Aloittava puukeskuslämmittäjä kaipaa gurujen viisauksia homman aloitukseen

[AnssiKo]

Kyllä lamba pyrkii korjaamaan palamista, mutta todellisuudessa lambdalla ei korjata kattilan rakenne/virheitä. Holvaantumista tai hallitsematonta kaasuuntumista. Lähtökohta hyvälle palamiselle tulee olla jo kattilan rakenteessa.

Esim. tällä foorumilla kokemuksista kattilan säätämisestä kirjoitellut emäntä nimimerkki, niin lambdakin olisi ollut lirissä säätöjen suhteen.

Niin, Emännän pannussahan oli selkeä vika ensiö- ja toisioilman ohjauksessa, eihän sitä saanut kuriin käsin eikä taatusti lambadallakaan. Ei autopilotti auta, jos lentokoneesta on siivet repaleina. Eihän ohjaustekniikka auta, jos säätö ei vaikuta siihen mitä on tarkoitus säätää.

Toi hallitsematon kaasuuntuminen kyllä talttuu, kunhan pannu on muuten kunnossa, eli ei ilmavuotoja ja ilman ohjaus järkevää.

Mikä ihme juttu tää nyt on yrittää verrata lambadaa ilmastointiteippiin (roudari-/jesse-/whateva-teippi)? Jälkimmäisellä voi fiksata melkein mitä vaan, ensimmäin vaan parantaa tilannetta siitä tilanteesta mistä lähdetään.

[pjokinen]

edit. Löytyikin tiedot. 35kw 690 mm ja siitä tehokkaammat 790. Ei Hakki tee kuin 600mm...

Nuo ovat pesän mitat. Otat noista pois 5 cm, niin päästään maximi klapin pituuteen mitä pannuun kannattaa änkeä. Pesän pituiset ei oikein missään pannussa tahdo laskea kunnolla. Tuossa pikkumallissa metrinen kahteen osaan tai miksei isommassakin, niin toisesta päästä jää takka- ja saunamittaista. Tuohon pikkumalliin Hakki tuntuis ihan sopivalta pituudelta.

[vauxhall1972]

Niin, Emännän pannussahan oli selkeä vika ensiö- ja toisioilman ohjauksessa, eihän sitä saanut kuriin käsin eikä taatusti lambadallakaan.

  Sinne vaihdettiin (samalla kertaa kun ilmanjako korjattiin) uusia kiviä, toisioilma reititettiin eri reittiä jotta päästiin eroon liian kylmän toisioilman aiheuttamasta toisiopalon sammumisesta. Jo aiemminhan siitä todettiin että turbulenssilevyillä tuubeissa saatiin lämmön talteenottoon 5% lisää hyötysuhdetta.

[markkulievonen]

  Sinne vaihdettiin (samalla kertaa kun ilmanjako korjattiin) uusia kiviä, toisioilma reititettiin eri reittiä jotta päästiin eroon liian kylmän toisioilman aiheuttamasta toisiopalon sammumisesta. Jo aiemminhan siitä todettiin että turbulenssilevyillä tuubeissa saatiin lämmön talteenottoon 5% lisää hyötysuhdetta.

Niimpä. Emäntä ei liene kattilaa rikkonut, vaan kattila oli tehtaan jäljiltä / tehdas versio.Ariterm laatua.Niin, sivullisena sain kuvan, miten kattila oli keskeneräisenä laitettu maailmalle.Niin, varmaan tehdas ei tiennyt, minkalaisen emännän käsittelyyn kattila joutui.

[AnssiKo]

  Sinne vaihdettiin (samalla kertaa kun ilmanjako korjattiin) uusia kiviä, toisioilma reititettiin eri reittiä jotta päästiin eroon liian kylmän toisioilman aiheuttamasta toisiopalon sammumisesta. Jo aiemminhan siitä todettiin että turbulenssilevyillä tuubeissa saatiin lämmön talteenottoon 5% lisää hyötysuhdetta.

