Vaihto puulämmitykseen

[hiili]

Mikähän ois oikea keskitie näissä asioissa,itse olen kuitenkin hieman miehekäämpien vehkeiten kannalla jos puulokistiikaan saadaan sillä helpotusta,niin palakoon muutama kuutio vudessa puuta enempi jos se helpottaa viikottais rytmiä.

[Harri2]

Kolmas kokonaishäviöihin vaikuttava tekijä on varaajahukka. Jos poltat kerralla vuoden puut, voitat häviön alas-ja ylösajoissa, mutta valtava varaaja hukkaa sen monin kertaisesti.

Kuinkahan suuri ero varaajan häviöissä käytännössä on? Esim. 10 kuution pytty kuumaksi joka viides päivä tai 2 kuutiota kuumaksi joka päivä. Käsikopelolla tutkiessa vaikuttaa yhteistä ja sähkövastuksista karkaavan selvästi lämpöä, 100 mm uretaanieristeen läpi ei. Viidentenä päivänä kummassakin varaajassa 2000 l kuumaa, silloin eroa ei liene ainakaan isomman tappioksi..?

[varikonniemi]

Tämän ymmärrän, mutta ei tämä liity mitenkään pesällisten määrään.

Sanoin sen vähän epäselvästi, tarkoitin pesällisellä vain tiettyä määrää puuta.

Kolmas kokonaishäviöihin vaikuttava tekijä on varaajahukka. Jos poltat kerralla vuoden puut, voitat häviön alas-ja ylösajoissa, mutta valtava varaaja hukkaa sen monin kertaisesti.

Mitä isompi varaaja niin sitä vähemmän se hukkaa per säilötty kwh

Mutta oikeassa olet, aina pitää tarkastella yhtälön molempia puolia, ja siksi esitinkin oman näkemykseni että 2-3 pesällistä on mielestäni oikea mitoitus, ei vuoden lämmöt.

[ev3449]

Jostain kun löytäisi konkreettisia tietoja niin tuollaisen laskemiseen voisi tulla mielekkyyttä. Diplomityökin löytyy liittyen Akvan varaajien hukkaan, mutta sisältö on tulosten osalta salattu.

Tilavuus ja pinta-ala eivät myöskään kasva suhteessa eikä kaikki hukkakaan ainakaan johonkin rajaan asti mene välttämättä hukkaan joten...

[ev3449]

Mitä isompi varaaja niin sitä vähemmän se hukkaa per säilötty kwh

Ja polttamattomat puut liiterissä hukkaa kaikista vähiten energiaa.

[Heater]

http://energianeuvonta.ksoy.fi/kaytaoikein/saasta-muuttamalla-varaava-lammitys-jatkuvatoimiseksi

Saatava säästö perustuu siihen, että vesivaraajan, lattialaatan ja lämminvesivaraajan lämpötilaa voidaan merkittävästi laskea. Tutkitusti suuren 3 000 litran varaajan lämpöhäviö voi olla 2 000–10 000 kWh/a. Pelkän suurikokoisen vesivaraajan ohittaminen on tehokas energiansäästötoimi,...

[pjokinen]

Toinen vaikuttava tekijä on "kiinteät" häviöt, eli polttoaika (teho suuri) tulisi olla mahdollisimman lyhyt jos varaaja on kattilaa paremmin eristetty.

Käytännössä tuo tarkoittaa samassa suhteessa paremman konvektiopinta-alan kasvatusta, koska suuremmalla teholla kaasujen läpivirtauskin on suurempaa ja piippuun menevän lämpömäärä myös kasvaa. Suurimmassa osassa kattiloita tehon nosto ei kuitenkaan aiheuta valmistajan tehtaalla samassa suhteessa kasvavaa konvektio-osaa, vaan kuten valmistajien prosyyreistäkin tyypillisesti havaitaan, niin kokonaishyötysuhde laskee tehon noustessa. Kattilan hyötysuhde on näin ollen kiinni lähes yksinomaan konvektio-osasta. On toki muitakin tekijöitä, mutta kyllä tuo on se suurin yksittäinen syy hyötysuhteeseen.

Toinen on taas kattilasta riippumaton eli se miten latauspumppu hoitaa hommansa. Mitä kylmempänä kattilaa voidaan ajaa, niin sitä parempi hyötysuhteelle. Kattilat vaan eivät kestä kylmänä ajoa, joten lataus käynnistetään yleensä siellä 70-80 asteen korvilla. Tämäkin parametri vaikuttaa suoraan siihen konvektorin kaappamaan lämpömäärään.

[ev3449]

http://energianeuvonta.ksoy.fi/kaytaoikein/saasta-muuttamalla-varaava-lammitys-jatkuvatoimiseksi

Saatava säästö perustuu siihen, että vesivaraajan, lattialaatan ja lämminvesivaraajan lämpötilaa voidaan merkittävästi laskea. Tutkitusti suuren 3 000 litran varaajan lämpöhäviö voi olla 2 000–10 000 kWh/a. Pelkän suurikokoisen vesivaraajan ohittaminen on tehokas energiansäästötoimi,...

...jos eristys ei ole hyvä.

Lisäksi artikkelissa verrataan tilanteita joissa toisessa lämmitetään yösähköllä varaajaa ja toisessa suoraan lattiaa.

