Aloittava puukeskuslämmittäjä kaipaa gurujen viisauksia homman aloitukseen

[Harri2]

Pitääkö venttiili lämmön millä marginaalilla 70° tuntumassa ja onko toiminut häiriöittä (vuosia)?  Minulle myös tulossa Puolasta Esbe vtc511, ja ajattelin laittaa varmuuden vuoksi sulullisen ohituksen mahdollisen termarivaurion varalle. Vai onko turhaa varmistelua?

Mulla Grundfos 25-60 ja Esbe VTC511 DN32 72°C. Paluu aina, niin tarkasti kuin viisarimittarista vain voi lukea, tasan 72°C. Toiminut useita vuosia ilman ongelmia. En vaihtaisi Laddomaattiin, niissä monessa latauslämpö ihan toista kuin mitä luvattu. Samaten pumpuksi käy mikä vain tarpeeksi tehokas.

Termari olikin 75 asteinen. Samoin mittarin näyttämä...

[Markku]

63c on parempi vaihtoehto, koska kattilan lämpötila ei vaikuta palotapahtumaan, liekki ei törmää teräkseen ja
lämmön talteenotossa vasta on terästä. Näin meillä 
Lämmön talteenotto on myös tehokkaampaa matalampaan lämpötilaan. Vasta kun varaajasta palaava vesi ylittää 63c alkaa myös kattilasta poistuva vesi lämmetä.

Tämä ei ole minun viisautta vaan sellaisten jotka tekee ja suunnittelee kattiloita ihan työkseen.

Kukahan tämän "viisauden" on kertonut ? Annahan mainitun tahon yhteystiedot tai jotakin dokumenttia väitteiden perustaksi?

[ev3449]

63c on parempi vaihtoehto, koska kattilan lämpötila ei vaikuta palotapahtumaan, liekki ei törmää teräkseen ja
lämmön talteenotossa vasta on terästä. Näin meillä 
Lämmön talteenotto on myös tehokkaampaa matalampaan lämpötilaan. Vasta kun varaajasta palaava vesi ylittää 63c alkaa myös kattilasta poistuva vesi lämmetä.

Tämä ei ole minun viisautta vaan sellaisten jotka tekee ja suunnittelee kattiloita ihan työkseen.

Onpa yksioikoisesti ajateltu. En ole kummankaan termostaatin puolella, vaan tarkoitan, ettei asia ole noin yksinkertainen…

63C menoveden lämpötilalla vesi kierrätetään lämmityksen aikana oletettavasti kahdesti, jolloin lämmön talteenoton tehoon vaikuttava lämpötila on näiden kahden kierroksen keskiarvo.

Toinen unohtuva asia on itse kattilaveden lämpötila ja sen vaikutus mm. varastopesän tapahtumiin. Myös kattilavesi on näiden kahden kierroksen aikana lämpötilaltaan eri ja täten vaikutus varastopesässä tapahtuvaan myös eri.

Jos itse lämmön talteenoton tehokkuutta mietitään käytännössä, konvektori on mitoitettu kaasupuolella tietyn kaasumäärän mukaan ja jos kattila on yhtään laadukkaampi, myös poistuvat kaasut jäähdytetään ko. teholla lähelle ”kriittistä” pistettä.

Ensinnäkin koska kaasupuoli on rajoittava tekijä lämmönsiirrossa (saturaatio), ei veden lämpötilan laskun voi ajatella vaikuttavan suoraan tehon nousuun käytännössä. Vasta jos lämmönsiirtopinnalla (vesipuoli) alkaa tapahtua paikallista kiehumista (pistekiehunta) voidaan ajatella, että vesipuolella ei lämpöä ehditä siirtää tarpeeksi tehokkaasti pois…
Toiseksi kattila-automatiikka ohjaa tehoa perustuen savukaasun lämpötilaan, jolloin tehokkaammin kaasuista kerätty energia johtaa suurempaan kaasuntuottomäärään ja täten suurempaan kaasujen virtausmäärään konvektorissa. Konvektoria ei ole mitoitettu suuremmalle kaasumäärälle, joten tällöin hyötysuhde laskee.
Jos automatiikkaa estetään nostamasta kaasuntuottoa, savukaasun lämpötila myös laskee ja jos se aiemmin oli jo laskettu ”kriittiselle” rajalle, nyt mennään alle tämän.

