Cynon pannuhuone, Veda 50kW ja hilut

[Cyno]

Ensin morjesta päivää palstalle

Uusi käyttäjä esittäytyy oman projektin kautta. Projektia olenkin jo samalla aihenimikkeellä käsitellyt tuolla Masinistit palstalla mutta sittemmin ajattelin kerrata ja jatkaa sitä täällä ehkä enemmän aiheeseen kuuluvalla foorumilla 

Roikun siis Saabbifoorumilla (Cynomya) Jeeppifoorumilla (Cynomya) Masinistit (Cyno) tossapa nuo jollain tapaa aktiiviset foorumit ja kertonee jotain minusta ihmisenä.

Asiaan.


Siinä on menossa paikoilleen Vedan 50kW malli.
http://www.veda.fi/tuotteet/veda-lammityskattilat/veda-50-kw/


Tähän väliin taustaa. Kohteen on ihan kokonaan uudet rakennukset, Talousrakennus + Talo. Talon kerrosneliöt 225m2 ja tallilla 120m2, kuutioita muistaakseni siinä tuhannen nurkilla kun lasketaan kerrosneliöiden mukaan (eli rakennusten vaipat mukaan laskettuina)

Ammattina rakentaminen mutta tämä LVI homma on itselle uutta. Suunnitteluvaiheessa olisi voinut käyttää enemmänkin huomiota LVI:n mutta kaikkea ei voi näin nuorena vielä osata

Tiesin kuitenkin ennen taloprojektia että puulla tullaan lämmittämään ja muuta ei edes harkita. Toisinsanoen se on ollut valinta tulevasta elämäntavasta. Nyt tuli ensimmäinen vuosi lämmitettyä ja vaimo kertoi ainakin "tykänneensä". Siinä on oikeasti mukava käydä suihkussa kun sen veden tietää itse lämmittäneensä. Vaimo meillä eniten lämmittää kun itse olen reissussa.


Tämän hetken systeemi:
- pannuhuone tallissa
Veda 50kW kattila + 3000ltr Akvatermi, laturina Laddomat 21-60, tallin katolla 100kpl kiinan tyhjiöputkea imemässä aurinkoa
-pannuhuoneesta talon 500ltr varaajaan noin 25metriä letkua sanoisin.
talossa Akvatermin smartti missä sitten 4,5kW sähkövastus joka hoitelee sitten tarvittaessa tuon lämmön taloon sähköllä. Letku pannuhuoneen ja talon välissä on kiinan rosterihaitaria 25millistä ujutettuna 110mm suojaputkeen.

tyhjiöputkilla lämmitetään tällä hetkellä suoraan talon varaajaa lämmönvaihtimen kautta.


Sitten kuvakollaasiin..

Tässä kuvassa putkitukset vielä kesken mutta siinäpä tuo 300litran paisuntasäiliö ja varaaja. Varaajassa ylhäällä käyttövesikierukka tallin ja pihasaunan vesiä varten. Alhaalla on aurinkokierukka. Näin lyhykäisyydessään.



Alla Vedan pannu. Putkitukset tehtiin 2" putkesta pannun ja varaajan välillä ja supisteltiin aina tarvittaessa. Mainittakoot että kaikki työ on itse tehtyä ja kaikki ratkaisut on tyyliin omasta päästä ja jäikin vielä


Tähän väliin mietintöjä jotka johtivat tuon pannun valintaan:
- naapuri osti ensin samanlaisen mutta M-mallisen.
- ajatus kiehtoi että se on suomessa tehty ja joskus kuullut että laadukaskin (materiaalit, hitsit ym.)
- hinta ei ollut kriteeri, tokin en tiedä oliko tuo halpa vai kallis mutta kolmisen tonnia siitä piti muistaakseni kärsiä, en kauhiasti kyllä kattellu minkä ostan vaan ajattelin että ensipannuksi nyt vain joku mikä "tuntuu oikealta"
- laite piti olla yksinkertainen, paras hyötysuhde on silloin kun sitä käytetään, kattila pitää olla niin että rouva uskaltaa laittaa tulet alle ilman isoja opetteluja ja syttymisen seuraamisia.
- pannu pitää olla niin että siellä saa polttaa "mitä vaan", enkä puhu nyt puusta vaan siitä että sinne eksyy öljyjä ja dieseliä pieninä määrinä puuhun imeytettynä + kaikki maailman öljyrätit ja sahanpurut tallista, naulaisia puita jne. roskia. Tekijän mukaan siellä palaa kuulemma autonrenkaat ja minkinraadotkin....   ....en oo aatellu kokeilla kumpaakaan.



