Joka kerran kun aloitat kylmän kattilan lämmittämisen muodostuu kosteutta kattilaan ja siten kattila tulisi lämmetä kauttaaltaan mahdollisimman nopeasti.  Tuohon liittyn kattilan lämmityskertojen väli tulisi olla mahdollisimman pitkiä.

Niin, linkissä olevan kattilan syöpymisen tekee mielenkiintoiseksi, koska syöpyminen on tapahtunut kattilan  korkean lämpötilan kohdasta / hiiloksen alueelta,- ei pesän yläosasta, jossa on alhaisemmat pintalämpötilat.Väitämpä, miten kattilan paluuveden lämpötilalla on  ollut suurin merkitys syöpymiseen.

Korroosio on yleisnimitys materiaalin muuttumiselle  heikompaan suuntaan ja pitää sisällään aivan eri vaikuttajista johtuvaa reagoimista.
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/mekaniikka_f2_korroosionesto_esiintymismuodot.html

Täten myös moni asia on voinut vaikuttaa ko. kuvien syöpymiseen. Esimerkiksi joku latoo puut aina joko etu- tai takaseinää vasten...
Tosiasia on kuitenkin se, että kaasutuskattiloissa (yläpalo ei ole olosuhteiltaan mitenkään verrattavissa) varastopesässä on suuri mahdollisuus syöpymiselle. Kattilan paluuveden lämpötilan nostamisen yksi tarkoitus on hidastaa tätä. Muitakin kestonpidentämistoimenpiteitä on olemassa esim. Orlignon uudemmissa kattiloissa on lisätty materiaalivahvuutta edellisiin verrattuna 2mm kun taas toiset valmistajat tarjoavat esim. 3 kertaa pidempään kestäviä materiaaleja. Vaikka itse ei välittäisikään valmistuskustannuksista (kehitys, palkat, materiaalit, aika, jne. jne.), joissain tapauksissa käyttäjälle voisi jopa kuvitella tulevan taloudellisestikin kannattavammaksi valita "laatutuote" sen halvan vaihtoehdon sijaan?

[markkulievonen]

Niin, kattilaan tulevan veden lämpötilan nostamisella estetään / hidastetaan metallipinnan kostumista ja tämä tekijä estää metallin syöpymisen. Aivan sama ilmiö kuin yleensä kondensoitumisilmiö.

Mutta, se on totta, miten YP kattilassa kosteutta ripotellaan pienin erin höyrystettäväksi ja siten syöpymisriski on pieni.

[ev3449]

Niin, kaasutuskattiloissa yksi "syöpymiseen" vaikuttava tekijä on muodostuvat syövyttävät yhdisteet. Riippuen olosuhteista, kaasuuntuvista aineista, kosteudesta jne. näiden yhtenäinen vaikutus voi tehostua ja vaihdella eri kohdissa reilustikin. Halutessa syövyttävää vaikutusta voidaan myös yrittää minimoida. Luonnollista suojaa voi myös luoda kiinteä tervakerros. Tämän kerroksen muodostumiselle ja säilymiselle on olennaista lämpötila...

Kaasutuskattioiden varastopesässä vallitsee aivan toiset olosuhteet kuin yläpaloisessa jossa varsinainen poltto tapahtuu samassa tilassa.

[markkulievonen]

Niin,  kuvan perusteella syöpyminen on tapahtunut pienehkössä kohdassa? Kyseessä on klapikattila. Ylempänä pesässä luulisi olevan  paremmat olosuhteet syöpymiselle.

http://www.holzheizer-forum.de/index.php/Thread/1025-Korrosionssch%C3%A4den-im-F%C3%BCllraum-Atmos-DC32-GS/?postID=9143#post9143

[ev3449]

Niin,  kuvan perusteella syöpyminen on tapahtunut pienehkössä kohdassa? Kyseessä on klapikattila. Ylempänä pesässä luulisi olevan  paremmat olosuhteet syöpymiselle.

http://www.holzheizer-forum.de/index.php/Thread/1025-Korrosionssch%C3%A4den-im-F%C3%BCllraum-Atmos-DC32-GS/?postID=9143#post9143

Niin, ja kuten kuvista näkee näin ei ole. Kuten sanottu, moni asia vaikuttaa ja spekuloidakin voi. Kuitenkaan se kylmin tai "ilmeisin" paikka ei välttämättä ole "kokonaisrasituksessa" kovimmille joutuva ja täten ensimmäisenä antautuva paikka.

Riippuen metalliseoksesta ominaisuudet vaihtelevat. Joku kestää paremmin syövyttäviä kaasuja, kun taas ei esim. korkeaa kuumuutta tai lämpötilan vaihteluja.