Kattilan remontti (econature)

[att57]

Oma Econatureni holvaa kuusella tehokkaasti....

Kuusesta polttopuuna samanlaisia kokemuksia myös täällä, ja mitä suuremmalla vuosikasvulla sen pahempi. Koko klapi on kuin yksi suuri hehkuva grillihiili joka romahtaa kevyesti kopauttamalla. Aina nuo holvaukset on loppupelissä
kuitenkin itestäänkin romahtaneet, ja puut palaneet pois. 

[peteri]

Katsoppa ensi kerralla kun mahdollinen holvaus käynnissä ,niin jääkö puiden päät palamatta ja johtuu siitä tai ,että puiden päät palavatkin suuttimen yläpuolelta nopeammin ja jää kantamaan suuttimen keskeltä eli hiiliä on suuttimen keskellä mutta ilma karkaa suuttimen päistä vapaasti toisiopesään.

[VPJ]

Holvauksen tai hiilloksen loppumisen saa aikaan kun samaan korkeuteen laittaa kolme suurta samaa puulajia olevaa.
Nämä suuret (30-33 halkaisijaltaan puoliksi halkaistuna ja pituus 54 cm).

Eri puulajeja sekaisin pesään niin toimii parhaiten  

[markkulievonen]

Niin, ei kai kaima ajattele tosissaan  kenenkään laittavan ylipitkiä puita pesään. Silloin  ainakin holvaantuminen on  varmaa. Kattilan pesän muodolla  ja ensiöilman tulokohdalla on merkityksensä.  Monessa kattilassa pesän päädythän helposti ovat alemmassa lämpötilassa, koska suutinkiven reikä ei ole pesän pituinen. Suutinkiven reiän ympärillä on voimakas ilmanvirtaus ja  siksi puut palavat / kaasuuntuvat nopeammin reiän tuntumassa verraten pesän päätyjä.

Niin, omassa kattilassa  tulee ensiöilma 150mm  suutinkiven korkeudelta ja koko pesän pituuudelta ja  ilman virtaus polttaa puut koko pesän pituudelta ja 150mm korkeudella.  Ilmiö kuin hiilijä polttaa leivinuunissa, jossa virtaus hiiliin tulee luukun rei ityksen kautta. Taas palamattomat puut ovat painona hiilloksen päällä.
Koskaan ja millään puulla en ole saanut holvaantumaan.

[Markku]

Niin, ei kai kaima ajattele tosissaan  kenenkään laittavan ylipitkiä puita pesään.

Kaikenlaisia käyttäjiä olen nähnyt, jotka eivät osaa laskea trigonometria-laskuja.
Otan esimerkin jossa klapin pituus on 50cm ja halkaistu pölli, jonka puolikas on 15cm, hypotenuusaksi tulee 52.2cm, joka on 2mm pidempi mitä varastopesään mahtuu.

[markkulievonen]

Niin, en tiedä miten tarkkoja  pesään nähden on valmistajien suositukse kattilaansa. Omassa atmoksessa pesän pituus on 580mm ja tehtaan suositus puulle on 500mm eli pelivaraa on riittävästi. Se on totta, jos puun pituus on lähes sama kuin pesän pituus, niin laskeutumisvaiheessa puu voi kiilautua ja siten holvata pesän.

Eikös tuttu ilmiö ole kun polttaa nuotiota / risukasan ja kaikkein kuumin alue palaa ensiksi ja reunat jää palamatta alhaisen lämpötilan takia. Ja jos risut on kosteita, niin ilmiö on vielä selkeämpi. Siis, jos risukasa olisi kattilan pesässä, niin reunat olisi palamatta ja keskelle palanut onkalo.

[Pähkäilijä]

Kaikenlaisia käyttäjiä olen nähnyt, jotka eivät osaa laskea trigonometria-laskuja.
Otan esimerkin jossa klapin pituus on 50cm ja halkaistu pölli, jonka puolikas on 15cm, hypotenuusaksi tulee 52.2mm, joka on 2mm pidempi mitä varastopesään mahtuu.

eivät osaa ei, puolmetrisestä tulee toisilla vähän yli viis senttinen...