Lukaisin Emännän loppukommentit, varsin siedettävähän siitä tais tulla. Oliko kivissä selkeitä vikoja, vai vaan perustavaa laatua olevia tyyppivikoja?

Noilla turbulenssilevyillä nyt ei kai kuitenkaan ollut palotapahtumaan isompaa vaikutusta, vetovastusta huomioimatta? Tietty resonanssitaipumus vähenee, jos sellaiseen on taipumuksia.

[AnssiKo]

Liekö tää dokumentti jo ollut täällä, mutta tuolta löytyy aika vankkaa testitietoa (tosin vanhaa)

Sinänsä asiasisältö on kohdallaan.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/443348/vtiedote71_95.pdf?sequence=1

Onhan tuo ollut, varmaan muutamaanki kertaan. Aika harva noista malleista enää on markkinoilla. Graffat vaikka häkäpäästöistä ovat kyllä aika mielenkiintoisia edelleen.

[AnssiKo]

Lambdasäädön reagointinopeus on säädettävissä.

Yks ero voi tulla siinäkin onko mekaaniset välykset huomioitu ohjauksessa. Eli kun suunta vaihtuu, ens väljät pois ja sit säätöliike päälle. Muuten tulee turha viive.

PID-säädön virittely onkin sit oma lukunsa.

[VPJ]

Kun oli tuosta slx mallista puhetta niin minkäpitusta puuta se syö.
edit. Löytyikin tiedot. 35kw 690 mm ja siitä tehokkaammat 790. Ei Hakki tee kuin 600mm...

SLX 20-35 kw pesä suuluukun kohdalta 69cm, muuten 65 cm ja 60 cm on sopiva puun mitta, silloin jää tuuma molempiin päihin tyhjää. Hakki on sopiva, Karhu parempi 
SLX 40-55 kw 10 cm pidempi.
Klapikoneet suomessa yleensä max 60 cm, Japa 485 66 cm (2000kg) ja Bilke XXL1000 100 cm

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=584.75

[vauxhall1972]

Lukaisin Emännän loppukommentit, varsin siedettävähän siitä tais tulla. Oliko kivissä selkeitä vikoja, vai vaan perustavaa laatua olevia tyyppivikoja?

Noilla turbulenssilevyillä nyt ei kai kuitenkaan ollut palotapahtumaan isompaa vaikutusta, vetovastusta huomioimatta? Tietty resonanssitaipumus vähenee, jos sellaiseen on taipumuksia.

   Ei niissä kivissä sinänsä vikaa ollut, puhdas suunnitteluvirhe kyseessä; ottaa yhdestä kohtaa helkkarinmoisen mällin kylmää toisioilmaa niin toisiopalon alkamiseen ei tahdo muodostua kelvollista seosta, nykyinen rakenne jakaa ilman laajemmalti ja esilämmittää vähän, nyt pelaa niin kuin olisi luullut valmiin tuotten toimivan alun alkaen. Tein ne turbulenssilevyt vain liian korkeiden savukaasulämpöjen takia, konvektio ei ehtinyt ottaa lämpöä talteen kun toisiopalo venyi turhan pitkälle toisiopesän ohitse. Noilla uusilla kivillä toisiopalo toimii ja savukaasulämmöt ovat alempana ilmeisesti pienemmän tehon takia, joten ihan niin suurta hyötyä niistä ei enää ole kuin alkuperisessä konstruktiossa..en ole huomannut kysyä että minkä verran pesällisen paloaika on pidentynyt. Emännän ilme oli aika hyvä kun testattiin niitä savukaasujarruja ja kesken kattilan ylösajon vilkaisu savukaasujen lämpömittariin sai Emännän lähtemään kuin rotikan makuulta sinne ikkunalliselle luukulle kun savukaasut olivat ainakin 50 astetta alemmat kuin yleensä
  Nuohotessa kuulemma sama nuohousharja (ariterm original) menee huomattavasti helpommin solien lävitse että on sieltä jotain epäpuhtauksiakin irronnut.

