Alapalokattila: polttopuiden sekaan palaturvetta

[AnssiKo]

Riippuen metalliseoksesta ominaisuudet vaihtelevat. Joku kestää paremmin syövyttäviä kaasuja, kun taas ei esim. korkeaa kuumuutta tai lämpötilan vaihteluja.

Niin, ja metallilevyjenkin laatu vaihtelee. Erä epäkuranttia levyä, tai vaikka rainan reunasta muutama kikkare epäpuhtauksia plootussa jää sopivaan paikkaan, niin syöpymä on varma. Ei noi raudatkaan niin tasalaatuisia ole, varsinkin jos prosessia ajetaan ylös tai alas, vaikka eränvaihdon nurkilla.

[ev3449]

Niin, laatu voi vaihdella sekä materiaalien että toteutuksen kohdalla. Näihin on kuitenkin mahdotonta käyttäjän jälkikäteen vaikuttaa. (Atmoksella tuli 300000 valmistettua kattilaa nyt toukokuussa täyteen.)

Toki mainittuja "poikkeamia laadussa" voi esiintyä kenen valmistajan kohdalla hyvänsä, mutta laaduntarkkailukin maksaa jotain. Lisäksi takuu ja reklamaatiokäytännöt vaihtelevat suuresti. Ja jottei asiat olisi liian yksinkertaisia, niin on huomioitava, että varastopesä ei ole ainoa "rasitukselle" altistuva paikka kattilassa.
Nyt esilletulleeseen ja valmistajien taholta tiedostettuun ilmiöön (varastopesän korroosio) on kuitenkin eriäviä lähestymistapoja, esim. materiaalivahvuus 4mm vs. 8mm eroavat selkeästi toisistaan ja eroja tuntuu myös olevan valmistajien välillä niin rakenteiden kuin materiaalivalintojenkin suhteen.

[vauxhall1972]

Jos tutkii tuota linkissä olevaa kuvaa, niin syöpyminen on tapahtunut kattilan kaikkein kylmimmästä kohdasta eli kohdasta, johon tulee kattilaan tuleva vesi. Niin, mikä lie ollut sen lämpötila?Sekoitusveden lämpötila tulisi olla mahdollisimman korkea. Atmos määrittää sen yli +65C.
No, joka tapauksessa atmoskattilassa/vedessä  on suuuuuuuret lämpötila erot, sen rakenteesta johtuen.

http://www.holzheizer-forum.de/index.php/Thread/1025-Korrosionssch%C3%A4den-im-F%C3%BCllraum-Atmos-DC32-GS/?postID=9143#post9143

Tosin tuossa linkissä oleva kattila ei ole rakenteeltaan tämän päivän Atmoksen GS versio.

Jos puut on aina ladottu takaseinää vasten, tuossa kohtaa tulee kysymykseen vesitilan kunto tuolla kohtaa; onko kattilakiveä? Siinä tapauksessa teräksen hilseilylämpötila on ylitetty ja levy on ohentunut kuumuuden seurauksena (yllättävän suoraa levyä tosin reiän ympärillä). Jos paluuliitäntä on suoraan tuolla kohtaa, niin ylösajovaiheen kosteus ja kuivatislautuvat aineet ovat syövyttäneet levyä koska se kohta pysyy pisimpään niin kylmänä että kosteus tiivistyy siihen. Kummalta puolelta levy on ohentunut?

[markkulievonen]

Niin, asensin kattilan täyttöluukuun lasisilmän. Nyt havainnoin, miten kylmänä todellisuudessa varastopesä on / takaosa on kattilan palaessa.  Puiden palaessa varastopesässä reippaasti alle puolenvälin, niin reunoilta nousee vain pieniä tummia palavia kiehkuroita. Jos tulovesi kattilaan ei ole korkealla, niinn taatusti putken kohta kondensoituu.

Niin, olisi mielenkiintoista tietää mitä keskusteluja aiheesta on käyty tuossa linkissä olevalla foorumilla.

[ev3449]

Niin, asensin kattilan täyttöluukuun lasisilmän. Nyt havainnoin, miten kylmänä todellisuudessa varastopesä on / takaosa on kattilan palaessa.  Puiden palaessa varastopesässä reippaasti alle puolenvälin, niin reunoilta nousee vain pieniä tummia palavia kiehkuroita. Jos tulovesi kattilaan ei ole korkealla, niinn taatusti putken kohta kondensoituu.

Niin, olisi mielenkiintoista tietää mitä keskusteluja aiheesta on käyty tuossa linkissä olevalla foorumilla.