[Mehulinko]

Poltettavat kuusiklapit ovat pituudeltaan 45cm pitkiä, joten päistään ne eivät jää kantamaan. Lisäksi täytän pesän tiiviisti niin, että puiden päät ovat irti kattilan taka- ja etuseinästä, puukasa jää holvaantuessaan kantamaan aina sivuilta. Puiden alle ei oikein pääse kunnolla näkemään millainen jumitustilanne siellä on palon aikana, selvyys siitä helpottaisi kyllä ratkaisua. Jonkinlaisesta epätasaisesta palamisesta se kuitenkin johtunee. Holvaantuminen tapahtuu siitä huolimatta, onko pesä ladottu täyteen tai puolilleen.

Saan lähiaikoina koivuklapeja varastoon, ehkäpä palo alkaa toimia paremmin jos sotken koivua vaikka 50-50 suhteella kuusen kanssa sekaisin.

Kuuselle en ole löytänyt toimivaa polttotapaa tähän mennessä, vaikka olen koittanut lukuisia eri säätöjä ilmojen kanssa, ladonnassa, klapin koossa jne... Ilmakanavia on putsattu ja koitettu lisätä vetoa turbulenssielimiä poistamalla, ei parannusta. Kokeilut jatkuvat edelleen, tekemällä oppii. 

[peteri]

Se varmaan näyttää siltä ,että jäis sivuilta kiinni yks konsti vois olla se ,että avaat ohitus luukun ja sitten toisiopesän itsellä sinne näki peilillä mitä siellä tapahtuu. Minkä laisen piipun perässä kattila on?

[Jooseppi]

Kuuselle en ole löytänyt toimivaa polttotapaa tähän mennessä, vaikka olen koittanut lukuisia eri säätöjä ilmojen kanssa, ladonnassa, klapin koossa jne... Ilmakanavia on putsattu ja koitettu lisätä vetoa turbulenssielimiä poistamalla, ei parannusta. Kokeilut jatkuvat edelleen, tekemällä oppii. 

Voisiko kattilan rakenteesa olla niin ratkaisevia eroja . Minulla on ariterm 25 , jollain palstalla
jo kehuin kuusta kattilapuuna kun pari talvea lämmitin tuulikaadoilla . Paloi puhtaasti , eikä
holvannut . Voisiko siinä ilma kiertää esim. päiden kautta kun klapi on lyhyt .
Minulla ei kovin iso klapi onnistu . Ei säily riittävä hiillos kun vetää ilmaa välistä .
Parhaalta tuntuu 10-15 cm lohko . Jos on lyhyitä joukossa , laitan vuoroin etu ja takaseinään
kiinni .

[Markku]

Econaturessa ei ole mitään ohitusluukkua. Savupiipullakaan ei ole merkitystä minkä mittainen se on, savukaasuimuri hoitaa tehtävänsä.
Holvaukseen tässä tapauksessa näyttäsi vaikuttavan kuusipuun laatu, eli voi olla tapahtunut jo asteittaista lahoontumista ( yli-yli-vuotista).
Econature pyrkii polttamaan täydellä teholla, oli varastopesässä minkälaista polttopuuta hyvänsä.
Suutinkivien reunoilta olisi joskus hyvä imuroida tuhkat pois.

[AnssiKo]

Voisiko kattilan rakenteesa olla niin ratkaisevia eroja . Minulla on ariterm 25 , jollain palstalla
jo kehuin kuusta kattilapuuna kun pari talvea lämmitin tuulikaadoilla . Paloi puhtaasti , eikä
holvannut . Voisiko siinä ilma kiertää esim. päiden kautta kun klapi on lyhyt .
Minulla ei kovin iso klapi onnistu . Ei säily riittävä hiillos kun vetää ilmaa välistä .
Parhaalta tuntuu 10-15 cm lohko . Jos on lyhyitä joukossa , laitan vuoroin etu ja takaseinään
kiinni .

