Varaajan lämmitys yli 100°C

[Iskä]

Tervehdys,

Olen uusi kirjoittaja tällä foorumilla. Satunnaisesti olen seuraillut kirjoituksia niihin kuitenkaan osallistumatta. Sen olen kuitenkin huomannut, että täältä tuntuu löytyvän asiantuntemusta.

Minulla on runsaan kahden vuoden ajan ollut puusta otettua energiaa varaajassa ja kysymyksiä mielessä aikamoinen pino. Lähdetäänpä liikkeelle yksi kerrallaan.

Järjestelmäni on umpipaisuntainen 1,5 bar ylipaineella. Varaajakapasiteetin lisäämiseksi olen tavannut lämmittää varaajan läpi asti noin 105°C lämpötilaan. Onko tämä arvon palstalaisten mielestä jollakin tavalla vaarallista tai haitallista? Lähinnä mielessäni on varoventtiilien toiminta ja latauspumpun kestävyys. Yli 106°C järjestelmä ei lämpene, silloin automatiikka pysäyttää paloilmapuhaltimen. Edes pistekiehumista en järjestelmässäni ole kertaakaan havainnut.

[Pehu]

Tervehdys,

Olen uusi kirjoittaja tällä foorumilla. Satunnaisesti olen seuraillut kirjoituksia niihin kuitenkaan osallistumatta. Sen olen kuitenkin huomannut, että täältä tuntuu löytyvän asiantuntemusta.

Minulla on runsaan kahden vuoden ajan ollut puusta otettua energiaa varaajassa ja kysymyksiä mielessä aikamoinen pino. Lähdetäänpä liikkeelle yksi kerrallaan.

Järjestelmäni on umpipaisuntainen 1,5 bar ylipaineella. Varaajakapasiteetin lisäämiseksi olen tavannut lämmittää varaajan läpi asti noin 105°C lämpötilaan. Onko tämä arvon palstalaisten mielestä jollakin tavalla vaarallista tai haitallista? Lähinnä mielessäni on varoventtiilien toiminta ja latauspumpun kestävyys. Yli 106°C järjestelmä ei lämpene, silloin automatiikka pysäyttää paloilmapuhaltimen. Edes pistekiehumista en järjestelmässäni ole kertaakaan havainnut.

Ihan hyvin tuntuu lämpeevän
Itellä alkaa kitupoltto ja tervanvalmistus kun varaajat on 75-> läpeensä
Noo Tehokkaampaa lataussysteemiä odotellessa.

Eikai tossa mitään ongelmaa jos varot toimii, ja eivät pistä mitään pihalle, kiehunnanestoo tos ei taida olla, tai anturi ainakin melko kaukana tosi paikasta, jos ei ala vaihtaa vettä kattilaan noil lämmöil..?

[markkulievonen]

Eipä tuosta lämpötilasta ole vaaraa tms. Itsekkin lämmittelen +100C tietämille ja juuri samasta syystä eli varaajan hyvä hyödyntäminen.

Niin, ei lämpötila riko kattilaa,- vaan ylikorkea paine. Omassa paine on lämmityksen alussa 0.5 ja lopussa 0.7kg.

[kahe]

Mitä suurempi varaaja lämpötila, niin sitä enemmän on myös hukkalämpö varaajasta. Yli 90 kun lämmitän oman varaajan, niin pannarin lämpötilasta näkee hyvin heikosti eristetyn varaajan vaikutuksen.

[markkulievonen]

Mitä suurempi varaaja lämpötila, niin sitä enemmän on myös hukkalämpö varaajasta. Yli 90 kun lämmitän oman varaajan, niin pannarin lämpötilasta näkee hyvin heikosti eristetyn varaajan vaikutuksen.

Totta, jos varaajan hukkalämpöä ei voi hyödyntää.

[vilhos]

Hei

Ei se yli 100 asteen varaajan lämmitys ole vaarallista ainoastaan siinä tapauksessa että tapahtuu piste kiehuntaa. siitä voi tulla nopeasti ongelma paineen nousun muodossa.
Minulla on 3000 l Akva varaaja lämmityksen alussa paine 0,3 bar ja lämmityksen loussa n.1,2 bar

Terv Oulujärven rannalta

[Markku]

Hei

Ei se yli 100 asteen varaajan lämmitys ole vaarallista ainoastaan siinä tapauksessa että tapahtuu piste kiehuntaa. siitä voi tulla nopeasti ongelma paineen nousun muodossa.
Minulla on 3000 l Akva varaaja lämmityksen alussa paine 0,3 bar ja lämmityksen loussa n.1,2 bar

Terv Oulujärven rannalta

Tässä sinun tapauksesa on liian pieni paisunta, kun verkoston paineet käyttäytyy mainitsemallasi tavalla.
Jos paisuntaa on se 10 % kokonaistilavuudesta niin on hyvä.

[Lepandeerus]

Tässä sinun tapauksesa on liian pieni paisunta, kun verkoston paineet käyttäytyy mainitsemallasi tavalla.
Jos paisuntaa on se 10 % kokonaistilavuudesta niin on hyvä.

Kalvopaisuntasäiliössä esipainetta säätämällä saa ton paineen muutoksen haluamakseen. Mulla 150 litran kalvopaisari 1500 litran järjestelmässä ja piti esipainetta laskea aika reilusti ennen ku siitä tuli käytökseltään mieleinen.