Onpas vanhoja kuvia, täytyypi latailla uusiakin jossain vaiheessa. Vielä tänäänkin kaikki putket ovat eristämättömiä ajattelin seurata "hetken" että kaikki toimii..  ..mjoo tarttis pitää eristys talkoot ennenkö talvi alkaa.



Pannuhuoneen ulkopuolella on katos johon saa puita varastoon semmosen 50pinokuutiota, tai kun talkoilla puita pinotaan niin irtokuutioita   nyttemmin puut tuodaan kuution takakauhalla kun ei tuota kärryä mahdu kippaamaan (liian matala katos ).


Tässä näkyy oikealla tuo yllä olevan kuvan valkoinen ovi sisältäpäin. Eli pannuhuoneella on tuulikaappi mistä pääsee talliin tai tuohon katokseen. Katokseen olen ajatellut tehdä puusta pohjan jonka nostan samalle tasolle kun tallin lattia. Tuohon hyllyyn tuodaan aina puut lämpeämään/kuivumaan ja siitäpäin sitten pesään. Logistiikkaa täytyy parantaa vielä mutta tulen tekemään useita puutelineitä mitkä sopii tuohon hyllyyn. Kädenjälkiä tulee klapiin tällä hetkellä liikaa.


Yksi ajatus on myös silloin tällöin tuoda puuta traktorilla trukkilava kerrallaan tuohon tuulikaapin tallin puolelle.


Päätänpä tämän tänään tähän, ja jatkan taas kun on sopiva hetki, kuvia pitää ladata lisää

[Markku]

Hyvältähän tuo näyttää, mutta kattilatehon mitoituksellinen energiavaraajan tilavuus jää vähän pienekisi mukavuustekijän perusteella.

[Cyno]

Niin tarkoitat Markku että vesitila on pieni?
Aikanaan vetelin suurinpiirtein hatusta noi varaajien ja kattilan koon. Yhteensä siis varaajat on tuon 3500litraa. Jos nyt tekisin niin kyllä laittaisin pannuhuoneeseen isomman varaajan. Ja ehkä pykälää isomman kattilankin. Toki meillä menee hukkalämpöä tällä hetkellä pirusti..
normi pakkasilla poltellaan aamulla pesä ja illalla pesä. Tuosta on tarkoitus päästä kyllä yhteen lämmityskertaan päivässä.
Sinällään pystyn kyllä suht helposti tuohon lisäämään vaaraajan tallin puolelle että siinä ei oo muutaku dollarikysymykset

Tällä hetkellä meidän puukaan ei oo kovin priimaa ja pesän latomisessa suurta opettelemista.
Meidän sytyskin on useimmiten puut palamaan ja luukku kiinni. Päältäpäin sytytellään. Tehokkaampaa olisi vetää aina kaks pesällistä putkeen tarpeen vaatiessa mutta kerta aamulla ja kerta illalla sopii paremmin päivärytmiin ja menee puolihuomaamattomasti siinä muiden askareiden ohella...

[Cyno]

Savukaasun lämpötila-anturi odottaa myös laittajaansa. Luulen että lämmitämme tällä hetkellä liikaa ilmastoa.. ..tuntuu että isokin pesällinen palaa vain tunnin kun siellä on täys höögi päällä. Liekki on niin kirkas ettei kestä silmin katsoa...  ..pitäisi ehkä ilman puhaltamista rajoittaa kenties?

[Markku]

50 kW:n kattilatehoilla sopiva varaajakoko on luokkaa 5-6 m3. Lämmityskaudella paras vaihtoehto varaajatilavuudelle.
Vedan varastopesän tilavuus 240-litraa tarkoittaisi edellämainitulla teholla pesällisen polttoajaksi noin 3-4-tunnin jaksoa. Kovin on höttöistä puuta jos tunnissa pesällinen palaa. Savukaasun lämpöä kannattaisi täyden palon aika mitata, samoin kattilaveden lämpöä. Voi olla että laddomatin teho ei riitä riittävään lämmönsiirtoon tässä tapauksessa. Veda on aika tehokas kattila kun poltto on kunnossa. Arvokilven nimellistehoon ei ole aina uskomista.