[vilhos]

Hei

Minä meinaan saada Ariterm 35+ kattilassa sen Lambda anturin pelittämään.
Katsotaan kuukauden päästä olenko samaa mieltä että Ariterm 35+ pystyy hyödyntämään Lambdaa.

Terv Oulujärven rannalta

[Erbish]

Hei

Minä meinaan saada Ariterm 35+ kattilassa sen Lambda anturin pelittämään.
Katsotaan kuukauden päästä olenko samaa mieltä että Ariterm 35+ pystyy hyödyntämään Lambdaa.

Terv Oulujärven rannalta

Kyllä ariterm 35+ pystyy hyödyntämään lamdbaa, ainakin täällä pelittää vaikka pata onkin 60+ Eli sama kuin 35 mutta 150 mm korkeampi.

[Sahami]

Tere taas!

Olis pari kysymystä käänteispalokattilalaisille, ja varsinkin lambda-ohjatuille, jos saisi vähän käyttäjäkokemusta.
Oma projekti jatkuu nyt siltä osin, että maalis-huhti tai viimeistään toukokuussa sitä VIGAS 40 LC:tä todennäköisesti tilaillaan parikin kappaletta, sillä kaveri haluaisi vaihtaa 80-lukuisen yläpalonsa jo uuteen, siispä kysyn:

- Eräs tuttu väitti, että hänen parilla kaverillaan on Virosta hankittuja käänteispalokattiloita, ilmeisesti Atmoksen, ja olivat väittäneet, että ei kuulemma sovi taajama-alueelle, että tulee mieletön savutus muka piipusta näistä käänteispaloisista, niin halusin vain lähteä täältä foorumilaisilta kyselemään, että onko samoja kokemuksia? Savuttaako nämä käänteispaloiset sitten paljon enemmän kuin esim. yläpaloiset?

Itse suhtauduin heti vähän skeptisesti väitteisiin, kun eikös varsinkin tässä lambdaohjauksessa palon pitäisi olla nimenomaa puhtaampaa/optimaalisempaa.

[pjokinen]

- Eräs tuttu väitti, että hänen parilla kaverillaan on Virosta hankittuja käänteispalokattiloita, ilmeisesti Atmoksen, ja olivat väittäneet, että ei kuulemma sovi taajama-alueelle, että tulee mieletön savutus muka piipusta näistä käänteispaloisista...

Taas se kuuluisa tutuntuttu  Pyytäisin tuollaisissa väitöksissä siltä kaverilta tietoa mistä kattilamallista tässä oli kyse. Jos vaikka olikin vain tavallinen kaksoispesä Jämä 
Voihan se savuttaakin jos säädöt persiillään ja ei lambdaa auttelemassa. En ole käyttellyt Vigasia joten en nyt kuitenkaan käyttäjä kokemusta siitä saa aikaan.

[Atmos Gsx]

Sen verran mitä tuota oman kattilan savutusta seurannut niin todella vaaleaa savua tulee ja ei oikein haise millekkään ja pakkasilla katoaa aikanopeasti piipun jälkeen ja matalapaineella saattaa tulla maahan asti mutta katsojasta kiinni minun mielestä tuo mitä omasta atmoksen piipusta tulee niin on vesi höyryä mutta joillekkin kaikki savu on myrkkyä?. Kesällä sitä savua ei vain näy

[kahe]

Vaalea "savu" on vesihöyryä, joka näin kylmillä ja kosteilla ilmoilla näkyy paremmin ja sitä tulee jonkin aikaa riippuen puiden kosteudesta. Tumman harmaa ja sinertävä savu on sitä haisevaa ja ilkeää tavaraa. Välillä kunnon matalapaineella tuollaistakin tulee ja varsinkin, jos klapi menee suuttimen päälle ilman hiilikerrosta eli johtunee yleensä käyttäjävirheestä kuin kattilasta. Ennemmin menen haistelemman käänteispaloisen "savuja" piipun päästä kuin yläpaloisen savukaasuja.