Niin kondensoituu ja tuo on yksi syy lataustermostaatin jne. käytölle. Varastopesässä tapahtuu kuitenkin paljon muutakin korroosioon vaikuttavaa kuin veden kondensoituminen... Liitteessä suhteellisesta korroosiosta ja vesi-happokastepisteistä kaavio.

Materiaaleista sen verran, että Saksalaisella foorumilla aktiivinen käyttäjä halusi TIETÄÄ mitä "halpakattilavalmistajan" ilmoittama materiaali "laadukas kattilateräs" todellisuudessa tarkoittaa. Kattilan palaset tutkitutettiin laboratoriossa... (Kattila ei ollut Atmos)

Es ist es ein St37-2
Kurzbezeichnung S235JR
Werkstoffnummer 1.0037

Paremmin metalleja ymmärtävä voi kertoa tarkemmin, mutta eikö tuo ole tuiki jokapäiväistä rakenneterästä?

[markkulievonen]

Juuri tuota kondensoitumista tässä haluan painottaa eli  liittyykö kattilan syöpymiseen väärin asentaminen ja siten liian alhainen kattilaan tulevan paluuveden lämpötila.

Jokin syy syöpymiseen on,- mutta ei välttämättä rakenteeseen / seokseen liittyvä.

Toisaalta itseäni kiinnostaa. Minkä ikäisiä atmoskattiloita on foorumin lukijoilla / kirjoittajilla? Vai onko atmoskattilan rakenne suunniteltu kestämään vain alle 20-vuotta.

[Markku]

Materiaaleista sen verran, että Saksalaisella foorumilla aktiivinen käyttäjä halusi TIETÄÄ mitä "halpakattilavalmistajan" ilmoittama materiaali "laadukas kattilateräs" todellisuudessa tarkoittaa. Kattilan palaset tutkitutettiin laboratoriossa... (Kattila ei ollut Atmos)

Es ist es ein St37-2
Kurzbezeichnung S235JR
Werkstoffnummer 1.0037

Paremmin metalleja ymmärtävä voi kertoa tarkemmin, mutta eikö tuo ole tuiki jokapäiväistä rakenneterästä?

Halvinta lujuusominaisuuksiiltaan aivan tavan konepajalaadun rakenneterästä. Ei sovellu paineastia ja kattilarakenteisiin.
Toki  ko. materiaaleja voi käyttää, mutta kestävyys on mitä on. Eihän noihin halpiskattiloihin annetakaan kuin 2-vuoden takuu.

[ev3449]

Juuri tuota kondensoitumista tässä haluan painottaa eli  liittyykö kattilan syöpymiseen väärin asentaminen ja siten liian alhainen kattilaan tulevan paluuveden lämpötila.

Kattilassa oli valmistajan vaatimuksen reilusti ylittävä paluuveden lämpötila. (foorumin tekstissä kerrottua)

[AnssiKo]

Halvinta lujuusominaisuuksiiltaan aivan tavan konepajalaadun rakenneterästä. Ei sovellu paineastia ja kattilarakenteisiin.
Toki  ko. materiaaleja voi käyttää, mutta kestävyys on mitä on. Eihän noihin halpiskattiloihin annetakaan kuin 2-vuoden takuu.

Ja sikäliki viel halpista, et iskusitkeys on testattu huoneenlämpötilassa. Suomessa toi ei kelpais edes laivateräkseksi, iskusitkeys pitäis olla mieluummin J2 (testaus -20 asteessa), tai edes J0 (testaus 0 asteessa). Hitsattavuus on tietty hyvä.

Jos joltistakin lujuutta pitäis olla, niin S355 olis jo karvan parempi lähtökohta. Korroosionkesto tosta lujuudesta ei tietty parane.

Mitä syöpymiseen tulee, niin happokastepistehän (SO) vaatii rikin läsnäolon. Paljonkohan puussa olikaan rikkiä, lajista riippuen? Taidetaan olla promilleluokissa?

Jos joku polttelee PVC-muovia pannussaan, lisää tietty samalla raikkaasti korroosioriskiä. PVC:n poltto vapauttaa klooria, joka sitten vedyn kanssa muodostaa suolahappoa. Eikä auta hyvä polttokaan, kloori on klooria vaikka sen kosanilla paistais. 

[ev3449]

Tuolla on jotain tekstiä eri tarkoituksiin luokitelluista teräksistä...

http://www.bgroup.lt/fi/sub-fi/raw-material-4/plates-4/