[Cyno]

Joo puu on hötöistä kyllä. Siksi sitä menikin uskomattoman paljon.
Ja tuo laddomat olisi pitänyt ottaa isompana. Lämmöt kun menee isossa varaajassa alhaalla lähelle 80 niin alkaa poltto pätkiä. Toki nyttemmin todennu ettei kannata tähdätä liian lähelle 90 astetta.. Toisaalta oon aatellu että nostan varauslämpötilaa likemmäksi sataa niin olis enemmän energiaa varastossa mutta sekään ei oo loppupeleis hyvä juttu tuo korkea lämpötila. Tää pannuhuoneen rakennus on yksi harrastuksista joten hyvä ettei oo tullu kerralla valmista

Täytyypi pistää kyllä korvan taakse jos tulee 2000litran varaaja-aihio eteen niin vois tekaasta lisää vesitilaa.. Putkityöt kun tekee itse niin ei se periaatteessa isoa määrää rahaa kysy jos vaan joku sopiva pönttö tulee eteen minkä vois itte eristää..  ..musta putki on kohtuu edullista ja ridgidissä on uudet terät.

Täydellä poltolla kattilasta lähtevä vesi on 90 ja 100 asteen välissä muistaakseni.

[markkulievonen]

>Joo puu on hötöistä kyllä. Siksi sitä menikin uskomattoman paljon.<

Se on totta, miten kattilan rakenne vaikuttaa ratkaisevasti, voiko kattila "sopeutua" / kaasuunnuttaa puuta oikein, jos puun koko on pienikokoista.  Jos pesään laitetaan 40kg höttöpuuta tai 40kg tukevankokoista, niin energia määrä on sama. Taas kattilan rakenne vaikuttaa voiko se tuottaa saman lämpöenergia määrän.

[Cyno]

Doddii,

Tänään sadepäivänä asentelin tuon savukaasulämpömittarin. Mittari on tälläinen:
En tiedä vaatisiko tuo jonkun taskun mutta minä porasin vain tuohon hormiyhteeseen reiän. Reikään hitsasin mustan supistajanipan jonka sisäkierre sopi tuolle anturin messinki-kiinnittimen ulkokierteelle. Anturi on siis "raakana" tuolla savussa.


Hitsaushommia vasta opettelen joten kyseistä saumaa ei saa arvioida 


Tässäpä mittari haistelee toiminnassa:



Sitten kokeilua.

Nuohosin pannun ja laitoin tulet alle. Kahdessa ja puolessa tunnissa poltin kaksi pesällistä ja varaajassa (3000ltr) nousi lämpötila, karkeasti arvioiden, 40astetta -> 80 astetta läpeensä. Että eiköhän se tuossa kahdessa ja puolessa tunnissa antanut yli 100kWh. Ongelma muodostuu ehkä siitä että puuta meni se kaksi pesällistä .

Ongelmia on siinä että puuta on kaiken mittaista ja vahvuista. Eikä se nyt ruutikuivaakaan ollut tällä kertaa..  ..tuota paloaikaa tarvis saada pidemmäksi ja lämmön muodostumista pitäisi hillitä. Nyt siis kovalla höögillä savukaasut oli ehkä 320astetta..  ..kattila työnsi 85asteista vettä varaajaan.

Tarkoittanee että puuta palaa kerralla liikaa ja kattila tarvii vielä perusteellisemman nuohouksen . Täytyy siis nuohota kaikki pinnat puhtaaksi kunnolla, nyt keskityin enemmän vain tuubeihin. 

Eikös tuo niin ole että liikaa palaa kerralla jos sauvkaasut on noinkin korkeat ja pesällinen palaa nopeasti?

Meidän sekapuu on menettänyt varastoinnissa kyllä mehujaan että sinällään se ei ole puoliakaan koivun energia sisällöstä. Siltikin kai siinä energiaa on kun lämmöt on noin kovilla. Ja Laddomat kaiketi jaksaa nippa nappa kun ei tuo vesi ole tuon lämpöisempää? vai pitäisikö koittaa laittaa laddomatin pumppu pienemmälle jotta energia kerkiää tarttua paremmin veteen?

Tässä kuva kun koitin rajoittaa paloilmaa toisen polton alussa kun kovan hiilloksen päälle ladoin pesän:
Tuolle savulle ei meinannut loppua tulla..  ..menin pannuhuoneeseen ja vähän tirkistelin täyttöluukun raosta eikä se oikein pelittänyt. Sitten kun laitti melkein kaikki mitä tuulettimesta lähti niin alkoi kuulua voiman ääni ja tämä ihme "yläpalosekainen kW mallimerkinnän" Veda lähti polttamaan "toisioilmalla" savukaasuja niin että siniset kynttilät alkoi palamaan. Sittemmin ei piipusta tullut taas muuta kuin väreilyä..