Kumpi 25 sulla on, vanhempi 25 KP vai tuoreempi 25 City? Itsellä myös tosta jälkimmäisestä hyviä kokemuksia. Toimii hyvin, kunhan aina silloin tällöin putsaa varastopesän irtopeltien taustat, vaikka kerran kuussa pannun normi nuohouksen yhteydessä. Lyhyiden kalikoiden kanssa sama systeemi, ei niitä kyl kannata kovin piukkaan painaa päätyyn, silleen liki vaan toimii parhaiten. Sama tietty muutenkin, klapin päätä ei kannata jumittaa päätyyn.
Ensiöilman jako tossa ainakin on tasaisesti pesän koko mitalle, ja hiukan viel päällekin, et tulee kuivaava virtaus läpi.

[Jooseppi]

Ilmeisesti tämä tuoreempi , 25 + on muistikuva mallista . Palokouru on keraaminen , muistelen
jonkun kirjoitelleen että viimeisissä metallia .
Varastopesän peltien takana on tosiaan pikeä , muu nuohous hoituukin harjalla pyyhkäisten .
Paremmin pysyy puhtaana vajailla pesällisillä . Nyt olen polttanut vanhoja haapahalkoja .
Pari kertaa pitää lisätä että saa 3000 l varaajan täyteen . Pienihän se kattila vähän on ,
mutta metri x kaks pannuhuone ei paljon valinnanvaraa antanut .

[Markku]

Nyt varmaan kaikkien kirjoittajien kannattaisi huomioida vain Econaturen ongelmista jos ja kun niitä on.
Muun merkkiset ja ongelmatapaukset voi käsitellä omassa threadissa.
Ei millään pahalla, mutta asiasisällöt kattilakohtaisesti pysyisi parhaiten esillä.

[Mehulinko]

Katsoppa ensi kerralla kun mahdollinen holvaus käynnissä ,niin jääkö puiden päät palamatta ja johtuu siitä tai ,että puiden päät palavatkin suuttimen yläpuolelta nopeammin ja jää kantamaan suuttimen keskeltä eli hiiliä on suuttimen keskellä mutta ilma karkaa suuttimen päistä vapaasti toisiopesään.

Jeppistä jepulis, nyt pääsin näkemään tämän tilanteen. Puiden keskiosat todellakin palavat viimeisenä alaprimääri-ilmasuuttimien vieressä. Päät paloivat ja keskelle syntyneet pienet kalikat kantoivat yllä olevaa puulatausta. Hörräsin kasaa alemmas ja annoin sen palaa taas reilun puoli tuntia. Tässä tapauksessa klapit olivat keskimäärin kilon painoisia. Ennen polttoa varmistin, että alaprimääri-ilmasuuttimet olivat puhtaat, tuhkalla on tapana etsiä ajastaan tiensä niiden kanavia tukkimaan.

Muutama päivä sitten koitin polttaa pienempää klapikokoa, niiden paino oli keskimäärin puoli kiloa. Kattila kävi kuumempana, mutta holvaantuminen oli silti poltossa läsnä.

Varaaja alkoi olemaan melko lämmin, joten en jatkanut tänään erilaisia polttokokeiluja. Huomenissa koitan erityyppistä pesän täyttöladontaa ottaen huomioon palamiskuvion, mikä holvaantumisen aiheuttaa. Taas opittiin jotain.

Kuusipuu jota poltan, ei ole lahoa. Se on kovaa ja kuivaa puuta.

Tuota Joosepin ehdottamaa asiaa en ole kokeillut, vaikuttaisiko klapin pituus polttotapahtumaan. Hyvä näkemys!

Kattilan piippu on nelisen metriä korkea ja sen sisähalkaisija on 160mm.

Huomenissa taas uusilla ideoilla ratkaisua etsimään.