Lisäksi unohtuu kaikki muu käytännössä eroa aiheuttava, kuten varaajan kerrostuminen, mahdollinen kattilan tehon rajoittuminen, katkokäynti jne. joilla voi olla sekä käyttöön, että hyötysuhteeseen suuriakin vaikutuksia.

[Sahami]

Varmasti hyviä pohdintoja, mutta nyt kun olen tällainen "newbie" ja ensimmäistä settiä vasta rakentamassa, ja erinäiset kirurgintarkat hifistelyt jää vielä pois, ja haen nyt vain helppoutta alkuun, niin mikä latauspumppu minun tulee laittaa?  
Toki saa olla säätöjäkin alussakin, mutta että perusasetuksetkin ovat kunnossa pelkällä asennuksella paikalleen.

Laitteistoksi tulee siis hemeltronin 2500L lieriövaraaja ja Vigas 40 LC kattilaksi, niin minkä pumpun laittaisitte kiinni, jos haetaan nyt vielä osapuilleen valmista pakettia, ja suunnaltaan edes oikeaa, jossa ei vielä suurempaa hienosäätöä?
Säätely ja kehitys tulee sitten, kunhan pääsen harrastukseen paremmin sisään  

Vai onko niin, että kumpikin esimerkiksi noista laddomat-vaihtoehdoista toimii kyllä ihan hyvin, mutta molemmissa on hyvät ja huonot puolensa? Tähtään kuitenkii siihen, että pesällisellä saisi ladattua varaajan täyteen. Lattialämmitystalo, en tiedä onko sillä väliä, mutta varaajan ylälämpö saanee laskea 50'c tasolle ennen uutta latausta.

[Atmos Gsx]

Jos tuollaisen valmiin latauspaketin laitat niin sillä 72 termarilla oleva ja sen termostaatinhan saa siihen vaihdettua lennosta jälkeen käteen joko kylmemmäksi tai kuumemmaksi mikä tuntuu parhaalta termostaatti maksaa jotain 30€ .Sitä en tiedä varmuudella riittääkö esim laddomatin 21-60 tuolle kattilalle pitäs riittää se on yksi hyvä puoli nuissa erikseen rakennetuissa lataus piireissä jos tuotto ei meinaa riittää niin isompaa pumppua kehiin vaan.

[Sahami]

Atmos gsx: Kiitti tiedosta. Varmaan siihen sitten kallistutaan, mikäli nyt kukaan ei hämmennä enää lisää tyhmää  

Mutta eikös tuo arvo 21-60 72'C, nii tuo 60 siinä tarkoita juuri sitä, että maksimissaan 60kw kattilalle? Vigashan on 40kw kattila..... 

[Atmos Gsx]

No se 21-60 on max 60kw teoriassa mutta siinä on muuttujia aika paljon jotka siihen vaikuttaa putkisto ja kattilan rakenne esim itsellä 50kw kattila ja tuo pumppu niin kyllä vähän tehokkaampi sais olla, mutta uskon ,että jos putkisto on oikein tehty niin pelaa varmaankin.

[Pehu]

Joo ei se numero kerro kaikkee.. mulla termovar, joka jotakuinkin sama tuon 21-60 laddon kans, ja kattila alkaa katkokäymään siinä vaiheessa kun varaajalta tulee 70c-75c vettä..
Mulla siis 32kw kattila, mutta putkivedot ainakin 6m suuntansa, ja pirusti mutkia..
Kun tuo alakerran rakenne määräs aika paljon varaajan paikkaa..
Et jos ei sul iha vieres oo,ni ota isompi. Eipähän tarvi kiroilla kohta .
Ite siirryn erilliskomponentteihin, eli esben termariin (sama termostaatti kuin termovarissa) ja pumppuun..
Muutta kuten todettua,ideaaliasennuksessa tuskin ongelmaa ton 21-60 kanssa.

[Sahami]

Juu, varaaja tulee korkeintaan metrin päähän, elikkä lähen soitellen sotaan tuolla 21-60 72`c laddomatilla. Päivitellään sitten jos tuntuu huonolta. kiitokset taas pohdinnoista.

Tuodaas seuraavaa asiaa.