Tämän hetken opintofiilikset:
Koittaa laittaa seuraavaan seurantapolttoon mahdollisimman isoa puuta (min. 15cm halkaisija) ja karkeasti mittailla paloaikaa.

Ohessa vielä kuva keräimistä:

[vauxhall1972]

Ihan oikein asensit tuon savukaasumittarin, ei niissä käytetä taskuja, ja siihen savutukseen veikkaisin että toimisi paremmin jos puun lisäys tehtäisiin aiemmin eikä ihan raa'alle hiillokselle, kun silloin kaasutus lähtee lapasesta..auttaisiko ensiöilman pienennys sen palamisen hallintaan saantiin?

[pökö]

Siisti keräinpatteri, tuo tuottaa kuumaa aika mukavasti jos lape on oikeeseen suuntaan.

[Pähkäilijä]

Karkeasti voit laskeskella lämmityksesi hyötysuhdettakin jos pystyt punnitsemaan minkä verran pesällisessä puita on kiloja (jos kannat puita esim laatikossa niin laatikko henkilövaa'alle ja lukemat on - laatikon paino)

Lähtökohtaisesti puussa on 4 kWh/kg energiaa ja tuota ensimmäistä 3 kuution varaajaa jos lämmittää asteen tarvitaan 3,6 kWh energiaa. Vesi tosin kerrostuu ja varaajassa saisi olla mittareita paljonkin mutta mikäli varaaja on päässyt ylös asti haaleaksi ja lämmität sen alas asti kuumaksi pääsee sitten kärryille (etenkin jos kanaalissa ei ole kiertoa toiseen varaajaan lämmityksen aikana).

Vedan 50 (ei M malli) ottaa noin 0,3 kWh/c lämmetäkseen eli jos se ajetaan 30->80c ennen termarin aukeamista tarvitaan 15 kWh joten summa summarum

varaajan lämmöt 40->80c (40c x 3,6 kWh)  144 kWh, kattilan ylösajon kanssa 159 kWh. Mikäli puuta palaa vaikka 80 kiloa (320 kWh) -> 159/320 -> ~50% hyötysuhde.

Voit kokeilla myös tasaisempaa polttoa eli että et laita yli 1/4 pesällistä puita kerralla eli lisää tihemmin mutta vähemmän, silloin poltto ja savutus voi kestää aisoissa. Onkos yläluukussa toisioilman syöttöä palotapahtumaan ollenkaan vai tuleeko kaikki ilma alakautta puhaltimella?

[Cyno]

Ne on Pökö juurikin oikeaan suuntaan, eli etelään, jos täkymies oli aikanaan kartalla kun nurkkakeppejä laitettiin paikoilleen en oo kompassilla tarkastanut
Ainiin ja keräimet on 60 asteen kulmassa aika tarkkaan.

Mutta niiden kanssa on ongelma. Kuten aikaisemmin olen maininnut niin en ole juurikaan miettinyt ÄlVeeIitä kun tätä projektia aloitin. Nyttemmin kun täällä asutaan niin alkaa pikkuhiljaa kiinnostaa kun ajatuksiltaan kerkeää.

Niin se ongelma, aikanaan varasin tuohon kolmen kuution varaajaan aurinkokierukan..  ..katoin vielä tilausvahvistuksen ja se näytti olevan LK60, mitälie tarkoittaneekaan. Niin edelleen se ongelma, aloin miettimään kun keräimet oli katolla että mitä se lie tehdä 3kuution varaajalle? tuntui alussa kun kaikkia putkia ei ollut paikoillaan että se tuntui siltä että 3m3 on liikaa vettä noille. Joten tilasin levarin ja ajattelin että ajan noilla 500litran sisävaraajaa. Eli viiteensataanlitraan periaatteessa noissa on puolet liikaa keräimiä, sitten ajattelin ettäkun keräimiltä levarille on 20metriä ja levarilta 500ltr varaajaan on 25metriä (nää metrit on päästä nykästy, voivat olla pahasti pielessä), niin että siihen katoaa siirtoon sen verran että mitoitus on oikein.

No mutta ei nuo nyt siltikään ihmeitä siihen viiteensataanlitraan tee, pari kertaa oon saanut varaajan seittemäänkymmeneen asteeseen.