[hiili]

"Ohi aiheen" täälä sähköt tunnin poikki 6kw kolmivaihe mosa hoitaa kymenlaaksonsähkön.

[Heater]

...jos eristys ei ole hyvä.

Lisäksi artikkelissa verrataan tilanteita joissa toisessa lämmitetään yösähköllä varaajaa ja toisessa suoraan lattiaa.

Lähinnä tuohon lämpöhäviöön varaajassa. Löyty yksi gradu tai joku mikä tutkimus olikaan mutta siinä nämä tulokset oli jostain syystä salattua tietoa..

[ev3449]

Käytännössä tuo tarkoittaa samassa suhteessa paremman konvektiopinta-alan kasvatusta, koska suuremmalla teholla kaasujen läpivirtauskin on suurempaa ja piippuun menevän lämpömäärä myös kasvaa. Suurimmassa osassa kattiloita tehon nosto ei kuitenkaan aiheuta valmistajan tehtaalla samassa suhteessa kasvavaa konvektio-osaa, vaan kuten valmistajien prosyyreistäkin tyypillisesti havaitaan, niin kokonaishyötysuhde laskee tehon noustessa. Kattilan hyötysuhde on näin ollen kiinni lähes yksinomaan konvektio-osasta. On toki muitakin tekijöitä, mutta kyllä tuo on se suurin yksittäinen syy hyötysuhteeseen.

Miten tällaisella logiikalla ajateltuna?

Jos vertaat esim. Orligno 200 sarjan 40kW ja 80kW versiota toisiinsa. Molemmille ilmoitettu hyötysuhde 91%. Pienemmällä on pinta-alaa 6,8m2 ja suuremmalla 10,6m2. Suurempi on teholtaan kaksinkertainen, joten pienemmän polttoaika on myös saman puumäärään polttamiseksi kaksinkertainen jonka se myös hukkaa lämpönä pinta-alansa kautta. 2 x 6,8m2 = 13,6m2 ja hukkaenergian suhde ~ 1,3 kertainen pienemmän tappioksi.

EDIT: korjattu ajatushäiriö

[hiili]

Minusta jos on 20kw ja 80kw kattila jonka ulkokuoren pinta-ala on sama on lämpöhävikki sama kummassakin tapauksessa olettaen että kattilaveden lämpötila on sama,mutta hävikin suhde kilowateihin verrattuna onkin sitten toinen asia.

[pjokinen]

Jos vertaat esim. Orligno 200 sarjan 40kW ja 80kW versiota toisiinsa. Molemmille ilmoitettu hyötysuhde 91%. Pienemmällä on pinta-alaa 6,8m2 ja suuremmalla 10,6m2.

Tuossa olikin valmistaja antanut hauskat datat kattiloistaan. Kaikissa malleissa riippumatta muuttuvista fyysisistä parametreista hyötysuhteeksi ilmoitetaan 0.91. Samaisessa läpyskässä ilmoitetaan myös 18 kW polttavan 6,8 kg/h ja 40 kW 10,1 kg/h. Kaikissa pakolämmöt 160 astetta. Tuosta konvektorin pinta-alasta tuo ohjekirjanen ei maininnut mitään.

Katsastin noi testilabran tulokset ja hyötysuhde keikkui eri malleilla tuolla 0.9-0.912 välillä. Eli jotain varianssia siellä kuitenkin on. Sama oli noissa pakolämmöissä, jotka pysyivät reilustikin alle 160. Selittää hyvää hyötysuhdetta. Kuten myös se että kattilaan ajettiin reilu 50 asteista vettä ja ulos otettiin vain noin 70 asteista. No labroissa voidaan ajella valmistajan ohjeiden mukaan, oikeasa maailmassa sitten toisella lailla. Eikä nuo oikeasti puuta poltelleet tuolla labrassa lähellekään noin kun mainoksessa kertoivat. Paljon on muuttuvia parametrejä, ei taida olla kattila bisneksessä mitään yhteismitallista mittausstandardia olemassa?

Olisipa kaikilla valmistajilla tulokset yhtä hienosti tarjolla...

[vauxhall1972]

Noin kylmänä käytettäessä kattila tervaantuu hienosti...onhan tietty se 30 astetta kattilavedessä aika näppärä kikka parantaa hyötysuhdetta. Jos ulos otettaisiin 90-100-asteinen lähtevä vesi niin voisi tehdä aika monta prosenttia hyötysuhteelle alaspäin...

[markkulievonen]

Noin kylmänä käytettäessä kattila tervaantuu hienosti...onhan tietty se 30 astetta kattilavedessä aika näppärä kikka parantaa hyötysuhdetta. Jos ulos otettaisiin 90-100-asteinen lähtevä vesi niin voisi tehdä aika monta prosenttia hyötysuhteelle alaspäin...

Yleensä, minkalaisessa tilanteessa  kattilan valmistajat  saavat tuon hyötysuhde prosentit, niin olisi haaska tietää. Arjen olosuhteet voivat poiketa paljonkin ja siten lopputuloskin.

Luotettavin  ja vertailukelpoisin testi lienisi, missä ulkopuolinen taho valitsee puut ja itse lämmitystavan / testiajon, ja siten olosuhde olisi kaikille kattiloille samanlainen.