[Markku]

Kalvopaisuntasäiliössä esipainetta säätämällä saa ton paineen muutoksen haluamakseen. Mulla 150 litran kalvopaisari 1500 litran järjestelmässä ja piti esipainetta laskea aika reilusti ennen ku siitä tuli käytökseltään mieleinen.

Paisuntasäiliön ensisijainen vaatimus on riittävä tilavuus, ei niinkään esipaineesta johtuva. Koskaan ei kannata valita liian pientä paisuntaa, vaikka kokonaispaisuntaa voikin kompensoida painemuutoksella ( kalvopaisunta ).

[Lepandeerus]

Paisuntasäiliön ensisijainen vaatimus on riittävä tilavuus, ei niinkään esipaineesta johtuva. Koskaan ei kannata valita liian pientä paisuntaa, vaikka kokonaispaisuntaa voikin kompensoida painemuutoksella ( kalvopaisunta ).

Eikös 150 litraa ole 10% 1500 litrasta? Ja se 10% on yleisesti hyväksytty paisunnan tilavuus kuten itsekin mainitsit. Mun käsittääkseni kalvopaisuntasäiliön esipaine säädetään aina erikseen siinä vaiheessa ku se on siinä lopullisessa järjestelmässä kiinni? Korjatkoon joku jos olen ymmärtäny väärin.

[pökö]

Mun käsittääkseni kalvopaisuntasäiliön esipaine säädetään aina erikseen siinä vaiheessa ku se on siinä lopullisessa järjestelmässä kiinni? Korjatkoon joku jos olen ymmärtäny väärin.

ESIpaine säädetään kun paisunta on muusta järjestelmästä irti. (tai muujärjestelmä on varmasti paineeton)

[Lepandeerus]

ESIpaine säädetään kun paisunta on muusta järjestelmästä irti. (tai muujärjestelmä on varmasti paineeton)

Niin sillä nimenomaisella säätöhetkellä esim. sulkuventtiilillä muusta järjestelmästä "irti" mutta tarkotin sitä, että niin kuin mun tapauksessa niin se oli ensin jo käytössä tehtaan asettamalla esipaineella kunnes huomattiin että paine nousee aivan liian nopeasti verrattuna järjestelmän lämpötilan nousuun ja sen jälkeen sitä esipainetta sitten säädettiin. Säädön ajaksi tosiaan sulku kiinni ja järjestelmän paine ensin pois paisarista. Varmaan joku olis ymmärtäny tehdä sen jo heti alkuunsa ennen käyttöönottoa mutta näin meillä.

[repa]

Kun kattilaa ja varaajaa kuumentaa noinkin korkealle niin ne viimeisetkin veteen liuenneet kaasut erkanevat vedestä. Pitää muistaa laskea kaasut pois järjestelmästä määrävälein.

Normaalisti vedessä on liuenneena typpeä, happea ja hiilidioksidia likimain samoissa suhteissa kuin ilmassakin on. Happi reagoi suht nopeasti rautaosien kanssa ja muodostaa ohuen ruostekerroksen järjestelmään. Kun kaikki happi on poistunut alkaa hiilidioksidin sisältämä happikin erkaantua ruostetta tekemään, hiili pelkisryy ja värjää kiertoveden mustaksi.


Monesti noissa vermeissä lukee että sisällön max lämpötila 100  C. Fysiikan näkökulmasta ei ole mitään estettä yli 100 asteen kuumentamiselle, liekkö joku turvallisuus näkökanta. Eipä silti, " vahingon" sattuessa on aivan sama pukkaako kattila ulos 100 tai 110 asteista tavaraa.
100 on vaan niin hieno luku numerona että sitä käytetään monessa paikassa mm. nopeusrajoituksena maanteillä, joillekkin suorakulmakin on 100 astetta.

[MuutamaKlapi]

Ei liity varsinaisesti kysymykseen, mutta ainakin tuon Veda 35 perässä olevan varaajatilavuuden määrä kuulostaa aika pieneltä.

[Iskä]

Kiitoksia kannanotoista! Vaikuttaa siltä, että jatkan samaan malliin.

Kukaan ei ottanut kantaa latauspumpun kestoon tuossa lämpötilassa. Toisaalta ero ei taida olla kovin suuri verrattuna esimerkiksi 10° matalampaan tilanteeseen?

Aihe tuli itselleni mieleen lukiessani täälläkin olleita kirjoituksia alkuvuoden kattilaräjähdyksestä. Siellä ketjussa otettiin kantaa varojen toimivuuteen nesteellä/höyryllä.

Järjestelmässäni muuten on myös 97° asteessa laukeava vesijäähdytys, joka työntää kylmää vettä suoraan kattilan vesitilaan. Anturi on kuitenkin parin supistuksen verran ylhäällä kattilan yläpinnasta, eikä vesi kierrä kyseisen yhteen kautta, joten eipä ole lauennut ainakaan 110° mennessä. Varsinainen lämpötilarajoitus on (puun määrän lisäksi) järjestetty palamisilmapuhaltimen sammuttavalla anturilla, joka on kattilalta lähtevässä putkessa.

Varaajan hukkalämmön otan talteen autotalliin avaamalla välioven polton jälkeen. Autotallin lattiakierto on säädetty pienelle ja lämpötilaa nostetaan pannuhuoneen ylijäämälämmöllä.

Näillä asetuksilla oli alkuvuoden korkeimmillaan -25° pakkasilla vielä jonkin verran reserviä käytettäessä lämmitysväliä kerta vuorokauteen.