Sittemmin oon kuitenkin alkanut miettimään noita lämpötiloja. Kun mulla ollut päässä fiksaatio että ton talon varaajan täytyy olla aina vähintään 60 astetta.. ..nyttemmin kun aurinko asennettiin niin olen oppinut että meidän talon Akvatermin smartista saa soppelin lämmintä käyttövettä vaikka se olisi vain 40asteinen..

Edelleen siis siihen ongelmaan. Tuo levari lämmittää nyt raakavettä. Eli kun taloon menee vain yksi kaukolämpölinja niin se menee nyt tuon levarin läpi. Ja termostaateilla ohjaan että kun levari on riittävän lämmin niin kaukopumppu alkaa pyöriä ja levari alkaa jäähtyä.

Kuitenkin, noihin siirtoihin menee aina energiaa. Nyttemmin oon siis miettinyt että jos vaan sittenkin koitan laittaa tuon auringon tuohon ison varaajan LK60 kierukkaan ja siirrän lämpöä sen kautta. Tätä kaikkea täytyy nyt kokeilla.

Jossain vaiheessa ajattelin että laitan niin että tuo talon varaaja pysyy aina 40asteisena vähintään, eli otan puulla isosta varaajasta tuon peruslämmöksi ja sitten auringolla sen mitä siihen päälle tulee, ja jos tulee liikaa niin ohjaan sen tuohon LK60 kierukkaan.


Tästä kaikesta käy siis ilmi että tämä kaikki on minulle uutta ja en ollut tuota aikanaan oikein miettinyt.

Periatteessa jos mietitään niin kyllä kai tuon aurinkopatteriston pitäisi tuottaa myös tuohon 3kuution varaajaan se sama teho mitä se tuottaa minekä tahansa muuallekin. Mutta se miksi levarin hommasin aikanaan niin oli se oma fiksaatio siitä että tarvitaan mukamas niin pirun lämmintä. Silloin kun mulla oli alussa vaan 3/5 osaa tyhjiöputkista (alussa tuli vääriä putkia useita niin ei voinut asentaa kaikkia) paikoillaan niin nekin jaksoi pitää tuota isoa vaaraajaa melkein kuudessakympissä ja sehän kyllä oikeastikin riittäisi!

Mutta siis ongelma on edelleen se että yritänkö ladata auringolla pelkästään tuota 500litraa pirun kuumaksi vai sittenkin tuota 3000litraa sopivan lämpöiseksi..

Kaiketi tuo patteristo tuottaa nimellisesti yli 12kW tunnissa kun aurinko paistaa. Että pitäisi niiden kyllä saada muutosta jo tuossa isossakin varaajassa aikaiseksi.




Sitten muita ongelmia omassa järjestelmässä:
Alkujaan talon lattialämmitystä tehdessä nuukailin ja en laittanut omaa shunttausta kylppärille. Kylppärin takia kuitenkin ajan lattiaan 37 asteista vettä (sillä pysyy kylppäri sopivan lämpöisenä). Toki kaikissa muissa huoneissa termari sitten katkoo kutakin piiriä sen mukaan kuten se milloinkin on säädetty. Eli kaikki tilat lämpenee 37 asteisella vedellä tarkoittaa sitä että vesi ei kierrä kovinkaan paljoa. Nyttemmin oon miettinyt että shunttaisin tuon 37 astetta vielä pienemmäksi muille piireille.. ..ehkä sitten joskus kun tälläkin tapaa torppa lämpiää. Aiheuttaa vaan sen että tuo 37astetta on aikamoinen tuotettava ja siksi talon varaajassa pitää olla "potkua".

Jos tuon malttaisi shuntata pienemmäksi muille piireille niin systeemi toimisi enemmän ns. jämälämmöllä.

Sitten yksi ongelma auringossa tällä hetkellä minkä edellä liitetyt kuvatkin paljastaa että siinä on "pikkusia" puita edessä. Eivät nyt niin kauhiasti tällä hetkellä varjosta kun aurinko paistaa korkialta mutta syksyllä alkaa jo haittaamaan. Näille oon neuvotellut kaatolupaa hallitukselta   ovat siis onneksi omalla tontilla että sinällään kun vain kaataa ja sitten selvitellään välit tuohon parempaan puoliskoon että miksi mun nyt ne piti mennä kaatamaan   

Jo tässä vaiheessa tiedän että aurinko ei ikuna maksa itseään takaisin jos ilmaiseen puuhun vertaa muttaettä jää se muutama lämmityspäivä pois niin se on uskomattoman paljon se. Ja saa snoppailla tutuille että meillä lämmitetään auringolla mukamas...