Miten jengi on toteutellut täällä varojärjestelmää latauspumpulle. Eli ajattelin vain, että mahdollisen sähkökatkoksen varalle, joka sattuu juuri pahasti polton aikaan. Itse ajattelin muutamaa vaihtoehtoa:

- Esim auton akku, joka ylläpitolaturissa. Kun sähköt menee poikki, kytkee pumpun akulle. Invertteri toki väliin 12V --> 240V. Sais pyöriteltyä polttoprosessin loppuun turvallisesti. Hyvä olisi toki talon kiertovesipumppukin saada samaan piiriin. Näinhän talon lämmityskin voisi jatkua, aina akun hyytymiseen. Pitäisi laskeskella, kauan tuollaises esim 60A akussa riittäisi puhti pyörittää pumppuja.

- Aggregaatti
- Joku muu akkusysteemi (esim. aurinkopaneeli)

Vai oletteko vaan luottaneet tuuriin, tai ottaneet klapit pois kattilasta kyrpä otsassa?

[Pehu]

Juu, varaaja tulee korkeintaan metrin päähän, elikkä lähen soitellen sotaan tuolla 21-60 72`c laddomatilla. Päivitellään sitten jos tuntuu huonolta. kiitokset taas pohdinnoista.

Tuodaas seuraavaa asiaa.

Miten jengi on toteutellut täällä varojärjestelmää latauspumpulle. Eli ajattelin vain, että mahdollisen sähkökatkoksen varalle, joka sattuu juuri pahasti polton aikaan. Itse ajattelin muutamaa vaihtoehtoa:

- Esim auton akku, joka ylläpitolaturissa. Kun sähköt menee poikki, kytkee pumpun akulle. Invertteri toki väliin 12V --> 240V. Sais pyöriteltyä polttoprosessin loppuun turvallisesti. Hyvä olisi toki talon kiertovesipumppukin saada samaan piiriin. Näinhän talon lämmityskin voisi jatkua, aina akun hyytymiseen. Pitäisi laskeskella, kauan tuollaises esim 60A akussa riittäisi puhti pyörittää pumppuja.

- Aggregaatti
- Joku muu akkusysteemi (esim. aurinkopaneeli)

Vai oletteko vaan luottaneet tuuriin, tai ottaneet klapit pois kattilasta kyrpä otsassa?

Eikaisse palo jatku jos ei puhallin pöhise? Ainakaan näis "moterneis"
Ja sittenhän on pakollinen kiehunnanesto, joka estää rikkoontumiset

Näin siis itel, oishan se hifii jos ois upsit

[Sahami]

  Ai saakeli! Totta. Kato nyt ku oon vielä vihreä. No mut tällai tässä pikku hiljaa opitaan 

[Pehu]

Ai saakeli! Totta. Kato nyt ku oon vielä vihreä. No mut tällai tässä pikku hiljaa opitaan 

Toki hätäsesti tuli sanottua, eipä se kiehunnanesto kauaa auta jos oma kaivo/pumppu..
Kunnallistekniikan piiris kyl..

[kahe]

2000h poltettu eikä vielä yhtään katkoa. Hyvät sähköt, joista maksetaan kohta vielä enemmän, joten sietää toimiakin. Nyt kun sen sanoo, niin seuraavaksi hajoaa varmasti jotain.

[VPJ]

Kukahan tämän "viisauden" on kertonut ? Annahan mainitun tahon yhteystiedot tai jotakin dokumenttia väitteiden perustaksi?

Tähän löytyi vastaus:

[Markku]

Tähän löytyi vastaus:

No niin, nythän sinulla on näytön paikka. Olen enemmän kuin kiinnostunut tietolähteen kommentit.

Siis tätähän kommentointi asiassa koski,
"63c on parempi vaihtoehto, koska kattilan lämpötila ei vaikuta palotapahtumaan, liekki ei törmää teräkseen ja
lämmön talteenotossa vasta on terästä. Näin meillä 
Lämmön talteenotto on myös tehokkaampaa matalampaan lämpötilaan. Vasta kun varaajasta palaava vesi ylittää 63c alkaa myös kattilasta poistuva vesi lämmetä.

Tämä ei ole minun viisautta vaan sellaisten jotka tekee ja suunnittelee kattiloita ihan työkseen."