Ja heti perään laitan viestiä tuosta Vedasta.

[Cyno]

vauxhall1972 ja Pähkäilijä:

Eli tämä ei M-malli toimii pelkästää sähköpuhaltimella. Mulla ei oo siinä vielä edes mitään sähköistä säätöä vaan se millä pystyn ilmamäärää säätämään on tuon puhaltimen läpän vastapaino.

Tämä on kattila on mun järjen mukaan yläpalo mutta siinä on ominaisuus että savukaasujakin poltetaan.

Tässä on ruokoton kuva pannun sisältä:

Tuo pannun sisällä oleva iso rautahärpäke on irrallinen. Sen otan pois kun putsaan kattilan. Sen voisi karkeasti jakaa sanoilla Arinaksi ja Väliseinäksi?.


Tässä kuva tuon välisenän päällä olevista "toisioilma" rei´istä:


Eli se mikä itselle tuli mieleen säätämisestä. Ollatikki että yli 300 astetta tuubien jälkeen savukaaslämpötila kertoo siitä että lämpöä menee harakoille? eli sitä pitäisi saada pienemmäksi palamisen kärsimättä.

Mielestäni kun koitin päivällä hillitä tuota ilman määrää niin toisio paloa noissa väliseinän pään rei´issä ei ollut ollenkaan, ilma ei jaksanut puhaltaa sinne asti. Eli jos hillitsen ilmamäärää niin täytyisi ehkä ensiöilmaa myös pienentää että tämä kötöstys jaksaa puskea ilmaa myös "kynttilöille". Ajattelin että noita arinan ensiöreikiä voisi tukkia vaikka pulteilla? ihan kokeilumielessä. Ja sitten hillitä ilmamäärää. Olisiko yhtäkuinmerkki silloin että palaminen kestäisi pidempään kun ensiö ei hiillostaa liikaa ja toisia saa riittävästi ilmaa.

Tämä kaikki on minulle niin kovin uutta ja tätä ei rak. inssi koulussa opetettu 

Periaatteessa siis kaikki on ok palamisen suhteen tälläkin hetkellä mutta pesä palaa liian nopeasti ja savukaasut on liian lämpimiä.

Sitäkin mietin että jos laddomatin laskee kakkoselle niin veisikö se energiaa silloin paremmin mennessään? Vai onko tässä juurikin se että tuo laddomatti saisi olla se pykälää isompi malli niin silloin se siirtäisi energiaa paremmin ja täten savukaasutkin pysyisi aisoissa? Toisaalta jos miettii että lähtevä vesi oli putken pinnasta mitattuna tuon 85 astetta että ei se paljoa kylmempikään saisi olla?

Täytyypi punnita seuraavan pesällisen puut kun joskus poltan. Tuo aurinko tällä hetkellä niin lämmittää (vaikka ei asetukset olekaan kovin hyvät) niin ettei oo tarvetta puita kauhiasti poltella. Eli saakoot tämä iso varaaja taas jäähtyä ennen seuraavaa polttoa ja siihen tarvitaan muutama sateinen päivä väliin...

[hiili]

Tuossa mallissa palaa isotkin puut halkomatta,johtuu noista ilmasuuttimista.Eikä tuo ole niin tarkka mitä palavaa sinne työntää.

[Markku]

Cynolle vastaisin, ettei rakennusinsinöörin tutkinnolla pitkälle pötkitä tällä energia-alan tietämyksen suhteen, mutta hyvään alkuun pääsee.
Nämä monienergiamuodot ovat omaa teknologioaa hajautettuna, joita ei Suomessa kohdennetusti kouluteta.
Riittävän hyvät pohjat saa LVIS-tekniikan sekä energiatekniikan opiskelulla.
Maalaisjärjellä ja opistotason koulutuksella pärjää kummasti, eli ei tämä puuhastelu niin vaikeaa ole, ettei pääse kohtalaiseen tulokseen.
Mitoitukselliset seikat olisi hyvä olla tiedossa, koska kaikki ylimääräinen lämmittäminen on käytännössä hukkalämpöä. Hyvä pitää mielessä fysiikan opintoja ja lakeja kylmän ja lämpimän käyttäytymistä rajapinnassa. Mitä korkeampia lämpötiloja sitä suuremmat häviöt.